Helsinkiin muutto ehkä edessä, aaaapuaaa...

Nyt on tilanne sellainen, että saatan saada unelmieni työpaikan Helsingistä. Ongelma on se, että jos tärppää, niin töiden pitäisi alkaa 1.1.2015 (työpaikkailmoituksen mukaan), mutta se ei ole käytännössä mahdollista, koska en ole vielä irtisanoutunut nykyisestä työpaikastani. Mutta siis ihan liian nopeeta tulee alotus, jos nyt tulee... Olen melkein jo tekemässä U-käännöstä ja perumassa koko juttua, kun alkoi niin hirvittää tämä koko homma.

En tunne pääkaupunkiseutua yhtään. Mulla ei ole siellä sukulaisia eikä mitään. Pari kaveria sentään. Sanokaa nyt joku, että mistä aloitan asioiden selvittelemisen...

Tuleva työpaikka olisi 15 min kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Palkka olisi n. 5000e ja mies tienaa aikalailla saman verran. Mies siirtyisi jollain aikataululla oman työnantajansa palveluksessa Espoon toimipisteeseen, johon hänen täytyisi kulkea autolla päivittäin. Itse kulkisin mieluiten julkisilla.

Täällä periferiassa meillä olisi varaa ihan kivaan asumiseen, mutta mitä se arki käytännössä olisi pääkaupunkiseudulla näillä realiteeteilla? Joku rivariluukku jostain pitkän työmatkan päästä ja hirveä hässäkkä joka aamu ja joka ilta? Niinkö? Mistä meidän edes kannattaisi alkaa etsiä asuntoa? En tunne paikkoja yhtään...

Meillä on 3- ja 5-vuotiaat lapset, joilla on nyt hoitopaikka lähipäiväkodissa ja itse kävelen töihin, kun olen vienyt heidät kävellen hoitoon. Tuntu ahdistavalta ajatella, että alettaisiin ryysätä ruuhkassa joka aamu.

Toisaalta, nykyinen työ on aika ahdistavaa.

 

no sun vaan pitää miettiä, että jaksatko sä nykyisessä työpaikassa jos ahdistaa. ja kumpi on pahempi aamuinen hässäkkä vai se entinen työ. Helsingissä nuo julkiset pelaa aika hyvin, ja niitä kulkee paljon. raskastahan se varmaan on, jos ensin pitää muksut viedä hoitoon julkisilla, ja sitten vielä itse matkata töihin ja sama rumpa illalla toisin päin. mutta ehkä miehes kuskais lapset, jos autolla kulkee.

 

Joo, mies voi kyllä viede lapsia. Se ei ole ongelma, paitsi kun tulee työmatkoja, mutta se on onneksi vaan poikkeustilanne.

Mistä päin mun kannattaisi alkaa katsella asuntoja? Voisin sitten vaikka katsoa julkisen liikenteen reittejä ja yrittää selvittää, minkälainen se aamuhässäkkä tulisi olemaan... Sitten voisi pystyä miettimään, kumpi on pahempi: nykyinen työ vai pääkaupunkiseudun aamuhässäkkä.

 

Missä se tarkalleen olisi se sun työpaikka? Entä miehen?
Kuulostaa siltä että ehdottomasti ette halua asua kerrostalossa jos rivarikin tuntuu vastenmieliseltä?

 

Jos miehen työ espoossa niin silloin järkevintä muuttaa espooseen miehen työn lähelle. Sinun ei edes kannata kulkea autolla helsingin keskustaan ruuhkan ja parkkipaikkojen vähyyden takia. Reittiopas.fi voit katsoa miten pääset kulkemaan eri aikoihin. Käytännössä helpoiten keskustaan pääsee espoosta länsiväylän ja junaradan varrrelta. Katot oikotieltä asunnot karttanäkymästä.

 

Miten pitkä irtisanomisaika sinulla on, kun töiden aloitus 1.1. ei ole mahdollista. Olen luullut, että yli 5 vuotta kestäneissä työsuhteissa se on 1 kuukausi.

 

Suurin hässäkkä tulee varmasti olemaan lasten päivähoidon järjestäminen.

Sinun työpaikkasi ja julkinen liikenne toimii varmaan hyvin monestakin suunnasta, jos ydinkeskustassa on.

Sinuna lähtisin selvittelemään missäpäin Espoota miehesi tuleva työpaikka tulisi olemaan ja sen perusteella sitten rajaamaan alueita, mistä kumpaankin olisi järkevät yhteydet. Espoon tietyistä osista toisiin voi matka henkilöautollakin kestää tosi kauan ja yhteydet on tosi pieniä mutkaisia teitä. Espoosta löytyy ihan maaseutuakin, vaikka pääkaupunkiseutua onkin Sisko ajelee työmatkaa Espoo-Vantaa välillä ja yrittää vältellä pahimpia ruuhka-aikoja, jos pystyy. Ruuhkassa kun menee helposti tuntikin, kun liikenteen sujuessa tuon matkan ajaa alle puolessa tunnissa.

