Mitä mieltä perheemme rahanjaosta?

["äitee"]

Mieheni nettotulot ovat 2500 € /kk ja mulla 1200 € /kk.
Yhteinen asuntolaina + pakolliset menot (sähkö, vakuutusmaksut ym.) ovat yhteensä kuussa 1300 €, josta molemmat maksamme puolet eli tämän jälkeen mulle jää n. 550 e ja miehelle n. 1850 e (meillä on eri tilit).

Näiden pakollisten kk-menojen jälkeen mies maksaa ruokaostoksemme, bensat +autohuollot, mahdolliset lääke- jalääkärikulut, lasten isoimmat vaate- ja harrastehankinnat, ym. muuta satunnaista. Loput hän käyttää miten tahtoo.

Minulle taas tuo 550e on kokonaan ns. omaa rahaa, jonka käytän omiin menoihin miten haluan, käytännössä ostan myös ruokaa jonkun verran sekä lapsille kaikenlaista ns ei-pakollista "kivaa".

Kuulostaako tasa-arvoiselta? Kehitysideoita otetaan vastaan.

 

["jep"]

Juuri tämän takia meillä on yhteiset rahat. Ei tarvitse miettiä kuka maksaa mitäkin jne.

 

["noo"]

Minusta kuulostaa tasa-arvoiselta. Vaikka mieheltäsi menisi tonni (tuosta 1850) noihin " ruokaostoksemme, bensat +autohuollot, mahdolliset lääke- jalääkärikulut, lasten isoimmat vaate- ja harrastehankinnat, ym. muuta satunnaista", niin sillähän jää vielä 850 euroo omiin juttuihin.

Riippuu tietysti lasten määrästä ja mitä ne harrastaa, meneekö niihin satoja euroja kuukaudessa? Paljonko on ajoja autolla, pakollisia työmatkoja, jos siihenki menee satoja euroja kuukaudessa?

 

[tasaus]

Laskekaa kaikki perheen menot yhteen ja jakakaa suhteessa nettotuloihin (suhde 0,45).

Jos oletetaan että teidän yhteiset menot ovat 2650e/kk niin tällä hetkellä sinä maksat 650e ja mies 2000e mikä on epäreilua. Muutoksen jälkeen sinä maksat 820e ja mies 1830e.

 

[Ei kannata]

Ei kuulosta kovin reilulta. Mies siis maksaa melkein kaiken elämisenne? Paljonko hänellä jää "omaa rahaa"? Ymmärrän jos tilanne on väliaikainen, mutta kyllä pidemmällä tähtäimellä sullakin pitäisi olla vastuuta perheenne elatuksesta.

 

["Mies.."]

Ei kuulosta kovin reilulta. Mies siis maksaa melkein kaiken elämisenne? Paljonko hänellä jää "omaa rahaa"? Ymmärrän jos tilanne on väliaikainen, mutta kyllä pidemmällä tähtäimellä sullakin pitäisi olla vastuuta perheenne elatuksesta.

Joo samaa katsoin itse miehelle jää käyttöön vähemmän rahaa vaikka tienaa yli tuplasti enemmän, en todellakaan suostuisi itse tuollaiseen.

 

["piipula"]

meillä ne ovat aina olleet yhteiset ja jos jommankumman tilille kertyy jokutonni enemmän kun toiselle niin tasaamme ne sittentilinsiirrolla, onhan avio yhteisyritys ja vaikka on omat tilit niin kaikista menoista keskustellaan

 

["vieraana"]

No paljonko sille miehelle jää kuukaudessa "omaa rahaa"?

Reilumpi jako olisi tosiaan se että menot jaettaisiin tulojen suhteessa. Mutta vaikea ottaa kantaa kun ei tiedä paljonko miehelle jää rahaa noiden kulujen jälkeen.

 

[viera.s]

Jos olette tyytyväisiä, sehän tuossa on pääasia. Se kuulostaa vaan minusta vähän hankalalta, että miehen pitää olla maksajana kaikessa noissa sekalaisissa menoissa. Luoko se hänelle ylimääräisiä velvoitteita turhaan? Meillä ainakin se maksaa kumpi kaupassa käy, se tankkaa jonka ajon aikana bensatankki alkaa olemaan tyhjä jne. Ei me hoideta kaikkea yhdessä, se olisi hankalaakin, joten olisi tyhmää jos toisen pitäisi vaan maksun takia päästä aina mukaan kauppaan, apteekkiin jne.

