Muita joiden lapsi ei halua aina osallistua päiväkodin...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Äitsy"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

"Äitsy"

Vieras
yhteisiin hetkiin?

4-vuotias lapseni ei kuulema halua aina osallistua jumppaan tai askarteluun tai muihin yhteisiin, ohjattuihin hetkiin päiväkodissa. Eikä yhteisleikkeihin. Eikä aina edes aamupiiriin. Saa silloin mennä ulos yksin leikkimään tai toiseen huoneeseen tekemään itsekseen asioita. Yleensä ottaa kaapista jonkun pelin ja istuu hiljaa pöydän ääressä, ihan muita häiritsemättä.

Lapsi on kotona ihan erilainen, osallistuu mielellään kaikkeen, on reipas ja vilkas ja liikunnallinen ja puhuu paljon.

Olen käsittänyt, että lapsen haluttomuus häiritsee ohjatun ohjelman sujumista, ja siksi saa ilman isompaa ongelmaa mennä tekemään omia juttujaan.

Niin ei kai tässä mitään ongelmaa ole, kaipaisin vain keskustelua samanlaisen lapsen vanhempien kanssa, että miten olette tulkinneet lapsen oloa päiväkodissa. Onhan se aika erikoista kuitenkin,että yksi tekee usein itsekseen asioita.

Onko introvertti, herkkis, joka väsyy helposti virikkeisiin ja kaipaa rauhassa oloa? Vai onkohan vain jonkinlainen itsenäisyyden ilmaisun muoto.. En usko että ohjeiden seuraamisessa on vaikeuksia, sillä lapsi on kotona taitava ja tekeväinen ja kuuntelee hyvin ohjeita ja neuvoja. Kyseessä melko mielikuvitusrikas, älykäs lapsi, melko itsepäinen, ehkä sitten sellainen oman tien kulkija. Voihan olla, että ryhmässä ohjeiden kuunteleminen ja ksekittyminen on vaikeampaa kuin kotona, jos mieli on sellainen kuin erityisherkillä lapsilla, että saa paljon vaikutteita ja häiriintyy helposti muista ihmisistä.

Mutta jos lapsi on ryhmille helposti herkistyvä introvertti niin onkohan päiväkoti silloin lapselle ollenkaan oikea paikka ja pitäisikö miettiä pph:lle menoa (tosin tuon ikäiselle ei helpolla löydy sellaista pph-paikkaa, missä olisi kuitenkin ikätovereita).

Lapsella on kavereita ja josku rymyää isommassakin ryhmässä pihalla, mutta sitten taas vetäytyy yksin leikkimään. Enkä muuten huolestuisikaan, mutta joskus haettaessa lapsi on niin väsyneen ja onnettomankin oloinen.

Nimim. Kaikesta aiheeseen liittyvästä pohdinnasta ja käytännön esimerkeistä kovin iloinen :)
 
Tulee mieleen eräs tuttavan poika jolla tarkemmin määrittämätöntä adhd:n kirjoon kuuluvaa juttua + aistiyliherkkyyttä. Noin pieneltä ei kai vielä diagnosoida noita, lähempänä kouluikää tarkempi.
 
10 vuotta pk:ssa työskennellyt enkä ole tuollaiseen lapseen törmännyt. Tai sitten antavat liian helposti periksi.. Toki joskus joku vastustaa jotain hommaa tms, mutta tietyt asiat tehdään, se on sitä v.kasvatusta. Siis noilla tuokioillahan se oppiminen tapahtuu. Ja oppimista on myös se, että ei voi tehdä omin päin. Ja varmaan moni muukin haluaisi ulos mieluummin kun vaikka askartelemaan, mutta aika sompailuksi menisi jos jokainen saisi itse päättää... Siksi en ihan helposti kenenkään kanssa toimisi kuyen sinun lapsen kanssa toimitaan. Mutta huolissaan olisin, ei ole normaalia. Mitä mieltä ovat pk:ssa?? Kuulostaa että ongelma vain lakaistaan maton alle antamalla lapselle periksi.
 