Tuon miehen työpaikan sijainnin perusteella saattaa kannattaa harkita jotain kauempana olevia kuntiakin, mistä olisi kuitenkin junayhteys, millä voisit itse kulkea työmatkat.

 

Totta kai asiat järjestyy. Luulisi että olet pätevä työssäsi kun tuommoista palkkaa saat, joten pikkuhommahan se on selvittää muut asita. Miten et ole keskustellut aloittamispäivästä, jos noin varmaa uusi työ on. Täytyyhän sen olla selvää uudessa paikassa, että sinulla on irtisanomisaika, lomia pidettävänä ja muutto järjestettävänä.

Minäkin suosittelen muuttaamista Espooseen sellaiseen paikkaan joka on suht lähellä miehen työpaikkaa ja hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingistä. Meillä minä olen helsingissä töissä, mies Espoossa ja asutaan Espoossa. Ja aina toinen vie ja toinen hakee lapset. Joustavat työajat mahdollistaa tämän, että toinen voi mennä todella aikaisin töihin, ja toinen sitten tekee iltapäivästä pidempään.

 

Mun työpaikka olisi siis 15min kävelymatkan päässä Helsingin rautatieasemalta, eli mun nähdäkseni ihan Helsingin ydinkeskustassa. Juuri tietenkin rautatieaseman toisella puolella Espoosta katsottuna, mutta ei se vartin kävely nyt haittaa mitään. Rautatieaseman lähelle varmaan pääsee kyllä bussilla mistä vaan.

Miehen firmalla on kaksi toimipistettä Espoossa, ei tiedetä vielä, kumpaan hän sijoittuisi sitten, mutta toinen on Sinimäessä ja toinen Niittykummussa. Kumpi noista olisi parempi sijainti muun elämän kannalta?

Joku sanoi, että suurin ongelma on luultavasti lasten päivähoidon järjestäminen. Mitähän tämä käytännössä tarkoittaa? Sitäkö, että kun saadaan kamalassa hädässä joku asunto jostain, niin sitten päivähoitopaikka on jossain ihan toisaalla? Mistä päin asuntoa kannattaisi alkaa etsiä, jos haluaisi mahdollisimman kivat olot lapsille? Siis hoitopaikka ja koulut mahdollisimman lähellä ja kavereita ja harrastuksia lähistöllä myös sitten, kun kasvavat isommaks?

Kiitos kaikille neuvoista jo tähän mennessä!

 

Helsinki on pikkukaupunki muiden joukossa eli huoli pois. Itse katselisin asuntoa miehen mukaan, jos voi hoitaa lapset aamulla hoitoon. Sinun on helpompi kulkea keskustaan julkisilla. Kun olette asettuneet ja tilanne alkanut hahmottumaan, niin sitten mietitte uusiksi minne halutte asettua. Noin kivoilla tuloilla ei kannata torpata suunnitelmia.

 

Päivähoitopaikka kannattaa kysyä vasta sitten kun tiedätte missä asutte. Meillä on ollut päivähoitopaikka 1 km säteellä koko ajan, olen tuo ylempi espoolainen. Hankalaa minusta on ainoastaan se, että kun työmatka on kuitenkin aika pitkä, niin päivät olisi lapsilla pitkiä, paitsi kun se on järjestetty niin että toinen hakee ja toinen vie.

 

On irtisanomisaika keskuslteltu ja tiedossa ollut jo siinä vaiheessa, kun minuun ensimmäistä kertaa otettiin yhteyttä tuolta päin. Tuleva työnantaja sanoi, että se ei ole ongelma, eli jos minut valitaan, aloittaisin sitten, kun pääsen vanhasta työstäni järkevällä tavalla irtautumaan.

Itsellä vaan paniikkia pukkaa, kun tosiaan kaikki tukiverkostot on täällä ihan muualla ja parikin kuukautta tuntuu ihan mahdottoman lyhyeltä ajalta löytää asunto ja järjestää koko elämä. Ai että. Mikä järki on siinä, että kaiken tässä maassa pitää ahtautua yhteen pisteeseen? Oon ihan epätoivossa tämän päätöksen tekemisen kanssa.

 

En mä kivoista tuloista tiedä, kun katson noita asuntojen hintoja. Huokailen täällä vaan.