Meillä siis tehtäisiin tuossa tilanteessa todennäköisesti niin, että mies maksaisi lainanlyhennyksen ja minä jotain muita pakollisia pienempiä laskut. Muut hankinnat maksettaisiin miten sattuu, kummalle paremmin sopii. Jos yhdessä ollaan kaupassa, vähän sen mukaan kummalla on enemmän rahaa/kumpi on viimeksi maksanut. Muuten tietysti ostaja maksaa ja se tekee hankinnat, kummalle paremmin sopii.

Oikeasti meillä tulee nämä menemään jatkossa niin, että meillä on kaksi asuntolainaa (molemmat yhteisiä, mutta ASP-lainan maksisumman vuoksi piti ottaa kaksi erillistä), joista minä lyhennän toista ja mies toista. Miehellä on paremmat tulot, joten hänelle jää enemmän rahaa lyhennyksen jälkeen, joten hän maksanee suuremmat yhteiset hankinnat, mahdollisesti enemmän muita laskuja myös. Minulle kuitenkin jää lyhennyksen jälkeen sen verran käyttörahaa, etten miestä tarvitse maksajaksi mihinkään päivittäisostoksiin.

 

["noo"]

Ei kuulosta kovin reilulta. Mies siis maksaa melkein kaiken elämisenne? Paljonko hänellä jää "omaa rahaa"? Ymmärrän jos tilanne on väliaikainen, mutta kyllä pidemmällä tähtäimellä sullakin pitäisi olla vastuuta perheenne elatuksesta.

Eikös sille miehelle jäänyt 1850€, josta se maksaa ruuan, autokulut ja lasten menot! Paljonko nämä tekee? Ap ei kerro, se tonniki jo kuulostaa sopivalta, jolloin jää vielä 850€ omaan käyttöön.

 

[Vie ras]

Eikai tuossa mitään jos tuntuu, että molemmilla riittävästi rahaa käytössä omiin juttuihin. Eri jos toinen joutuu pihistelemään kaikesta omasta ja toisella rahaa kuin kroisoksella.

 

[En ymmärrä]

En oikein ikinä ole ymmärtänyt peheessä miehen ja naisen erillisiä, omia rahoja ja tilejä. Avioliitossa ja perheessä mielestäni kuuluu pelata yhdessä perheen vuoksi, eikä miettiä omaa itseänsä, mitäs nyt teen näillä minun omilla rahoillani, kun vaimo tossa kituuttaa parilla satasella. Aivan kamalalta kuulostaa.

Olin ennen työttömänä itsestäni riippumattomasta syystä puolitoista vuotta, eikä mieheni koskaan vihjannutkaan mitään siihen suuntaan, ettei "hänen rahojansa" saisi käyttää, vaan yhteisiä ne rahat olivat silloinkin.

Meillä on edelleen yhteinen tili, jolle tulee sekä meidän molempien palkat (miehellä netto n. 5 000-6 000€/kk, minulla 3 000€/kk) että tuet. Päätökset rahan käytöstä teemme aina yhdessä.

 

["Mies.."]

En oikein ikinä ole ymmärtänyt peheessä miehen ja naisen erillisiä, omia rahoja ja tilejä. Avioliitossa ja perheessä mielestäni kuuluu pelata yhdessä perheen vuoksi, eikä miettiä omaa itseänsä, mitäs nyt teen näillä minun omilla rahoillani, kun vaimo tossa kituuttaa parilla satasella. Aivan kamalalta kuulostaa.

Olin ennen työttömänä itsestäni riippumattomasta syystä puolitoista vuotta, eikä mieheni koskaan vihjannutkaan mitään siihen suuntaan, ettei "hänen rahojansa" saisi käyttää, vaan yhteisiä ne rahat olivat silloinkin.

Meillä on edelleen yhteinen tili, jolle tulee sekä meidän molempien palkat (miehellä netto n. 5 000-6 000€/kk, minulla 3 000€/kk) että tuet. Päätökset rahan käytöstä teemme aina yhdessä.

Jep ja tällä saadaan aikaan se että jommankumman puolison elintaso nousee ilman omaa panostaan.. Joka ei taas missään nimessä ole oikein varsinkaan jos ero tulee
been there done that.

 

["Mies.."]

Koskaan ymmärtänyt miksi esim siivoojan pitäisi saada hyötyä puolisostaan jopa useita tuhansia € kuukaudessa.

 

["Nuuh"]

Meillä on eri tilit, mutta yhteiset rahat. Se maksaa jolla on rahaa ja koska molemmat käy töissä niin kumpivaan voi kaupassa käydä. Isompien hankintojen kohdalla keskustellaan.

Meillä ei ole ikinä ollut mitään "omaa rahaa" ei tässä nyt mitään alakoululaisia olla. Mä ajattelen niin että tämä talo ja lapset on omia ja niihin haluan niitä omia rahoja laittaa.

