Teini ei tykkää kodista..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äitikö..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

Äitikö..

Vieras
Ei siis kodista ollenkaan, sanoo että ei viihdy kotona ja siellä ahdistaa. Olisi mieluummin missä vaan muualla. On sanonut aiemminkin, ja ilman riitaa taustalle eli ei mitenkään suutuspäissään. Teini ei koskaan ole viihtynyt kotona, hän on pienestä asti reissannut ympäriinsä viikonloput/kesä/syyslomat yms.

Kotimme on mielestäni normaali. Ei riidellä, on kotiinuloajat, kuunnellaan nuorta illan päätteeksi mitä päivään kuului..

Onko muita kenen teini ei oikeasti TYKKÄÄ kodista?
Eri asia ettei halua olla kotona kun täytyy mennä kavereiden kanssa jne. Mutta ei tykkää..
 
Olisikohan tottunut olemaan muualla eli levoton "muuttolintu" jos ei ole juuri kotona ollut. Surettaa nämä juurettomiksi kasvatetut. :/ Rauhallisella kotonaolemisellekkin on syynsä. Ei ole ihmisen hyvä jatkuvasti eestaas häälätä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotihäälä;30295234:
Olisikohan tottunut olemaan muualla eli levoton "muuttolintu" jos ei ole juuri kotona ollut. Surettaa nämä juurettomiksi kasvatetut. :/ Rauhallisella kotonaolemisellekkin on syynsä. Ei ole ihmisen hyvä jatkuvasti eestaas häälätä.

Miksi aina oletetaan, että kyse on kasvatuksesta? Itse olen tällainen "muuttolintu", kaipaan koko ajan jotain mitä ei ole, mutta ei se kasvatuksesta johdu vaan persoonastani, luonteestani. Ja kukaan ei ole oikea henkilö sanomaan, ettei minun ole hyvä olla tällainen tai että minun pitäisi olla kuten sinun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mä...;30295265:
Miksi aina oletetaan, että kyse on kasvatuksesta? Itse olen tällainen "muuttolintu", kaipaan koko ajan jotain mitä ei ole, mutta ei se kasvatuksesta johdu vaan persoonastani, luonteestani. Ja kukaan ei ole oikea henkilö sanomaan, ettei minun ole hyvä olla tällainen tai että minun pitäisi olla kuten sinun.

Olketko saanut tukea muunalaiselle käyttäytymiselle kotoa? Enkä tarkoita mitään tukahduttamista, vaan keinoja olla kotona omassa itsessäsi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja lälly;30295278:
Olketko saanut tukea muunalaiselle käyttäytymiselle kotoa? Enkä tarkoita mitään tukahduttamista, vaan keinoja olla kotona omassa itsessäsi?

Vastaan tähän vaikka kysymys toiselle.

Oon antanut tytön olla ihan oma itsensä kotona, hän saa myös kiukutella minulle pahaa oloaan ilman että pelkää minun suuttuvan, olen hyvä kuunteleen. Ollaan yritetty laittaa huonetta kivaksi, aloitettiin yhteinen harrastus. Saa olla huoneessaan rauhassa (sen mitä pikkusisarus antaa myöten, mutta kielletään kyllä pienempää ettei häiritse tyttöä).
 
Onko koti pieni, millainen teinin oma huone on? Kunnioitetaanko hänen yksityisyyttään eikä koputtamatta rynnitä huoneeseen?

Ihan jo tilojen ahtaus saattaa ahdistaa, vaikka varsinaista vikaa ei kodissa olisikaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mä...;30295265:
Miksi aina oletetaan, että kyse on kasvatuksesta? Itse olen tällainen "muuttolintu", kaipaan koko ajan jotain mitä ei ole, mutta ei se kasvatuksesta johdu vaan persoonastani, luonteestani. Ja kukaan ei ole oikea henkilö sanomaan, ettei minun ole hyvä olla tällainen tai että minun pitäisi olla kuten sinun.