Meillä vanhempi oli melkein 2,5v kun aloitti päiväkodin. Avoimessa päiväkodissa ei koskaan suostunut yhteisiin laulutuokioihin, lähti aina puuhastelemaan omiaan. Ei halunnut leikkiä tai mitään, tunki kädet taskuun kun laulettiin jotain missä taputettiin ja yritin leikkiä hänen kanssaan. Silloin annoin koko asian olla. Päiväkotiin mennessä hoitaja sanoi että ryhmässä oloa pitää vielä harjoitella, lapsi oli lähtenyt satutuokion aikana touhuilemaan omiaan. Meniköhän edes viikkoa, kun hoitaja sitten sanoi että ryhmässä oleminen sujuu jo hyvin.
Esim tänä aamuna kun oltiin lähdössä hihkaisi ovella että nyt kaikki jonoon :D Aamupiiri oli juuri alkamassa kun mentiin hoitoon, reippaasti kipaisi istumaan hoitajan antamaan tuoliin odottelemaan. Ja nätisti osasi odottaakin, vaikka on kauhea sähköjänis!
 
Vastauksenne vain vahvistivat ihmettelyäni ja nimen omaan päiväkodin menettelyä kohtaan, ei lastani.

Tuntuu että lapsemme tarvitsisi parempaa kuria ja joukkoon sopeuttamista, eikä sitä, että annetaan lepsusti periksi. Tuolla lailla vetäytymällä (jos on introvertti) niin vain tekee joukkoon sopeutumisen vain vaikeammaksi, kun osallistumiseen ei patisteta. Ryhmässä tuntuu muutenkin olevan vähän omat säännöt, kun kaikkien ei tarvitse kerätä leluja tms.

Täytyy nyt yrittää taas jutella, vaikka se vaikeaa on. Lähihoitajat vaan mumisee ja lto alkaa kimittää ja sanoa että kun lapsi ei halua. Tätä ei olla yhtään pohdittu enempää että miksi.
 
Meillä vähän samanlainen lapsi. Itseasiassa kaksi meidän lapsista on äitiinsä tulleita introvertteja. Toinen on jo lähes täysi-ikäinen, mutta ei vieläkään tykkää ihmismassoista eikä ryhmätyöskentelystä yms. Pärjää kuitenkin opinnoissaan loistavasti ja muutenkin elämä kohdillaan.

Nuorimmainen on nyt päiväkodissa eikä siellä viihdy. Nauttii leikkiä yhden kaverin kanssa kerrallaan, viihtyy myös yksinään. Ei ole koskaan osallistunut päiväkodin juhliin, esityksiin tms. Ei tykkää esim. lauluhetkistä.

Enkä oikein ymmärrä miksi kaikkien pitäisikään?

Kaikki eivät vaan ole sosiaalisia tai nauti toisten seurasta. Päiväkodissa lapsi kyllä on toiminnassa mukana, eikä "laita hanttiin", mutta ei osallistu jos ei halua. Meillä ei ainakaan ole mitään negatiivista palautetta tullut hänestä. Päinvastoin, on kuulemma oikein "kiltti" (mitäköhän sekin tarkoittaa), kaikkien kaveri, eli ei kiusaa eikä syrji ketään.
 
Lapsi 4-5v ei myöskään halunnut pk:ssa olsaalistua oikein mihinkään ohjattuun toimintaan. Esim. Kevät ja joulujuhlien esityksiin ei halunnut osallistua. Sit juhlissa istui kyllä siinä yleisön edessä penkillä muiden kanssa, mut ei lähtenyt mukaan esityksiin...
Vähän reilu 5v ruvettiin tutkimaan muiden(kin) asioiden vuoksi. Huoli silloin sekä vanhemmilla, että päiväkodilla ja visuaalisen hahmottamisen laaja-alainen häiriö hänellä (ainakin) todettu. Sai erilaisia terapioita ja tukea eskarivuonna ja ja paljon kyllä kehitystä tapahtui.
 
Ei tietenkään kaikkien tarvitse kaikesta tykätä ja kaikkeen osallistua. Ja jos ei halua esityksiin mukaan on vähän eri asia kun ettei halua osallistua oikein mihinkään(sini huom). Ilmeisesti tämä lapsi laittaa hanttiinkin koska hänelle periksi annetaan. Tuo on kyllä hlökunnan vika/huonoutta. Ei vaikuta kovin pätevälle tuo tiimi. Kyllä minä ko asiasta haluaisin jutella perheen kanssa ja pitäisi pohtia mistä johtuu ja miten tuetaan osallistumaan ja oppimaan. Yksin pihalla tai pelin kanssa istumalla kun ei opi mitään.
 