Eikä sellaista päivää tule että kysyisin mieheltä lupaa kenkien ostoon.

 

[viera.s]

[QUOTE="Mies..";30409047]Jep ja tällä saadaan aikaan se että jommankumman puolison elintaso nousee ilman omaa panostaan.. Joka ei taas missään nimessä ole oikein varsinkaan jos ero tulee
been there done that.[/QUOTE]

Sama se on, millä tilillä rahat ovat, jos ollaan naimisissa eikä ole avioehtoa. Puoliksi menee joka tapauksessa. Onko se oikein tilanteessa, jossa tulotasot ovat erilaiset, on sitten toinen juttu. Panos yhteisen talouden eteen kun ei ole pelkästään palkkapussi, vaan usein se pienituloisempi panostaa muuten perheen eteen enemmän ja saattaa juuri siitä syystä pienituloisempi ollakin. Siis jos esim. toinen on yhteisestä päätöksestä pitkiä aikoja perhevapailla. Ei tietenkään aina ole näin, mutta silloin onkin syytä tehdä avioehto jos jo lähtökohtaisesti varallisuus- ja tulotasot poikkeavat suuresti.

Aloittajan tapaukseen vielä. 550 € on minusta kyllä aika iso summa käytettäväksi omaan kivaan, varsinkin kun aloittaja on pienituloinen eikä perhe kokonaisuudessakaan mitenkään hyvätuloinen. Ja se kuulostaa hieman epätasa-arvoiselta, että toinen ostelee lapsille kaikkea kivaa ja toinen välttämättymyydet, joita lapset ei yleensä osaa arvostaa.

Minä laittaisin osan tuosta 550 eurosta säästöön vaikka perheen yhteisiä lomia varten, jos minulle tuollainen summa jäisi vain omiin huvituksiini ja vaatteisiini. Ainakin useimpina kuukausina, lomilla ja joulun alla tuo nyt helposti kuluukin, mutta normaalisti en omiin juttuihin noin paljon käytä, vaikka olisi mahdollista.

 

["aito ammattivalittaja"]

Meillä menee kaikki raha lapseen, kummalakaan ei omia rahoja ole.

 

[Ei kannata]

[QUOTE="noo";30409033]Eikös sille miehelle jäänyt 1850€, josta se maksaa ruuan, autokulut ja lasten menot! Paljonko nämä tekee? Ap ei kerro, se tonniki jo kuulostaa sopivalta, jolloin jää vielä 850€ omaan käyttöön.[/QUOTE]

Noihin menee lapsiperheessä helposti enemmän kuin tonni. Etenkin auton kulut on halvimmillaankin satasia kuussa jos/kun mies maksaa omista tuloistaan myös kaikki vakuutus-, katsastus- ja käyttöveromaksut. On siis mahdollista ettei hänelle jää sitäkään vähää käyttörahaa kuin ap:lle.

Lisäksi on tässä se henkinenkin puoli. Ei ole reilua, jos lähes kaikki menot on vain toisen vastuulla. Ap saa elää niinkuin lehmä pellossa vailla huolen häivää, kun mies joutuu budjetoimaan ja laskemaan ja miettimään miten perheen eläminen maksetaan. Ap:han on tuossa melkein lapsen asemassa, ja mies perheessä ainoa joka joutuu olemaan aikuinen (raha-asioiden puolesta ainakin).

Se ei ole tasa-arvoista eikä reilua.

 

["Mies.."]

Sama se on, millä tilillä rahat ovat, jos ollaan naimisissa eikä ole avioehtoa. Puoliksi menee joka tapauksessa. Onko se oikein tilanteessa, jossa tulotasot ovat erilaiset, on sitten toinen juttu. Panos yhteisen talouden eteen kun ei ole pelkästään palkkapussi, vaan usein se pienituloisempi panostaa muuten perheen eteen enemmän ja saattaa juuri siitä syystä pienituloisempi ollakin. Siis jos esim. toinen on yhteisestä päätöksestä pitkiä aikoja perhevapailla. Ei tietenkään aina ole näin, mutta silloin onkin syytä tehdä avioehto jos jo lähtökohtaisesti varallisuus- ja tulotasot poikkeavat suuresti.
.

Ei se itseasiassa välttämättä ihan noin ole, mainitaan nyt vaikka tuosta omasta tilanteesta kun olin idiootti ja pidin yhteisiä rahoja,.
Ex kuitenkin käytännössä TUHLASI minun rahojani tyyliin 100 000 turhuuksiin joita ei eron hetkellä saanut millään muotoa takaisin.
Muuten olisi joutunut laittamaan kaikki vaatteekin puoliksi, omilla palkoillaan hän ei olisi voinut ostella itselleen kyseisiä hyödykkeitä.

