Maksatteko vieläkin kirkollisveroa mielikuvitusolentojen/jumalien palvontaan?

  • Viestiketjun aloittaja HullujenSatuja
  • Ensimmäinen viesti
JumalaItse.
Erosin homoiltana. Pisti miettimään kuinka sairaita arvoja kirkossa palvotaan. Parempaan taskuun menee nyt joka vuosi se kirkollisverosta säästynyt n.500€, nimittäin omaan taskuuni.

Kirkko saa vielä joitain vuosia yhteisöveroa kaikilta suomalaisilta yrityksiltä. Mutta tähänkin tulee varmasti muutos kun älykkyys lisääntyy. Uskonnot ovat kuolevia satuja. Ainoastaan afrikassa ja idioottien parissa on nouseva trendi.
 
"Tarja"
En maksa. Tuntui omituiselta jumalalta että vaatisi veroja taivaaseen pääsystä? Jos universumimme reunan takana jotain on, niin se ei ainakaan ole raamatun jumala. Siitä olen 110% varma.
 
"Kirsi"
Erosin samana päivänä kuin täytin 18-vuotta. Oksettaa kun ajatteleekin että suurinosa peruskouluikäisistä lapsista joutuu olemaan aivopesu uskontotunneilla 2h viikossa. Onneksi nykyään jo kerrotaan laajemmin kaikista eri uskonnoista.

Lakiin pitäisi saada pykälä että alle 18-vuotiaita ei saisi liittää mihinkään uskontoihin. Vaan vasta täysi-ikäisenä saisi itse valita (kuten muunkin haitallisen, tupakka, viina jne) Jos vielä täysi-ikäisenä uskoisi nooan arkkeihin ja aateimeihin ja eevoihin, niin voisi aivan vapaasti alkaa maksamaan veroja omalle uskonnolleen. Epäilen ettei sen jälkeen paljoa uskovaisia enää olisi. Tämä suomen lapsikaste on sairasta ja oksettavaa.
 
SairaitaUskovaisia
En kuulu mihinkään uskontoon. Maailma olisi niin paljon parempi paikka jos kaikki uskonnot kiellettäisiin. Aiheuttavat niin paljon kärsimystä ympäri maailmaa.
 
kyllä
Maksan. Käytämme seurakunnan palveluita. Käymme kerhoissa ja osallistumme seurakunnan retkille. En ole himouskovainen, mutta pienellä paikkakunnalla srk on tärkeä toimija perheiden parissa ja tarjoaa yhteisöllisyyttä.
 
vierailija-
[QUOTE="Kirsi";30246557]Erosin samana päivänä kuin täytin 18-vuotta. Oksettaa kun ajatteleekin että suurinosa peruskouluikäisistä lapsista joutuu olemaan aivopesu uskontotunneilla 2h viikossa. Onneksi nykyään jo kerrotaan laajemmin kaikista eri uskonnoista.

Lakiin pitäisi saada pykälä että alle 18-vuotiaita ei saisi liittää mihinkään uskontoihin. Vaan vasta täysi-ikäisenä saisi itse valita (kuten muunkin haitallisen, tupakka, viina jne) Jos vielä täysi-ikäisenä uskoisi nooan arkkeihin ja aateimeihin ja eevoihin, niin voisi aivan vapaasti alkaa maksamaan veroja omalle uskonnolleen. Epäilen ettei sen jälkeen paljoa uskovaisia enää olisi. Tämä suomen lapsikaste on sairasta ja oksettavaa.[/QUOTE]

Onko sulla joku voimakas lapsuuden trauma kun suhtaudut noin omituisesti uskoviin ihmisiin?
Ihan yhtä haitallista lapsen kehitykselle on fanaattinen ateismi, fanaattinen kristinusko kuin fanaattinen poliittinen suuntautuminenkin jota vanhemmat lapsilleen pakkosyöttävät.
Se että jompikumpi vanhemmista kuuluu johonkin uskontoon/uskoo jonkinlaiseen jumaluuteen ei tarkoita että lasta aivopestään agressiivesti tähän samaan uskontoon.
Suurimmalle osalle uskovista se usko on positiivinen,iloinen ja kantava voima elämässä,vaikka sinulle se ei sitä olisi.
Mielestäni kaikkein tärkein ydinsanoma uskonnoissa on rakkaus ja se että pyrkii rakastamaan lähimmäistä ja kohtaamaan kaikki ihmiset myötätunnolla,avoimuudella ja rakkaudesta käsin tuskin on kenenkään mielestä sairasta.
 