Näitä hahmottamisen yms. häiriöitä olen miettinyt, mutta päiväkodin mukaan mitään sellaista huolta ei kannata kantaa, sillä lapsi osallistuu useimmiten ja toisinaan hyvinkin mielellään. Esim. muskarin kevätjuhlissa lapsi loisti innokkaimpana tähtenä, mutta kesäisessä liikuntapäivässä häiriköi, karkaili, heittäytyi maahan, lällätti, juoksenteli levotonta ympyrää ja sai raivarit. "Osa-aika adhd/hahmotushäiriö"? (anteeksi vitsailu vakavilla aiheilla)

"Sini", kiitos viestistäsi. Olen aika varma siitä että lapseni on "osa-aika introvertti" ja ilmaisee itseään tai väsymistään toisinaan tällä kieltäytymisellä. Kuten sinun lapsillasi, minunkin lapseni leikkii mieluiten vain yhden lapsen kanssa kerrallaan. Ja tykkää usein leikkiä yksin, rikas mielikuvitus kun on. Pelkään vain, että yhteisistä hetkistä pois jääminen tekee osallistumisesta aina vain hankalampaa. Ja eihän lapsi koulussakaan voi sanoa, että en nyt osallistu opeytukseen vaan menen ulos? Mutta ilmeisesti sinulla on lastesi suhteen ihan luottavainen olo, että pärjäävät vaikka eivät aina mukana olisikaan. Ja isompi lapsesi on pärjännyt ihan hyvin. Että ehkäpä minunkin lapseni kouluun mennessä kasvaa koululaisen mittoihin ilman sen kummempia patisteluja?

Täytyy tietenkin antaa hänelle vielä aikaa ja yrittää myöls jutella päiväkodin henkilökuynnan kanssa näistä asioista (ärsyttää vaan kun suhtautuminen on että joo joo kaikki hyvin mitä siinä kyselet - se tässä taitaa eniten ottaa päähän. Tuntuu kuin leimattaisiin ylihuolehtivaksi kun kyselee, ja on omasta lapsesta huolissaan. Hyvä kun 5 minuuttia ehtivät keskustella ja puolet siitä vakuutellaan että kaikki hyvin, otetaan sitten yhteyttä jos ja kun on huoleen aihetta. Siksi mietin tuossa ylempänä, että ovat varmaan lepsuja ja laiskoja ja leväperäisiä asian suhteen, kun siitä on niin vaikea puhuakin.)
 
Kiitos! "sini" ja "akava" kiteyttivät tässä asian molemmat puolet. Ei lapsen tosiaan tarvitse olla mikään "sosiaalinen menestyjä", kyllä tykkään introverteistä omissa oloissaan viihtyvistä ihmisistä, itsekin olen sellainen.

Mutta "akava" on niin oikeassa tuossa että eihän tuo ihan normaalia ole ja olisin tosiaan odottanut henkilökunnalta enemmän panostusta tänne kotiin päin. Ihmeellistä että ohimennen vain mainitaan tuollaisista kuitenkin aika poikkeusmenettelyistä. Neuvolassakin ihmettelivät ja pyysivät varaamaan keskusteluaikaa. Ja kohdellaan hössönä kun koittaa asiasta tiedustella. Tokihan sitä myös miettii, kun kuulee ettei lapsi osallistu kaikkeen, että lapsella on jonkin sortin ongelma. Taitavat ajatella, että lapseni on vain huomiohakuinen? Ja täytyy opetella tavoille?
 
Yksi tuollainen lapsi (silloin kolmevuotias) on tullut vastaan. Ei halunnut osallistua oikein mihinkään, lähinnä istui vain tai puuhaili omiaan laulutuokioissa ym. Jumpassakin vain seisoi aikuisen vieressa tumput suorana.

Tuollaista käytöstä oli reilut puoli vuotta päiväkodin aloituksen jälkeen, mutta sen jälkeen alkoi onneksi pikku hiljaa rohkaistua ja mennä mukaan toimintaan.
 
