Auttakaa, miten tähän pitää suhtautua?

Inhottava tilanne. Ei ole normaalia, että mies raivostuu alkoholin lopettamiseen liittyvistä asioista tuolla tavalla. Kielii ongelmasta.

 

Lue tämä keskustelu:
Päihdelinkin keskustelualue • katso viestiketjua - Miehen juominen ja pieni lapsi

Ja erityisesti Tointuva-nimimerkin kirjoitus, siinä on asioita mitä voisit tehdä.

Ja sit nää naiset vielä tekevät monta lasta tollasissa suhteissa.

 

Inhottava tilanne. Ei ole normaalia, että mies raivostuu alkoholin lopettamiseen liittyvistä asioista tuolla tavalla. Kielii ongelmasta.

Mä taas ymmärsin että mies suuttui siitä, että hän antoi jo periksi ap:n tahdon mukaisesti, mutta ap ei tyydy siihen vaan on pakko vielä sen jälkeen ärsyttää ja härkkiä toista sanallisesti, vaikka tietää että toista harmittaa.

Olisi pitänyt antaa jo olla, kun mies kerran suostui jo ap:n tahtoon. Miksi pitää vielä tökkiä lisää kun toinen on jo ärsyyntynyt?

 

Tottakai hermostun kun syytetää turhasta :/ En jaksas tämmöstä ihan oikeesti. Oon viimesillää raskaana ja herkkä ja pelottaa pelkkä synnytys ihan tarpeeks ;( Rupeen jo toivoo ettet ole mun mies ja salanikillä... oot meinaa aika ilkee...tuo sattuu!

Sinä ja mies juotte perjantaisin kavereiden kanssa chattaillen -> asia on ok

Mies juo perjantaina kavereiden kanssa chattaillen ja sinä katsot kuivin suin vieressä -> MIES ON ALKOHOLISTI JA KAIKKI ON PILALLA JA (syntymätön)LAPSIKIN TRAUMATISOITUU!!1!!!!

Sinulle huomautetaan alkonkäytöstä -> loukkaus ja kiusaamista!!!!!11 ja suutut

Miehelle huomautetaan (toistuvasti ja riitaa haastaen) alkonkäytöstä -> JOO KATO SE HERMOSTU. ALKOHOLISTI SE ON!1!


Näin.

 

Tiina! Hitto nyt jos sain sut haluu juomaa vaikka oot ollut ilman noin pitkääki. Tsemii nyt sulleki ja voi ei :/

Yritän rauhottuu parhaani mukaan tässä ihan vauvan takii... paijaan sitä kun se möyrii mahassa kovaa.

Toivon todella et mies ei ois alkkis, mut mua epäilyttää tosi kovaa et ois...

En vaan edelleenkään tajuu et miks mies ilmaisi asian sillee, kuin hän ois juomatta vaan mun päätöksen takii. Juomattomuudenhan pitäs olla vauvan takii...Ei mun ilkeyden takii. Ei siks et mä kieltäsin miestä. En minä sitä valitse, et koska se laskettu aikakaan on.

Koitan tässä myös katsoo tätä asiaa toisistakin näkökulmista...kyllä! Koitan tajuu miestäki. Ainahan koitan. En tätä ketjuu ees vaivautus tekee jos en halus ymmrätää asiaa ja saada apuu miten sopu syntyy.

Mut tota en tajuu. tuo jota luulin kirjotusten perusteella mun mieheks. Miten joku voi vääntää et ihminen joka vastustaa miehen juomista ois itse se alkoholiongelmainen tms? siis täh? Nimittäin miesti on joskus väittänyt et mun muka tekis mieli alkoo kun kiellän miestä. Totuus on kumminki se et ei tulis mieleenkään haluu semmosta. siis osaisko joku selittää tuon???

 

Suosittelen nyt tallettamaan tämän ketjun, jotta voit lukea sen 10 vuoden päästä täyden kaoksen keskellä miettiessäsi koska tässä näin kävi ja huomat että kas hups, kun juttu ei olekkan uusi....
Alkoholismi on itsensä kieltävä sairaus -niin läheisten kun alkoholistin itsensä osalta. Voi tulla joku selväjärkinen päivä, kun puoliso sen myöntää, mutta yleensä tarvitaan 10 vuoden kotihelveti ja kulisien romahtaminen ennen kuin edes se puoliso havahtuu siihen että kohta ruumiita on kaksi+lapset päälle...
Ikävä vaan, että lapset maksaa kovimman hinnan.