 

[nooo]

Ihmettelen, että tuollaisista tuloista jää 550 omaan kivaan. Eikö ihmiset säästä enää nykyaikana. 250 omaan kivaan ja 300 säästöön olis mun luvut.

 

[ap tässä]

Tällä hetkellä taloutemme ruokamenot ovat 300e /kk ja auton menot n. 200e/kk. Lisäksi miehen maksamia vakuutusmaksuja on yht. 100e /kk. Sitten hän maksaa lapsille vk-rahaa yht. 30e, ja laittaa säästötilille 100e. Ja lasten eri hankintoihin (vaatteet ym) menee ehkä n. 100e/kk. Eli näiden jälkeen miehelle tätä ns. "omaa rahaa" jää vielä yli 1000e.
Niillä hän maksaa luottokorttivelkaa, ostaa itselleen vaatteita ym. Ja varmaan säästää jonkin verran siitäkin.

Molemmat olmme tyytyväisiä, eli riidan aihe tämä ei missään nimessä ole.

Olii hassua että meillä olisi täysin yhteiset rahat, sillä minulla on omia menoja joita miehen ei mielestäni kuulu kustaantaa kuten esimerkkinä vaikka kosmetiikka- tai vaatehankinnat. Mies myös harrastaa lasikeräilyä, joten olisi outoa rahoittaa hänen keräilyharrastustaan.

-ap

 

[En ymmärrä]

[QUOTE="Mies..";30409047]Jep ja tällä saadaan aikaan se että jommankumman puolison elintaso nousee ilman omaa panostaan.. Joka ei taas missään nimessä ole oikein varsinkaan jos ero tulee
been there done that.[/QUOTE]

Miten ei muka nainen tuossa tilanteessa panosta, jos molemmat tekevät täyttä työpäivää, ja luultavasti nainen kuitenkin hoitaa kodin pyöritystä hieman aktiivisemmin, kuin mies? Elintaso ei riipu pelkästään rahasta, vaan myös esimerkiksi kodin viihtyvyydestä ja siisteydestä, ruoasta jne. Usein äijät eivät siihen hirveästi panosta.

Ja minulla onkin oikea mies (ei muuten ole suomalainen , vaikka kyllä kai suomalaisistakin löytyy vielä aitoja, perhettä kunnioittavia miehiä), joka ei ole ahne, vaan jolle on kunnia-asia, että perhe voi hyvin sekä rahallisesti että henkisesti. Hänelle on itsestäänselvää, että rahat tulevat perheen käyttöön, ei hänen omaansa.

 

["noo"]

Noihin menee lapsiperheessä helposti enemmän kuin tonni. Etenkin auton kulut on halvimmillaankin satasia kuussa jos/kun mies maksaa omista tuloistaan myös kaikki vakuutus-, katsastus- ja käyttöveromaksut. On siis mahdollista ettei hänelle jää sitäkään vähää käyttörahaa kuin ap:lle.

Lisäksi on tässä se henkinenkin puoli. Ei ole reilua, jos lähes kaikki menot on vain toisen vastuulla. Ap saa elää niinkuin lehmä pellossa vailla huolen häivää, kun mies joutuu budjetoimaan ja laskemaan ja miettimään miten perheen eläminen maksetaan. Ap:han on tuossa melkein lapsen asemassa, ja mies perheessä ainoa joka joutuu olemaan aikuinen (raha-asioiden puolesta ainakin).

Se ei ole tasa-arvoista eikä reilua.

"vakuutus-, katsastus- ja käyttöveromaksut" tekee vuodessa 300+70+190=560. ~47€/kk.
Eikös se ole tasapuolista että molemmilla on käytössä saman verra omaa rahaa?

 

[sqq]

Kehitysidea; puhukaa, puhukaa ja puhukaa. Mikä molempien mielestä on oikeudenmukaiselta parisuhteessa? Miksi? Mikä tuntuu epäoikeudenmukaiselta? Miksi? jne.

Omalta kohdaltani tuntuisi mahdottomalta yhtälöltä muu kuin perheen yhteiset rahat.

 

[ap tässä vielä]

kerrotaan nyt vielä, että kotityöt on jaettu aika tasapuolisesti, molemmat teemme parhaamme ja hoidamme yhtä paljon lapsia, jos sitä nyt ajassa edes pitäisi mitata.
Riitoja ei tästäkään asiasta ole.