"jenna"
Mielestäni kaikkein tärkein ydinsanoma uskonnoissa on rakkaus ja se että pyrkii rakastamaan lähimmäistä ja kohtaamaan kaikki ihmiset myötätunnolla,avoimuudella ja rakkaudesta käsin tuskin on kenenkään mielestä sairasta.
Totta. Uskovaiset ovatkin niin suvaitsevaisia. Kaikki tuntemani uskovaiset ovat katkerimpia ihmisiä mitä tiedän. Ja lahkoihin mm. lestaadiolaisuus joita suomessa lähes 200 000, en edes viitsi kertoa miten uskovaiset hylkäävät mm. lapsensa jos eivät usko samaan satuun.

Kaikista uskonnoista on vain haittaa. Elämässä voi silti olla hyvät arvot ja rakastaa kaikkea, ilman mielikuvitus ja satuolentoja.
 
vierailija-
[QUOTE="jenna";30246813]Totta. Uskovaiset ovatkin niin suvaitsevaisia. Kaikki tuntemani uskovaiset ovat katkerimpia ihmisiä mitä tiedän. Ja lahkoihin mm. lestaadiolaisuus joita suomessa lähes 200 000, en edes viitsi kertoa miten uskovaiset hylkäävät mm. lapsensa jos eivät usko samaan satuun.

Kaikista uskonnoista on vain haittaa. Elämässä voi silti olla hyvät arvot ja rakastaa kaikkea, ilman mielikuvitus ja satuolentoja.[/QUOTE]



Uskovaisissa on yhtälailla inhottavia ja katkeria ihmisiä, kuin ateisteissakin.
Uskovaisuus tai ateismi itsessään ei tee ihmisestä mukavaa.
Luulen ihan mutu-tuntumalla, että uskovaisissa on enemmän tuomitsijoita kuin ateisteissa, mutta nämä tuomitsijat eivät olekaan sisäistäneet sitä uskon tärkeintä ja olennaisinta osaa eli rakkautta.
Tiedän oikein hyvin miten jotkut lestadiolaiset hylkäävät lapsensa jos nämä eivät tunnusta samaa uskoa.
Se on tietysti väärin ja todella surullista.
Lestadiolaisuus itsessään on vastenmielinen liike, jossa rakkaus ja suvaitsevaisuus ei todellakaan ole etusijalla.

En silti allekirjoita väitettäsi että kaikista uskonnoista on VAIN haittaa, se on mustavalkoisen lapsellinen.
Totta on kyllä, että elämässä voi olla ihan hyvät arvot ilman uskomista minkäänlaisen jumalan/jumaluuden olemassaoloon.
Huomaat kai kuitenkin itsekin, ettet ole suvaitsevainen puhumalla väheksyvästi ja halveksuvasti "mielikuvitus-ja satuolentoihin" uskomisesta?
Tuollainen puhe ei ainakaan kumpua rakkaudesta.
 
UskonnotVaarallisia

Huomaat kai kuitenkin itsekin, ettet ole suvaitsevainen puhumalla väheksyvästi ja halveksuvasti "mielikuvitus-ja satuolentoihin" uskomisesta?
Tuollainen puhe ei ainakaan kumpua rakkaudesta.
Älä viitsi noin kovasti tuomita. Sinähän et sitä päätä mitä kukakin rakastaa. Eikä uskontoihin kannata suvaitsevaisuutta sekoittaa, tai voi raamatusta lukea suvaitsevaisuutta naispapeista, homoista, miesten pitkistä hiuksista jne.

Jos uskontojen jumalia kutsuu mielikuvitusolennoiksi (joita ovatkin täysjärkisten mielestä) niin sehän vasta kumpuaakin rakkaudesta? Ateistitkin miettivät usein ihmisten parasta ja yrittävät vain varoittaa uskovia etteivät enempää sekoittaisi päitänsä tälläisiin joulupukkeihin/jeesuksiin/nooanarkkeihin/fiktiivisiin hiekkakansan satuihin.
 
vierailija-
Älä viitsi noin kovasti tuomita. Sinähän et sitä päätä mitä kukakin rakastaa. Eikä uskontoihin kannata suvaitsevaisuutta sekoittaa, tai voi raamatusta lukea suvaitsevaisuutta naispapeista, homoista, miesten pitkistä hiuksista jne.