 

Vielä voit miettiä, kannattaako muuttaa. Olisiko nylyinen työpaikka sittenkin siedettävä? Miten lasten koulut nyt ja tulevaisuudessa? Onko nykyisellä paikkakunnalla kouluja peruskoulun ja lukion jälkeen? Miten vanhemmat? Onko muita sisaruksia, jotka vohvat auttaa vanhempien vanhetessa?

Kun olet tämän miettinyt, niin sitten jossittelut pois ja täysillä eteenpäin.

 

En tiedä, vaatiiko asuminen PK-seudulla hirveää hässäkkää. Kyse on aika valinnoista ja järjestelyistä.

-voitteko jatsottaa, että mies vie aamuisin päiväkotiin lapset ja sinä menet töihin aikaisin, että pääset hakemaan lapset?

-voiko jompikumpi tehdä etätöitä, vaikka kumpikin yhden päivän?

-voitteko asua Espoossa, sieltä esim Tapiolasta ja Leppävaarasta pääsee Helsinkiin julkisilla 15min.

Aika moni tosiaan lopulta muuttaa kaupunkiin, koska kaupungissa on aina parempia työpaikkoja.

Jos haluatte asua ok-talossa, niin sitten kannattaa hankkia auto sullekin ja ostaa se talo vähän kauempaa, kuten vaikka Klaukkala. Kyllä PK-seudullakin voi asua luonnoläheisesti ja maalaismaisemissa, jos haluaa.

 

Tällä hetkellä asutaan yhdessä Suomen 5 suurimman kaupungista, eli täällä on kyllä kaikki mahdollisuudet yliopistoon asti muksuille. Se ainoa, mitä täällä ei ole, on tällaiset asiantuntijatehtävät, mikä nyt olisi Helsingissä tarjolla ja isompi valikoima työpaikkoja yleensäkin. Miehen alalla täällä on myös huonosti työpaikkoja, eli ei voi tietää, koska tulee YT-neuvottelut. Olen jo pidemmän aikaa kauhulla odotellut, siirtyykö heidän kaikki toimintansa Espooseen jossain vaiheessa. Jos mies irtisanottaisiin, niin todennäköisesti ainoa mahdollisuus hänellä olisi saada töitä pääkaupunkiseudulla.

Olen asunut täällä koko ikäni ja mun koko suku on täällä. Mies on muuttanut tänne pienemmältä paikkakunnalta ja hänen vanhempansa asuvat siellä kaukana, mutta miehen sisko on myös muuttanut tänne samaan kaupunkiin. Ollaan anopille ja apille aina puhuttu, että miettisivät myös muuttoa tänne päin sitten vanhemmiten, kun tarvitsevat meidän apuamme. Jos muutettaisiin pääkaupunkiseudulle, niin mies ja hänen siskonsa olisivat eri paikkakunnilla. Mun sisarukset sentään olisivat vielä täällä mun vanhempien kanssa samalla paikkakunnalla, mutta mielelläni olisin itsekin vanhempieni lähellä sitten, kun he alkavat tarvita apua.

Noh, se vanhuksista, jotenkin vaan tuntuu ihan todella ankealta, että kun on kouluttautunut pitkälle yliopistossa, joka sijaitsee täällä, niin ainoa paikka, jossa niitä mielenkiintoisimpia töitä on tarjolla, on pääkaupunkiseutu. Elämän laatu täällä pienemmällä paikkakunnalla olisi kaikin puolin muuten parempi, mutta ne työtä. Oi oi voi voi...

 

Mikä järki on siinä, että kaiken tässä maassa pitää ahtautua yhteen pisteeseen?

Eihän Suomessa ole ahtauduttu yhteen pisteeseen tai kaupunkiin. Onhan täällä sentään PK-seutu, Turku ja Tampere ja vaikka Oulu.

Olethan sinäkin nyt "ahtautumassa pisteeseen", koska olisi unelmatyöpaikka. Siinä on muidenkin syytä varmaan.

 

Ehdottomasti asuttaisiin mielummin Espoossa kuin Helsingissä. Mun on vaan vielä ihan mahdoton hahmottaa, että missä päin siellä pitäisi asua, kun en tosiaan tunne seutua yhtään. Pistän Leppävaaran ja Tapiolan tutkintaan, mutta musta tuntuu, että mielummin asuttaisiin vähän kauempana jossain, mistä kuitenkin pääsee julkisilla kulkemaan. Ja täytyy miettiä Klaukkalaa ja Kirkkonummea ja mitä näitä nyt muita on... Kerrostaloon ei haluta missään nimessä ja ei se rivarikaan mikään ihanne ole.

 

Eihän Suomessa ole ahtauduttu yhteen pisteeseen tai kaupunkiin. Onhan täällä sentään PK-seutu, Turku ja Tampere ja vaikka Oulu.