Tuo lause on hyvä, ja tyttö varmaan tunnistaisikin itsensä "Kaipaa koko ajan jotain mitä ei ole".

Tulitko sinä toimeen vanhemman/vanhempien kanssa?
 
Minkä ikäinen teini? Jotenkin minusta tuntuu, että teineillä on vaihe, jolloin oikein missään ei välttämättä ole hyvä olla. Uskoisin sen kuuluvan ikään ja lähestyvään kotoa irtautumiseen. Itselläkin oli aikanaan, tuo vaihe, ja on tytärkin sanonut että kotona on "tylsää" ja haluaisi olla muualla. Nuorempana varsinkin. Nyt viihtyy jo ihan hyvin kotosallakin poikakaverinsa kanssa :)

Josko olisi ohimenevä juttu tuo.
 
Onko koti pieni, millainen teinin oma huone on? Kunnioitetaanko hänen yksityisyyttään eikä koputtamatta rynnitä huoneeseen?

Ihan jo tilojen ahtaus saattaa ahdistaa, vaikka varsinaista vikaa ei kodissa olisikaan.

Talomme on perus omakotitalo , ei mitenkään uusi tai moderni. Tytön huone on talon ison makuhuone. Oven saa lukkoon. Vasta ollaan rempattu sitä, ja kalustetaan pikkuhiljaa tytön toiveen mukaan, yksi hänen suurin kalustetoive, huoneen "keskipiste" siellä on. Rhaa ei ole sillaine, että voisimme laittaa kaikki uusiksi.
 
Saa olla huoneessaan rauhassa (sen mitä pikkusisarus antaa myöten, mutta kielletään kyllä pienempää ettei häiritse tyttöä).

Ok, tämä voi ainakin osaltaan selittää asiaa. Vaikka te kunnioittaisitte teinin yksityisyyttä, hän ei voi koskaan luottaa etteikö joku voisi huoneeseen tunkea, jos pikkusisarus ei kerran kieltoja ainakaan aina usko. Mitäs jos laittaisitte teinin huoneeseen jonkinlaisen lukon tai hakasen?
 
[QUOTE="sipsi";30295302]Minkä ikäinen teini? Jotenkin minusta tuntuu, että teineillä on vaihe, jolloin oikein missään ei välttämättä ole hyvä olla. Uskoisin sen kuuluvan ikään ja lähestyvään kotoa irtautumiseen. Itselläkin oli aikanaan, tuo vaihe, ja on tytärkin sanonut että kotona on "tylsää" ja haluaisi olla muualla. Nuorempana varsinkin. Nyt viihtyy jo ihan hyvin kotosallakin poikakaverinsa kanssa :)

Josko olisi ohimenevä juttu tuo.[/QUOTE]

14v, jolla murrosikä alkoi varhain. Tiedä sitten alkoiko ahdistus siitä, kun ala-asteella yhtenä vuonna ei ollut oikeastaan kavereita, joten oli paljon kotona..
Niin toivon kyllä että menee ohi. Tuntuu hirveältä kun toinen sanoo ettei tykkää kodistamme.
 
Talomme on perus omakotitalo , ei mitenkään uusi tai moderni. Tytön huone on talon ison makuhuone. Oven saa lukkoon. Vasta ollaan rempattu sitä, ja kalustetaan pikkuhiljaa tytön toiveen mukaan, yksi hänen suurin kalustetoive, huoneen "keskipiste" siellä on. Rhaa ei ole sillaine, että voisimme laittaa kaikki uusiksi.

Kommentoin näköjään koko ajan myöhässä, lukkokin siis löytyy.

Kutsuuko teini koskaan kavereitaan kotiin? Voiko olla, että häpeää kotiaan jos kavereiden kotitalot on hienompia ja uudempia? Vaikka tää nyt on sellainen juttu, jolle ei oikein voi muuta kuin jutella teinin kanssa, tietenkään häpeälle ei ole mitään järkevää syytä, eikä sen takia tarvitse laittaa taloutta liian tiukille koittaakseen teiniä miellyttää.
 