[QUOTE="Äitsy";30177940]Näitä hahmottamisen yms. häiriöitä olen miettinyt, mutta päiväkodin mukaan mitään sellaista huolta ei kannata kantaa, sillä lapsi osallistuu useimmiten ja toisinaan hyvinkin mielellään. Esim. muskarin kevätjuhlissa lapsi loisti innokkaimpana tähtenä, mutta kesäisessä liikuntapäivässä häiriköi, karkaili, heittäytyi maahan, lällätti, juoksenteli levotonta ympyrää ja sai raivarit. "Osa-aika adhd/hahmotushäiriö"? (anteeksi vitsailu vakavilla aiheilla)

"Sini", kiitos viestistäsi. Olen aika varma siitä että lapseni on "osa-aika introvertti" ja ilmaisee itseään tai väsymistään toisinaan tällä kieltäytymisellä. Kuten sinun lapsillasi, minunkin lapseni leikkii mieluiten vain yhden lapsen kanssa kerrallaan. Ja tykkää usein leikkiä yksin, rikas mielikuvitus kun on. Pelkään vain, että yhteisistä hetkistä pois jääminen tekee osallistumisesta aina vain hankalampaa. Ja eihän lapsi koulussakaan voi sanoa, että en nyt osallistu opeytukseen vaan menen ulos? Mutta ilmeisesti sinulla on lastesi suhteen ihan luottavainen olo, että pärjäävät vaikka eivät aina mukana olisikaan. Ja isompi lapsesi on pärjännyt ihan hyvin. Että ehkäpä minunkin lapseni kouluun mennessä kasvaa koululaisen mittoihin ilman sen kummempia patisteluja?

Täytyy tietenkin antaa hänelle vielä aikaa ja yrittää myöls jutella päiväkodin henkilökuynnan kanssa näistä asioista (ärsyttää vaan kun suhtautuminen on että joo joo kaikki hyvin mitä siinä kyselet - se tässä taitaa eniten ottaa päähän. Tuntuu kuin leimattaisiin ylihuolehtivaksi kun kyselee, ja on omasta lapsesta huolissaan. Hyvä kun 5 minuuttia ehtivät keskustella ja puolet siitä vakuutellaan että kaikki hyvin, otetaan sitten yhteyttä jos ja kun on huoleen aihetta. Siksi mietin tuossa ylempänä, että ovat varmaan lepsuja ja laiskoja ja leväperäisiä asian suhteen, kun siitä on niin vaikea puhuakin.)[/QUOTE]

"...kesäisessä liikuntapäivässä häiriköi..." Kuuloistaisi kyllä siltä, että saa kotonakin melko helpolla periksi, eikä osaa vaan käyttäytyä. Introvertti ei vetäisi huomiota puoleensa tuolla tavoin. Ehkä päiväkodilla on kyllästytty yrittämään lapsen kanssa (miten reagoi, jos PITÄISI osallistua yhteisiin hetkiin, muttei halua? Saako raivarin? Kiukutteleeko?) ja koetaan koko ryhmälle helpommaksi jättää se yksi häirikkö syrjään.
 
Mutta pk:n hlökunnan tehtävä on panostaa tähänkin lapseen eikä vain laittaa häntä YKSIN ulos tms! 3 aikuista on ryhmässä, 2 pärjää kyllä muiden kanssa jos yksi tarvitaan tämän lapsen kanssa jumppaan tueksi/aamupiiriin viereen jne. Pk:n toiminnasta tietävälle tuo kuulostaa tooosi oudolle. Onneksi neuvolassa on joku joka ottaa asian tosissaan. Saanko ap kysyä uteliaana että minkä ikäisiä ne työntekijät siinä ryhmässä on??
 
Meidän melkoisen extrovertti, mutta herkkis lapsi on aika ajoin kieltäytynyt osallistumasta päiväkodin tuokioihin ja harvemmin on noista oikein tykkännytkään. Ei tosin ole saanut olla poissa niistä. Vasta eskarissa mieltyi edes joihinkin tuokioihin; musiikki yms ei ei niihin kuulunut vielä silloinkaan. Koulussa on ollut ihan osallistuva niin opettajan mielestä kuin omien kertomustensa mukaan. Ei ole inhokkiaineita tms.