Olethan sinäkin nyt "ahtautumassa pisteeseen", koska olisi unelmatyöpaikka. Siinä on muidenkin syytä varmaan.

No en tietenkään tarkoittanut, että ihan kaikki. Se oli vain kielikuva.

Sekä mun että mun miehen alalla lähes kaikki työpaikat alkaa olla ahtautunut kehäkolmosen sisäpuolelle. Molemmat ollaan opiskeltu muualla kuin Helsingissä, mutta nyt näköjään pitäisi sinne lähteä, jos haluaa tästä koulutuksesta jotain hyötyä. Harmittaa.

 

Lohjalla ja Nummelassa on edullista ja väljää asumista vielä tarjolla. Työmatka sieltä Espooseen on autolla helppo, Helsingin keskustaan pääset bussilla 30-60 minuutissa.

Lohjaltakin käydään paljon Helsingissä töissä, joten kimppakyytejä löytyy varmasti, kunhan naapurit käyvät tutuiksi.

Espoon perukoilta sun työmatka on varmasti ajallisesti ihan yhtä pitkä.

Mutta pääkaupunkiseutu on mukavaa aluetta, tervetuloa, kyllä täällä viihtyy! Kannattaa ainakin kokeilla. Enemmän sitä harmittelee jälkikäteen, jos on jättänyt jonkun mahdollisuuden käyttämättä.

 

Jos haluatte asua ok-talossa, niin sitten kannattaa hankkia auto sullekin ja ostaa se talo vähän kauempaa, kuten vaikka Klaukkala. Kyllä PK-seudullakin voi asua luonnoläheisesti ja maalaismaisemissa, jos haluaa.

Klaukkalassa on kyllä melkein pakko olla se auto, jos ei tuntia halua istua pelkästään bussissa suuntaansa. Mutta päivittäinen pysäköinti ei aina ole niin helppoa jossain Helsingin keskustassa, vaikka se auto olisikin. Tieten, jos työnantajalla on aina autopaikka tarjolla, niin silloin se vielä menettelee.

 

Eli uusi työpaikkasi tulee sijaitsemaan Hakaniemessä? Vai Kampissa/Ruoholahdessa? Jos jälkimmäisessä, niin Espoostahan kulkee bussit hyvin niille nurkille, eihän sitä pakko ole asua Helsingissä. Mutta jos haluaa, niin niin kauan kuin asuu kantakaupungissa (eli ratikkakiskojen lähellä), ei menetä hermojaan aamuisin.

 

Ehdottomasti asuttaisiin mielummin Espoossa kuin Helsingissä. Mun on vaan vielä ihan mahdoton hahmottaa, että missä päin siellä pitäisi asua, kun en tosiaan tunne seutua yhtään. Pistän Leppävaaran ja Tapiolan tutkintaan, mutta musta tuntuu, että mielummin asuttaisiin vähän kauempana jossain, mistä kuitenkin pääsee julkisilla kulkemaan. Ja täytyy miettiä Klaukkalaa ja Kirkkonummea ja mitä näitä nyt muita on... Kerrostaloon ei haluta missään nimessä ja ei se rivarikaan mikään ihanne ole.

Se, missäpäin kannattaa asua riippuu siitä, että aiotko tosiaan ihan oikeasti kulkea julkisilla vai omalla autolla?

Jos aiot asua ok-talossa ja kulkea julkisilla töihin, asettaa aika paljon rajoitteita alueella ja yleensä sellaiset ok-talot maksaa väh. 400 000e.

Esim Kirkkonummelta saa ok-taloja, mutta ne kaikki sijaitsevat alueella, jossa julkisilla ei pääse järkevästi töihin.

 

Eli uusi työpaikkasi tulee sijaitsemaan Hakaniemessä? Vai Kampissa/Ruoholahdessa? Jos jälkimmäisessä, niin Espoostahan kulkee bussit hyvin niille nurkille, eihän sitä pakko ole asua Helsingissä. Mutta jos haluaa, niin niin kauan kuin asuu kantakaupungissa (eli ratikkakiskojen lähellä), ei menetä hermojaan aamuisin.

Mun mielestä on typeää kuvitella, että työmatkat sujuisi nopeasti Helsingin kantakaupungissa. Mä ainakin pääsen nopeammin töihin Espoosta Kamppiin kuin Manskun päästä ratikka ajaa Postitalon eteen. Eli kyse työmatkassa on aina reitistä, ei matkan pituudesta.

 

Jos se työpaikka nyt sijaitsee Hakaniemessä, niin ei sitä kävelyä rautatieasemalta tarvitse miettiä. Espoon bussit jäävät Kamppiin ja Kampista pääset seutulipulla jatkamaan matkaasi vaikka metrolla perille asti.