14v oli meilläkin aika monellakin tapaa hankala ikä. Juurikin puheet olivat aikamoisia, kodin ja vanhempien arvostelu jne. Nyt pian 17v, ja paljon on muuttunut. Uskon ja toivon että teilläkin. Toivottavasti teinilläsi on nyt ystäviä, ja normaaliahan sekin on, että ystävien kanssa viihdytään. Ei meilläkään tyttöä kesäaikana juuri kotosalla näkynyt, kylille menivät kaveriporukalla.

:hug: sinulle ap
 
Kommentoin näköjään koko ajan myöhässä, lukkokin siis löytyy.

Kutsuuko teini koskaan kavereitaan kotiin? Voiko olla, että häpeää kotiaan jos kavereiden kotitalot on hienompia ja uudempia? Vaikka tää nyt on sellainen juttu, jolle ei oikein voi muuta kuin jutella teinin kanssa, tietenkään häpeälle ei ole mitään järkevää syytä, eikä sen takia tarvitse laittaa taloutta liian tiukille koittaakseen teiniä miellyttää.

Asumme syrjässä, mutta kyllä kaverit on meillä käynyt/yökyläillyt. Ja olen sanonut että voin myös kuskata, ja olen kuskannut jos on kysytty. Siistiä meillä on, mutta on tyttö sanonut että sillä/tällä/tolla kaverilla on hienompi talo..eli talo voi kyllä olla osa syy, koska muilla (ei kaikilla) hienompia.. Meillä esim. pinnat, tapetit ei ole "tänä vuonna" uusittu.
 
[QUOTE="sipsi";30295338]14v oli meilläkin aika monellakin tapaa hankala ikä. Juurikin puheet olivat aikamoisia, kodin ja vanhempien arvostelu jne. Nyt pian 17v, ja paljon on muuttunut. Uskon ja toivon että teilläkin. Toivottavasti teinilläsi on nyt ystäviä, ja normaaliahan sekin on, että ystävien kanssa viihdytään. Ei meilläkään tyttöä kesäaikana juuri kotosalla näkynyt, kylille menivät kaveriporukalla.

:hug: sinulle ap[/QUOTE]

Kiitos halista, tuli tarpeeseen <3 On ystäviä nyt paljon :)
 
Onko hänellä oma huone ja oma rauha? Voisko huonetta jotenkin sisustaa uusiksi niin että viihtyisi paremmin jos siitä on kyse? Voithan kysellä mitkä tekijät on ne miksi ei viihdy ja mitä asialle voisi tehdä?
 
En minäkään viihtynyt kotona sen ikäisenä ja vanhemmat soitteli aina perään, että kotona vois käydä syömässä edes, vastasin vaan että oon itsenäistymässä. Myöhemmin viihdyin kotona ja vanhempien kanssa huomattavasti enemmän ja nykyään olen ihan kotihiiri. Mutta monestihan tuon ikäisenä alkaa alkoholin käyttö/tupakka ja nekin on asioita joiden takia teinit välttelee kotona olemista ettei vanhemmat näe/haista.. Itse tuli ainakin mentyä aina myöhään kotiin ettei vanhemmat haistanu mitään. Toivottavasti ei sinun lapsesi ole huonoille teille lähtenyt, mutta tarkkana olisin tämänkin asian suhteen :D nuoret vertailevat hirveästi itseänsä toisiinsa ja kotikin voi olla yksi asia mitä vertaillaan muihin, mutta se menee varmasti ohi :) muiden mielipiteet vaan on yleensä niin hirveän tärkeitä tuon ikäisille :/
 
[QUOTE="vieraana";30295399]Onko hänellä oma huone ja oma rauha? Voisko huonetta jotenkin sisustaa uusiksi niin että viihtyisi paremmin jos siitä on kyse? Voithan kysellä mitkä tekijät on ne miksi ei viihdy ja mitä asialle voisi tehdä?[/QUOTE]

Helpoin homma on maalata kaikki, mitä hän haluaa. ja voi maalata itse tai kavereiden kaans. haepa kaupasta joku värikartta. Siitä sit lempiväreillä kaikki, omatekoisten sapluunoiden kanssa ei tule kalliiksikaan ja maalin voi myöhemmin tapetoida uusiksi. Siskolle täytys löytyä joku toinen soppi, ei se muuten asiaa auta.
 