Mä aikoinaan koin, että nuo kieltäytymiset liittyivät uhmaan ja omaan tahtoon sekä jännittämiseen isommassa ryhmässä. Kyseinen lapsi ei käynyt juurikaan läpi uhmaa 2-3v vaan oli aika sopeutuvainen verrattuna isosisaruksiinsa. Uhma alkoi vasta myöhemmin ja ilmeni mm. tuollaisina 'mä en tykkää ja en mene' juttuina ja jos joutui osallistumaan, saattoi hyvin mököttää tunnin.
 
[QUOTE="Äitsy";30177940]Näitä hahmottamisen yms. häiriöitä olen miettinyt, mutta päiväkodin mukaan mitään sellaista huolta ei kannata kantaa, sillä lapsi osallistuu useimmiten ja toisinaan hyvinkin mielellään.[/QUOTE]

kuinka satunnaista tuo osallistumattomuus sitten oikein on? en minä huolestuisi/pahana pk-toimintana pitäisi jos satunnaisesti esim. erikoisen väsyneenä olisi optio johonkin rauhalliseen hommaan laululeikkien sijaan.
 
Meidän nykyään eskarilainen oli tollainen nuorempana: ei kyllä tosin päästetty yksin leikkimään. Oli aina piireissä mukana mutta ei laulanut tai muuten osallistunut. Tosi herkkis ollut luonteeltaan. 5 v alkoi hieman rohkaistua ja pääsi toimintaterapiaan jonka avulla rohkaistunut. Nyt toimii ryhmässä ihan niinkuin muutkin lapset.

Aikaa, aikaa ja aikaa. Kannattaa hakeutua neuvolan kautta toimintaterapeutin tutkimuksiin, josko tt:stä olisi apua. Jaksuja: nyt äidillä alkaa olla jo sellainen oli että se selviää koulussa.
 
No niin. kiva kuulla että on muillakin lapsia jotka eivät ole niin halukkaita osallistumaan päikkärissä piiriin. Meillä samanlainen tilanne. Päiväkodista on tullut viestiä että lapsi ei halua osallistua piiriin ja siksi saa mennä leikkimään sivuun. Nyt palaverissa selvisi, että lapsi ei ole juuri koskaan piirissä pientä hetkeä enempää ja sitten menee leikkimään sivuun. Aikaisemmin ryhmässä oli toinen lapsi, jolta ei vaadittu piiriin osallistumista ja lapsemme oli tämän lapsen kaveri. Eli he leikkivät kahden sivussa (ilmeisesti) ja viihtyivät näin. Nyt tonen lapsi mennyt muuhun ryhmään ja meidän lapsi sitten ainoana sivussa muista. Kun lasta jututan asiasta, niin kertoo että tätien mielestä hänen ei tarvitse olla piirissä. Ja ei pidä sitä mitenkään ihmeellisenä. Lapsi sanoo että ei oikein osaa niitä laulujakaan. Ei osaa, ei varmasti osaa, jos ei ole koskaan oikein osallistunutkaan. Ymmärrän että päiväkodissa eivät voi väkisin pitää istumassa piirissä, mutta ei tämäkään nyt ihan oikea malli ole. Lapsemme on omatoiminen, yleensä extrovertti ja iloinen.
 
Meidän lapsi oli 3,5 v. Kun siirtyi perhepäivähoidosta päiväkotiin. Hän ei ensimmäisen puolen vuoden aikana osallistunut aina liikunta ja musiikkileikkeihin ja siitä syystä masinoitiin elto tarkkailemaan tilannetta ja suosittelivat että puhuisin asiasta neuvolassa. Nyt on sitten psykologin selvittelyt menossa, vaikka lapsi on selvästi alkanut viihtyä päiväkodissa ja osallistuminen on parantunut huomattavsti nyt kun päiväkotia on melkein vuosi takana. Lapsemme on hyvin itsepäinen kun niikseen tulee, mutta myös rauhallinen ja keskittymiskykyinen lapsi, joka ei riehu eikä ole häiriöksi. Yllätyin siitä, että lapselle ei annettu aikaa sopeutua päiväkotiin rauhassa, mutta eihän se tietysti meiltä ole pois, että tutkitaan :O

Tuota en ymmärrä mitenkään että lapsi jätetään yksin päiväkodissa.
 