 

[QUOTE="tiina";30140949]Mä taas ymmärsin että mies suuttui siitä, että hän antoi jo periksi ap:n tahdon mukaisesti, mutta ap ei tyydy siihen vaan on pakko vielä sen jälkeen ärsyttää ja härkkiä toista sanallisesti, vaikka tietää että toista harmittaa.

Olisi pitänyt antaa jo olla, kun mies kerran suostui jo ap:n tahtoon. Miksi pitää vielä tökkiä lisää kun toinen on jo ärsyyntynyt?[/QUOTE]

Tiina siis tätä mun mies koitti sanoo! Taidat siis tajuu sitä! Voiku mäkin tajuisin..... nyt koitan hengittää syvää ja lukee tämän ajatuksella mitä kirjotit...

 

[QUOTE="tiina";30140949]Mä taas ymmärsin että mies suuttui siitä, että hän antoi jo periksi ap:n tahdon mukaisesti, mutta ap ei tyydy siihen vaan on pakko vielä sen jälkeen ärsyttää ja härkkiä toista sanallisesti, vaikka tietää että toista harmittaa.

Olisi pitänyt antaa jo olla, kun mies kerran suostui jo ap:n tahtoon. Miksi pitää vielä tökkiä lisää kun toinen on jo ärsyyntynyt?[/QUOTE]

Mä taas ymmärsin, että mies raivostui siitä, että hänen olisi pitänyt lopettaa dokaaminen aiemmin kuin oli kuvitellut. Ei normaalia ruveta riehumaan ja uhkailemaan erolla kun alkoholinkäyttö pitää lopettaa odotettua aiemmin.

 

Mut tota en tajuu. tuo jota luulin kirjotusten perusteella mun mieheks. Miten joku voi vääntää et ihminen joka vastustaa miehen juomista ois itse se alkoholiongelmainen tms? siis täh? Nimittäin miesti on joskus väittänyt et mun muka tekis mieli alkoo kun kiellän miestä. Totuus on kumminki se et ei tulis mieleenkään haluu semmosta. siis osaisko joku selittää tuon???

No kun sitä just on alkoholismi; vääristynyt todellisuudentaju, kriittinen, vaativa ja syyttää muita ja koittaa syyllistää ympäristön hiljaiseksi. Alkoholisti kääntää aina näppärärsti puheen pois aiheesta ja koittaa vikoa muita, jotta saisi huomion pois ongelmasta.

 

Joko mies on pyytänyt anteeksi vai vieläkö katselee asuntoa itselleen?

 

Tiina! Hitto nyt jos sain sut haluu juomaa vaikka oot ollut ilman noin pitkääki. Tsemii nyt sulleki ja voi ei :/

Yritän rauhottuu parhaani mukaan tässä ihan vauvan takii... paijaan sitä kun se möyrii mahassa kovaa.

Toivon todella et mies ei ois alkkis, mut mua epäilyttää tosi kovaa et ois...

En vaan edelleenkään tajuu et miks mies ilmaisi asian sillee, kuin hän ois juomatta vaan mun päätöksen takii. Juomattomuudenhan pitäs olla vauvan takii...Ei mun ilkeyden takii. Ei siks et mä kieltäsin miestä. En minä sitä valitse, et koska se laskettu aikakaan on.

Koitan tässä myös katsoo tätä asiaa toisistakin näkökulmista...kyllä! Koitan tajuu miestäki. Ainahan koitan. En tätä ketjuu ees vaivautus tekee jos en halus ymmrätää asiaa ja saada apuu miten sopu syntyy.

Mut tota en tajuu. tuo jota luulin kirjotusten perusteella mun mieheks. Miten joku voi vääntää et ihminen joka vastustaa miehen juomista ois itse se alkoholiongelmainen tms? siis täh? Nimittäin miesti on joskus väittänyt et mun muka tekis mieli alkoo kun kiellän miestä. Totuus on kumminki se et ei tulis mieleenkään haluu semmosta. siis osaisko joku selittää tuon???

Rauhottumisella mä tarkoitin juurikin tuota, että lopeta tuonlainen inttäminen ja yksinkertaista.

Sä halusit ettei mies juo enää 8.8. ja sä sait sen suostumaan siihen. Hieno juttu, tehtävä suoritettu, elämä jatkuu, sait mitä halusit ja rauha maassa. EIKU......

Rupesit vänkäämään jostain sanamuodosta, et antanut olla vaan jatkoit riitaa, nyt se menee juomaan 8.8. ja on vihainen sulle.

Kummalla tavalla olisit saanut haluamasi? Mitä sulle nyt jäi käteen? Kummalla tavalla kannattaa tehdä seuraavaksi?