Helpoin homma on maalata kaikki, mitä hän haluaa. ja voi maalata itse tai kavereiden kaans. haepa kaupasta joku värikartta. Siitä sit lempiväreillä kaikki, omatekoisten sapluunoiden kanssa ei tule kalliiksikaan ja maalin voi myöhemmin tapetoida uusiksi. Siskolle täytys löytyä joku toinen soppi, ei se muuten asiaa auta.

Ollaan laitettu tänä vuonna (keväällä) seinät hänen toiveen mukaan. Sisaruksella on oma huone, mutta haluaa siskon huoneeseen. Toki estämme häirinnän heti kun se huomataan..
 
Helpoin homma on maalata kaikki, mitä hän haluaa. ja voi maalata itse tai kavereiden kaans. haepa kaupasta joku värikartta. Siitä sit lempiväreillä kaikki, omatekoisten sapluunoiden kanssa ei tule kalliiksikaan ja maalin voi myöhemmin tapetoida uusiksi. Siskolle täytys löytyä joku toinen soppi, ei se muuten asiaa auta.

Värikarttojahan saa netistäkin.

Ja nyt se tärkein: älä valitse valmiiksi!
http://www.taloon.info/pdf/biofarben/biofarben_varikartta_varitiivisteet.pdf
 
Meillä kyllä asia on hoidettu vähän päinvastoin. Olen ollut lasteni kanssa aina hyvin läheinen. Makaan nytkin 17- vuotiaan sängyllä ja puhun facetimea tytön ystävälle ja puhutaan sen menkkojen epäsäännöllisyydestä ja hyvistä ehkäisytavoista. Olen pienestä asti ollut lasten kanssa läheinen ja rento. Minulta pyydetään neuvoja jälkiehkäisyyn jne. Ja aina on nuoret ja kaveritkin viihtyneet meillä. Eli ei se oma rauha ja lukko aina onnea tuo. Olen silti se turvallinen aikuinen ja pidän säännöt ja rajat...
 
Alkuperäinen kirjoittaja lälly;30295278:
Olketko saanut tukea muunalaiselle käyttäytymiselle kotoa? Enkä tarkoita mitään tukahduttamista, vaan keinoja olla kotona omassa itsessäsi?

Ihan samanlaista normaalia tukea olen saanut kuin kotona viihtyvät sisaruksenikin :D Minusta tuntuu, että jos sinä olisit ollut vanhempani, olisit pyrkinyt tukahduttamaan tunteeni ja pakottamaan minut olemaan jotain mitä en ole. Onneksi omat vanhempani eivät tätä tehneet. Vain sinä pidät luonnettani vääränä ja näet tarpeelliseksi pyrkiä muuttamaan sitä.
 
Tuo lause on hyvä, ja tyttö varmaan tunnistaisikin itsensä "Kaipaa koko ajan jotain mitä ei ole".

Tulitko sinä toimeen vanhemman/vanhempien kanssa?

Tulin toimeen, mutta ahdistuin suunnattomasti, kun minua yritettiin rajoittaa. Vanhemmilleni oli suurin haaste saada asetettua minulle toimivat rajat, en pystynyt noudattamaan niitä enkä osannut ajatella järkevästi.

Valitettavasti en osaa tänä päivänäkään sanoa, miten vanhempieni olisi kuulunut kanssani toimia, jotta se olisi ollut kumpaakin osapuolta tyydyttävä ratkaisu. Nyt aikuisena puran kaipuuni kilpailemalla, pelaamalla ja aloittamalla uusia mielenkiintoisia projekteja.
 

Yhteistyössä