Haluuaako kukaan mies naista kenellä on lapsi

  • Viestiketjun aloittaja "Tuu-Tikki"
  • Ensimmäinen viesti
Tuntui toi mun nykyinen haluavan, vaikka mulla on neljä lasta ja elukoitakin puolen korkeasaaren verran.

Aikani yritin jarrutella, kun olin aivan varma ettei kukaan täysjärkinen sekaannu tällaiseen sirkukseen, tai sitten ei vaan tajua mitä tää on ja häipyy kun arki lävähtää naamalle.

Mutta tossa se nyt vaan on edelleen.
 
Mää ja sää
Mullakin neljä lasta ja raaka ero. Nyt naimisissa lapsettoman miehen kanssa.
Mies olis kelvannut monellekin, mutta muhun rakastui... Että on ihana elämää : )
 
Vanhemmat miehet
Kiinnostuvat nuoremista naisista ja ei niitä haittaa muiden siittämät lapset vain se pimperossi kiinnostaa. Aika helpolla naisia vedätetään vanhuuden varjolla.

Miettikää joskus sitä arvostavatko ne miehet niitä teidän apäriä?
 
Jos olisin kiinnostunut jostakin ihmisestä, jolla olisi lapsia, ajattelisin tietenkin , että se koko paketti tulee samassa.
Eihän voin vain ottaa "äidin " tai "isän" itselleen ja halveksua lasta.

En ottaisi henkilöä lähelleni, joka ei tykkäisi lapsistani. Silloin, hän ei olisi aito, eikä minua varten.

Tunnen miehen, joka halusi lapsia, mutta se nainen vaan ei tullut kohdalle. Hän on jo vanha..mutta haluaisi yhä lapsia. Hän haluaisi olla vaikka tukiperheenä, mutta ei yksin, vaan naisen kanssa.

On miehiä, nuoriakin. Miehetkin ovat ihmisiä, joilla on tunteet ja omat kipupaikkansa. Heilläkin on vauvakuumeensa ja haaveensa lapsista, perheestä sekä hyvästä elämästä.
 
Kiinnostuvat nuoremista naisista ja ei niitä haittaa muiden siittämät lapset vain se pimperossi kiinnostaa. Aika helpolla naisia vedätetään vanhuuden varjolla.

Miettikää joskus sitä arvostavatko ne miehet niitä teidän apäriä?
Ei mun mies ole mua kuin 4 vuotta vanhempi. Että mä en usko, että se mussa näkee mitään "nuorta pillua".

Sen näkökulma tähän lapsiasiaan on ollut se, että kun jo reippaasti aikuisella iällä pariutuu, niin karkeasti ottaen mieluummin nainen jolla on lapsia.
Ovat kuulemma yleensä rennompia, enemmän sinut itsensä kanssa ja omaavat enemmän näkökulmaa asioihin.
Ja jos ei nainen ole päälle kolmekymppisenä elänyt yhtään sellaista suhdetta, että olisi ehtinyt lapsia hankkimaan, niin siinä on mahdollisesti jotain pientä vikaa noin niinkun pidempään suhteeseen sitoutumista ajatellen.
Mutta näkökulmahan ei ole minun, ja voi toki olla, että mieskin vaan puhuu mulle suut silmät täyteen paskaa, mistäs sitä tietää...

Mistään arvostuksesta lapsiani kohtaan en osaa sanoa. Mutta näyttää se niiden kanssa viihtyvän, kun välillä ihan oma-aloitteisesti tarjoutuu niitä kaitsemaan jos mulla on menoa.
Talven luistelureissut, hoplopit, leikkipuistot, veneilyt, mökkeilyt ja ties mitkä koko kakarakatraan aktiviteetit lähtee yleensä lähes aina miehen ehdotuksesta.

Että tältä pohjalta mulle on sitten aivan sama, onko kyse aidosta arvostuksesta vai sen ei-niin-nuoren-toosan perässä juoksemisesta. Koska jos kyse onkin jälkimmäisestä, niin aika hitokseen kaveri näkee vaivaa ja tuhlaa aikaa ja näytteleekin vielä uskottavasti, ja siinä tapauksessa mulla täytyy sitten varmaankin olla lähestulkoon vuosisadan fantastisin rämemajava, koska jostain muualta sitä sais varmaan vähän vähemmällä panostuksella.
 
Herra x
Sellaisen otin. Kaksi lasta oli ja toinen vaikeasti kehitysvammainen. Nyt 11 vuotta takana ja 2 yhteistä lasta tullut. En edes ajatellut lopettaa suhdetta lasten takia en edes vammaisen takia.
 
Kyllääää
Ei mun mies ole mua kuin 4 vuotta vanhempi. Että mä en usko, että se mussa näkee mitään "nuorta pillua".

Sen näkökulma tähän lapsiasiaan on ollut se, että kun jo reippaasti aikuisella iällä pariutuu, niin karkeasti ottaen mieluummin nainen jolla on lapsia.
Ovat kuulemma yleensä rennompia, enemmän sinut itsensä kanssa ja omaavat enemmän näkökulmaa asioihin.
Ja jos ei nainen ole päälle kolmekymppisenä elänyt yhtään sellaista suhdetta, että olisi ehtinyt lapsia hankkimaan, niin siinä on mahdollisesti jotain pientä vikaa noin niinkun pidempään suhteeseen sitoutumista ajatellen.
Mutta näkökulmahan ei ole minun, ja voi toki olla, että mieskin vaan puhuu mulle suut silmät täyteen paskaa, mistäs sitä tietää...

Mistään arvostuksesta lapsiani kohtaan en osaa sanoa. Mutta näyttää se niiden kanssa viihtyvän, kun välillä ihan oma-aloitteisesti tarjoutuu niitä kaitsemaan jos mulla on menoa.
Talven luistelureissut, hoplopit, leikkipuistot, veneilyt, mökkeilyt ja ties mitkä koko kakarakatraan aktiviteetit lähtee yleensä lähes aina miehen ehdotuksesta.

Että tältä pohjalta mulle on sitten aivan sama, onko kyse aidosta arvostuksesta vai sen ei-niin-nuoren-toosan perässä juoksemisesta. Koska jos kyse onkin jälkimmäisestä, niin aika hitokseen kaveri näkee vaivaa ja tuhlaa aikaa ja näytteleekin vielä uskottavasti, ja siinä tapauksessa mulla täytyy sitten varmaankin olla lähestulkoon vuosisadan fantastisin rämemajava, koska jostain muualta sitä sais varmaan vähän vähemmällä panostuksella.
Kun oikein uskoo niin niinhän se on ainakin jos haluaa uskoa.

Oman itsetunnonkohotus on huvittavimppia asiota mitä tiedän.
 
"vieraana"
Jaa-a. Minulla on ainankin vaikka kuinka monta tuttua naista, jotka ovat kelvanneet lapsineen päivineen uudelle miehelle ja ovat olleet jopa oikenkin haluttua "tavaraa", jos sananmuoto sallitaan.
Ja lapsia kaikilla enemmän kuin yksi.
 
:(
Entäs nainen jolla on lapsia, muttei voi saada uuden miehen kanssa yhteisiä. .
Kiinnostaako sellainen nainen ketään. .

Ero vasta menossa, valmiiksi jo olo että yksinäiset vuodet edessä :/
 

Yhteistyössä