 

Sinä ja mies juotte perjantaisin kavereiden kanssa chattaillen -> asia on ok

Mies juo perjantaina kavereiden kanssa chattaillen ja sinä katsot kuivin suin vieressä -> MIES ON ALKOHOLISTI JA KAIKKI ON PILALLA JA (syntymätön)LAPSIKIN TRAUMATISOITUU!!1!!!!

Sinulle huomautetaan alkonkäytöstä -> loukkaus ja kiusaamista!!!!!11 ja suutut

Miehelle huomautetaan (toistuvasti ja riitaa haastaen) alkonkäytöstä -> JOO KATO SE HERMOSTU. ALKOHOLISTI SE ON!1!


Näin.

No miten tässä sit olis pitänyt menetellä tai tulisi menetellä vastaisuudessa?

Haluun sovun ja perheen pysyvän koossa.

Haluun lapselle raittiin perheen.

Lisäks miks sun mielestä se on ok et mies juo alkoholii joka viikonloppu kun nainen on raskaana?

Itse naisena en välitä alkoholista koska se ei kuulu raskausaikaan. Joka juttuun on oma aikansa. Vaikka itse join ennen raskautta. Mun puolesta oltais voitu ennen raskauttakin juoda harvemmin, mut mies tykkäs viettää vapaa-aikaa siten. Tykkää edellee. Kai nyt ymmärrät et oon syystäki huolissaan et lopettaako se lupailuista huolimatta lapsen syntymäänkään, kun noin kovasti suuttuu? Itse suutuin siks et mua itsee syytettii moisesta vaan siks et oon joskus ennen raskautta myös ollut kännis. Eikö aika moni ole ollut joskus? Nii no ei tietty absolutistit

 

Joko mies on pyytänyt anteeksi vai vieläkö katselee asuntoa itselleen?

Ei ole pyytänyt anteeks tai muutakaan. Netissä jotain omiaan tekee. Ei olla puhuttu sen kans tunteihin. En tiiä mitä tekee ja oon liian loukkaantunut ottaa ees selkoo....

 

Suosittelen nyt tallettamaan tämän ketjun, jotta voit lukea sen 10 vuoden päästä täyden kaoksen keskellä miettiessäsi koska tässä näin kävi ja huomat että kas hups, kun juttu ei olekkan uusi....
Alkoholismi on itsensä kieltävä sairaus -niin läheisten kun alkoholistin itsensä osalta. Voi tulla joku selväjärkinen päivä, kun puoliso sen myöntää, mutta yleensä tarvitaan 10 vuoden kotihelveti ja kulisien romahtaminen ennen kuin edes se puoliso havahtuu siihen että kohta ruumiita on kaksi+lapset päälle...
Ikävä vaan, että lapset maksaa kovimman hinnan.

Hyvä idea, tallennan tämä linkin.

 

[QUOTE="tiina";30140994]Rauhottumisella mä tarkoitin juurikin tuota, että lopeta tuonlainen inttäminen ja yksinkertaista.

Sä halusit ettei mies juo enää 8.8. ja sä sait sen suostumaan siihen. Hieno juttu, tehtävä suoritettu, elämä jatkuu, sait mitä halusit ja rauha maassa. EIKU......

Rupesit vänkäämään jostain sanamuodosta, et antanut olla vaan jatkoit riitaa, nyt se menee juomaan 8.8. ja on vihainen sulle.

Kummalla tavalla olisit saanut haluamasi? Mitä sulle nyt jäi käteen? Kummalla tavalla kannattaa tehdä seuraavaksi?[/QUOTE]

Tietty olisin ns. saanut haluamani olemalla vänkäämättä asiasta enempää. Totta.

Homma kuitenkin tuli mulle niin puun takaa et en tajunnu miehen voivan ees suuttuu moisesta. Vauvan takiihan tuo aikaraja on määrietty, ei mun takii.

Ei se mun mielestä sais niin mennä et mies juo suuttumuksissaan 8.8. Kun on mulle suuttunut. Vauvaahan sen pitäs ajatella, eikä mua. Vauva saa miehen kiukun takii kärsii. Eihän se ole oikein. Tiedän et mies haluu synnytykseen itekin mukaa, eikä sinne voi kännis tulla. Ei sinne pääsis ees kännis sisään sinne sairaalaa taatusti. Muaki hävettäs jos mies kännis sinne tulis.

En mä tajuu tätä vieläkään :/

 

[QUOTE="Maria";30140969]Mä taas ymmärsin, että mies raivostui siitä, että hänen olisi pitänyt lopettaa dokaaminen aiemmin kuin oli kuvitellut. Ei normaalia ruveta riehumaan ja uhkailemaan erolla kun alkoholinkäyttö pitää lopettaa odotettua aiemmin.[/QUOTE]

Maria, näin minäkin tämän ymmärsin myös. Et tämäkin ois ollut suuttumukses takana.

