Onko Jenkeissä todellakin tavallista, että...

Palasin perheineni juuri Yhdysvalloista, olimme kyläilemässä erään sinne muuttaneen lähisukulaisen ja hänen perheensä luona.

Reissu oli oikein avartava ja samalla hämmentävä. Onko todellakin niin, että jopa ns. kotirouvilla on käytössään lastenhoitaja eikä lapsen äiti juuri sormeaan nosta tällaisen "nannyn" ollessa maisemissa? Entä onko oikeasti normi, että jo (Suomen mittapuulla) hirveän pieniä lapsia aletaan treenaamaan ja preppaamaan esim. musiikillisesti, liikunnallisesti tai jopa jonkin vieraan kielen kanssa? Entä onko todellakin ihan arkipäiväistä, että lasta aletaan "tähtäämään" tiettyyn kouluun jo aivan pienenä?

Tällaisia asioita reissumme aikana havaitsin, ja minulle kerrottiin, että tämä kaikki on täysin asiaankuuluvaa eikä näissä ole mitään ihmeellistä. Tietysti paikassa paikan tavalla, mutta silti... En mä osaisi kuvitella että viettäisin päiväni useimmiten huvitellen sillä aikaa, kun joku hoitaa lapsiani tai että alkaisin preppailemaan esim. 2,5-vuotiastamme KOULUA varten tai että miettisin hänelle sopivaa koulua!

Mutta siis onko tuo ihan normimeininkiä? :O

 

Ei ole, suurimmalla osalla ei ole niin paljon rahaa ja aikaa, vaan tuollaiset ovat varakkaamman väen juttuja. Ja jos siellä näytti, että onpa yleistä, niin se johtuu siitä, että samankaltaisessa tilanteessa olevat perheet ovat keskenään tekemisissä, eikä niitten muissa tilanteissa elävien systeemejä pääse ulkopuolisen juurikaan näkemään.

 

Osalla perheistä kyllä. Mutta suurimmalla osalla (uskallan väittää että suurimmalla) ei näin ole. Joidenkin rikkaiden perheissä on nannyt ja au pairit vaikka rouvat ovat itse kotona. Ja "kouluun" siellä mennään jo 2- vuotiaana.

Mutta samalla tavalla täällä Suomessa jotkut treenaa lapsiansa pienestä pitäen. Monista muista maista puhumattakaan.

T: Jenkeissä useita vuosia asunut.

 

Tämä sukulaisperhe ilmeisesti tulee hyvin toimeen, mietinkin että kenties asia on jotenkin sidoksissa siihen. En nyt ihan suoraan kehannut heiltä kysyä, tuntuu eoäkohteliaalta ruveta utelemaan tuollaisia

 

On. Ja Englannissa lapset lähetetään vuosiksi sisäoppilaitoksiin pois silmistä.

 

Jenkkilä on niin iso maa ja siellä on niin monenlaisen sosiaalisen aseman omaavia ihmisiä, että ei ole mahdollista sanoa jonkun asian olevan "tavallista" tai "epätavallista".

 

Jenkkilä on niin iso maa ja siellä on niin monenlaisen sosiaalisen aseman omaavia ihmisiä, että ei ole mahdollista sanoa jonkun asian olevan "tavallista" tai "epätavallista".

Sama asia tavallaan, kun kysyisi, että onko Euroopassa tavallista joku asia ja mietittäisiin, että onko se tavallista vaikka Portugalissa ja Suomessa.

 

Ihmettelin tänään kun joku kertoi tuttavansa tekevän lapselleen "opetussuunnitelman" että ihan normaaliahan tuo on jossain maissa. Siis Amerikassa ainakin. Hyvältä kuulostaa, kunhan lapsi saa myös vapaata.

 

Jenkeissä puhutaan "koulusta", olipa kysymys lastentarhasta tai yliopistosta tai mistä tahansa siinä välillä. Kannattaa unohtaa se koulu-sana meidän merkityksessämme. Kyllähän täällä Suomessakin moni haluaa pari- kolmevuotiaan lapsensa yksityiseen päiväkotiin, vaikka taide- tai liikuntapainotteiseen tai jotakin erityistä pedagogiikkaa harjoittavaan.

Totta kai isoon maahan mahtuu monenlaisia piirejä, ja jotkut amerikkalaiset tosiaan kulkevat yksityisestä huippukoulusta toiseen päätyen lopulta vanhempiensa jalanjälkiä jonnekin Harvardiin.

 

Amerikassa on myös kotiäitejä, jotka eivät käy töissä siksi, että siihen ei ole varaa. Koko palkka (ja enemmänkin) menisi lapsen päivähoitomaksuihin. Kumpi lie yleisempää, ap:n mainitsema tilanne vai tämä.

 

Telkkarista tuli taannoin dokumentti New Yorkin yksityiskouluista, joihin oli jo ihan pienille tarhaikaisille ja vanhemmilleen haastattelut. Jos ei aikaisessa vaiheessa paassyt hyvaan paikkaan, niin putosi seuraavistakin pois. Ei voinut siis jattaa asiaa vaan herran haltuun, jos niihin hyviin kouluihin lapsensa halusi, vaan piti tsempata alusta asti. Treenaaminen kuului kuvaan. Sama juttu kuin kalliissa asunnoissa, etta taloyhtio haastattelee asukkaat ja kuka tahansa ei voi muuttaa mihin tahansa. Aika karmivaa molemmat.

 

Telkkarista tuli taannoin dokumentti New Yorkin yksityiskouluista, joihin oli jo ihan pienille tarhaikaisille ja vanhemmilleen haastattelut. Jos ei aikaisessa vaiheessa paassyt hyvaan paikkaan, niin putosi seuraavistakin pois. Ei voinut siis jattaa asiaa vaan herran haltuun, jos niihin hyviin kouluihin lapsensa halusi, vaan piti tsempata alusta asti. Treenaaminen kuului kuvaan. Sama juttu kuin kalliissa asunnoissa, etta taloyhtio haastattelee asukkaat ja kuka tahansa ei voi muuttaa mihin tahansa. Aika karmivaa molemmat.

Minä olen tullut haastatelluksi vuokra-asunnon haussa. Ja suosittelijat piti olla. Ovat aika tarkkoja jos asuinalue on yhtään ns. parempi.

 

Telkkarista tuli taannoin dokumentti New Yorkin yksityiskouluista, joihin oli jo ihan pienille tarhaikaisille ja vanhemmilleen haastattelut. Jos ei aikaisessa vaiheessa paassyt hyvaan paikkaan, niin putosi seuraavistakin pois. Ei voinut siis jattaa asiaa vaan herran haltuun, jos niihin hyviin kouluihin lapsensa halusi, vaan piti tsempata alusta asti. Treenaaminen kuului kuvaan. Sama juttu kuin kalliissa asunnoissa, etta taloyhtio haastattelee asukkaat ja kuka tahansa ei voi muuttaa mihin tahansa. Aika karmivaa molemmat.

Maassa on fasistisia piirteitä siinä, että systeemit on tosi vahvoja ja aika joustamattomia.

 

Fasistisia piirteitä USA:ssa?!? Suomessa kyllä fasismi on arkipäivässä huomattavasti enemmän läsnä kuin tuolla...