Jos uskontojen jumalia kutsuu mielikuvitusolennoiksi (joita ovatkin täysjärkisten mielestä) niin sehän vasta kumpuaakin rakkaudesta? Ateistitkin miettivät usein ihmisten parasta ja yrittävät vain varoittaa uskovia etteivät enempää sekoittaisi päitänsä tälläisiin joulupukkeihin/jeesuksiin/nooanarkkeihin/fiktiivisiin hiekkakansan satuihin.
Kuulostat kovin fanaattiselta.
Se on mielestäni aina vaarallista, oli kyseessä uskonto tai ateismi.
Miksi minä päättäisin mitä kukakin rakastaa? Sanoin vain että halveksuvasti toisten uskosta puhuminen ei ainakaan kumpua rakkaudesta.
Uskovissa on suvaitsevia kuten ateisteissakin.
Suurin osa uskovista ei vain ole mielestäni sisäistänyt syvintä sanomaa, eli sitä rakkautta,hyväksymistä,armollisuutta,suvaitsevaisuutta,myötätuntoa jne.
Itse koen että se on kristinuskossa ja monissa muissakin ollut se syvin sanoma, joka on jäänyt ihmisten omien valtataisteluiden,kontrollinhalujen ja tuomitsimisien alle.

Olet siis sitä mieltä, että kaikki uskovat ovat mielenterveysongelmista kärsiviä?
Voikun asia olisikin noin yksiselitteinen.
Ymmärrän ateistien halun puuttua, sillä usein ihmiset todella sekoittavat päänsä uskontoihin ja tässä puhun niistä fanaattisista uskovista joiden kanssa keskustelukin on kuin hakkaisi päätään seinään.
Oman pointin esilletuonti kuitenkin toimii huonosti, jos se lähtee pilkkaamisesta ja halveksumisesta.
Ei kukaan enää halua kuulla tai ymmärtää asiaasi, kun olet jo lähtöpisteessä tehnyt selvästi miten pidät vastapuolta typeränä,mielenvikaisena ja kykenemättömänä päättämään omista asioistaan.
Se että pyrkii avoimesti ja suvaitsevasti ymmärtämään ja kunnioittamaan vastapuolta, on mielestäni hyvän ja hedelmällisen keskustelun lähtökohta.
Aggressiivinen käännyttäminen tai halveksuminen suuntaan tai toiseen on aina yhtä hanurista.
 
"nasuli"
Maksan, ja teen sen mielelläni. Olen halunnut, että lapsemme kastetaan, vanhempamme siunataan kuollessaan, lapset pääsevät riparille, itse voin ryhtyä kummiksi, saimme kirkkohäät, kehtaan hyödyntää seurakunnan toimintaa.

Tämä on minun valintani; 2 täysi-ikäistä lastani on valinnut toisin, ja eronnut kirkosta. Se heille suotakoon, ovat rakkaita joka tapauksessa..
 
"Susu"
Uskonnon ongelma ei ole ainoastaan se fanaattinen ja tuomitseva ääripää. Ihan tavalliset, suvaitsevaiset ja mukavat tapauskovaisetkin usein ajattelevat, ettei siitä seuraa mitään vahinkoa jos kertoo lapselle taivaasta, enkeleistä, jumalasta joka kuulee kaiken ja joka on aina oikeassa, vaikka mitä kauheuksia tapahtuisi. Ovathan ne jutut psyykkeelle tarpeellinen tapa käsitellä omaa ja rakkaiden kuolemaa ja siihen liittyvää pelkoa, mutta se johtaa tutkitusti myös peruskriittisen ajattelukyvyn vaarantumiseen aikuisiällä. Uskonnollisesti kasvatetuilla ihmisillä on selkeästi enemmän vaikeuksia tunnistaa vedätyksiä, huijauksia, höpötarinoita ja huuhaata informaation seasta. Uskonnollinen kasvatus helposti johtaa siihen vinoutumaan, ettei kohdista kritiikkiä tasapuolisesti: sitä voi olla ihan fiksu, lukenut ja sivistynyt ihminen, mutta silti uskoa puhuvaan käärmeeseen ja kokea juovansa jumalolennon verta kirkossa. Monet modernit uskovaiset toki myös tiedostavat, että Raamattua ei voi ottaa kirjaimellisesti, se kun on täynnään rautakautista kansantarua... mutta miksi sitten ylipäätään uskoa olentoon jota tuo vertauskuvallinen eepos väittää todeksi? Miksei voi olla uskomatta siihenkin, kuten tuhansiin muihin ihmiskulttuurin jumalselityksiin, ja rakastaa lähimmäistä ihan siksi että niin on helpompi itselläkin olla osana tätä maailmaa?
 

Yhteistyössä