Hei, olisi mielenkiintoista kuulla, mitä tämän ketjun lapsille kuluu nykyään, kun ovat siirtyneet eskariin ja kouluun. Yllättäen eskarin siirtymisen kynnyksellä päiväkodinjohtaja veti meidät syrjään ja kysyi olemmeko harkinneet, että lapsemme ei menisikään vielä eskariin. Asia tuli täysin puskista! Vasu-keskustelussa oli muutama kuukausi aikaisemmin todettu lapsen kaiken olevan ok. Lapsella oli kuitenkin tapana viskariryhmässä, että hä saattoi kieltäytyä osallistumasta ja vasuun kirjoitettiin, että lasta yritetään motivoida osallistumaan ohjattuun toimnintaan. Pääsyynä on tämä haluttomuus osallistua ohjattuun toimintaan. Lapsi on iloinen ja sosiaalinen lapsia. On aina halaillut ja kehunut aikuisia ja olen sitä mieltä, että osittain sen takia, hän on saanut tahtonsa läpi. Kun hänen ei kolmevuotiaanakaan tarvinnut osallistua, niin jos häntä ei joku juttu nytkään kiinnosta, niin hän jättäytyy pois. Hänellä on äännevirheitä ja ne yhdessä herttaisen halailevan luonteen kanssa tekevät hänestä nuoremman oloisen.
 
Omalla 5v lapsellani samaa ongelmaa jumppahekien kanssa. On juteltu ja kertoo että pelottaa. Uskon että pelottaa epäonnistuminen. Sairastuin vakavasti kun lapsi oli 2v ja en ole voinut liikkua paljon kodin ulkopuolelle. Uskon että tämä osasyynä.
 
yhteisiin hetkiin?

4-vuotias lapseni ei kuulema halua aina osallistua jumppaan tai askarteluun tai muihin yhteisiin, ohjattuihin hetkiin päiväkodissa. Eikä yhteisleikkeihin. Eikä aina edes aamupiiriin. Saa silloin mennä ulos yksin leikkimään tai toiseen huoneeseen tekemään itsekseen asioita. Yleensä ottaa kaapista jonkun pelin ja istuu hiljaa pöydän ääressä, ihan muita häiritsemättä.

Lapsi on kotona ihan erilainen, osallistuu mielellään kaikkeen, on reipas ja vilkas ja liikunnallinen ja puhuu paljon.

Olen käsittänyt, että lapsen haluttomuus häiritsee ohjatun ohjelman sujumista, ja siksi saa ilman isompaa ongelmaa mennä tekemään omia juttujaan.

Niin ei kai tässä mitään ongelmaa ole, kaipaisin vain keskustelua samanlaisen lapsen vanhempien kanssa, että miten olette tulkinneet lapsen oloa päiväkodissa. Onhan se aika erikoista kuitenkin,että yksi tekee usein itsekseen asioita.

Onko introvertti, herkkis, joka väsyy helposti virikkeisiin ja kaipaa rauhassa oloa? Vai onkohan vain jonkinlainen itsenäisyyden ilmaisun muoto.. En usko että ohjeiden seuraamisessa on vaikeuksia, sillä lapsi on kotona taitava ja tekeväinen ja kuuntelee hyvin ohjeita ja neuvoja. Kyseessä melko mielikuvitusrikas, älykäs lapsi, melko itsepäinen, ehkä sitten sellainen oman tien kulkija. Voihan olla, että ryhmässä ohjeiden kuunteleminen ja ksekittyminen on vaikeampaa kuin kotona, jos mieli on sellainen kuin erityisherkillä lapsilla, että saa paljon vaikutteita ja häiriintyy helposti muista ihmisistä.

Mutta jos lapsi on ryhmille helposti herkistyvä introvertti niin onkohan päiväkoti silloin lapselle ollenkaan oikea paikka ja pitäisikö miettiä pph:lle menoa (tosin tuon ikäiselle ei helpolla löydy sellaista pph-paikkaa, missä olisi kuitenkin ikätovereita).

Lapsella on kavereita ja josku rymyää isommassakin ryhmässä pihalla, mutta sitten taas vetäytyy yksin leikkimään. Enkä muuten huolestuisikaan, mutta joskus haettaessa lapsi on niin väsyneen ja onnettomankin oloinen.

Nimim. Kaikesta aiheeseen liittyvästä pohdinnasta ja käytännön esimerkeistä kovin iloinen
 

Yhteistyössä