 

No miten tässä sit olis pitänyt menetellä tai tulisi menetellä vastaisuudessa?

Haluun sovun ja perheen pysyvän koossa.

Haluun lapselle raittiin perheen.

Lisäks miks sun mielestä se on ok et mies juo alkoholii joka viikonloppu kun nainen on raskaana?

Itse naisena en välitä alkoholista koska se ei kuulu raskausaikaan. Joka juttuun on oma aikansa. Vaikka itse join ennen raskautta. Mun puolesta oltais voitu ennen raskauttakin juoda harvemmin, mut mies tykkäs viettää vapaa-aikaa siten. Tykkää edellee. Kai nyt ymmärrät et oon syystäki huolissaan et lopettaako se lupailuista huolimatta lapsen syntymäänkään, kun noin kovasti suuttuu? Itse suutuin siks et mua itsee syytettii moisesta vaan siks et oon joskus ennen raskautta myös ollut kännis. Eikö aika moni ole ollut joskus? Nii no ei tietty absolutistit

Haen vaan sitä logiikkaa, että missä kohtaa ja miten siitä teidän perjantai-illan vietosta tuli alkoholismia. Kun sinäkin teit sitä, asia oli ok. Mutta nyt jotenkin ei?

Jos haluaa lapselleen ehdottoman raittiin kodin, niin ei juo itse ja valitsee lapsen toiseksi vanhemmaksi myös täysraittiin. Sinä valitsit toisin, ja nyt on vähän myöhäistä enää muuttaa asiaa.

Molemmat suututte, kun puheeksi ottaa teidän juomisen, eli sillä logiikalla olette molemmat ongelmaisia.

 

Juoppo kehittää riidan tahallaan että saa keskustelun pois omasta juomisestaan tai syyn lähteä dokaamaan.
Täällä on pari vastaajaa jotka taitavat itse olla juoppoja ja siksi kovasti puolustelevat miestä.

 

No kun sitä just on alkoholismi; vääristynyt todellisuudentaju, kriittinen, vaativa ja syyttää muita ja koittaa syyllistää ympäristön hiljaiseksi. Alkoholisti kääntää aina näppärärsti puheen pois aiheesta ja koittaa vikoa muita, jotta saisi huomion pois ongelmasta.

Joo tässähän tuli tämä vastaus... nyt huomasin. nii-i.

 

Mies on alkoholisti.
Se ei tuosta miksikään muutu ennen kuin mies myöntää ongelman ja hakeutuu avun piiriin.

Juominen ei lopu lapsen syntymään. Saattaa jopa hetkellisesti lisääntyä. Se ei lopu vauva-ajan jälkeen, ei leikki-ikäisen vuoksi, ei siihenkään että lapsi aloittaa koulun.

Alkoholisti ei lopeta juomista kenenkään muun kuin itsensä vuoksi. Siihen ei voi pakottaa, mäkättäminen ja valittaminen ei auta.

Lopulta huomaat, että teet tai sanot mitä tahansa, se on miehelle syy juoda.

 

Tuon miehen kanssa tuskin saat mitään ihanaa idyllistä lapsiperhe-elämää. Viina vie miestä, se on ihan selvästi nähtävissä. Jos oikeasti ajattelet lapsen parasta niin häivyt vaikka vanhempiesi luo ja jos mies tosissan haluaa jättää viinan niin hän tekee sen.

Huomaatko kuinka olet alistunut jo olet? Etsit vikaa itsestäsi vaikka syy on vain ja ainoastan alkoholistimiehessäsi. Petaat tuolla lapsellesi ja itsellesi helvettiä. On turha kuvitella että lapsi ei muka huomaisi että kotona juodaan ja että vanhemmat riitelevät, äiti ei uskalla sanoa isälle mitään ettei se suutu, lapsi makaa peloissaan peiton alla kuunnellen mitä toisessa huoneessa tapahtuu... Sitäkö sä haluat???

Jos olet fiksu, puhut asiasta neuvolassa. Okei, siihen tulee sitten lastensuojelu mukaan kuvioihin, mutta sulla ei ole pelättävää sen suhteen. Se saattaisi tosin saada miestä järkiinsä. Vielä fiksumpi olet jos pakkaat kamasi ja häivyt.

 

Että sulla on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa; 1. lähteä lapsen kanssa tai 2. elää perhe-elämää alkoholistin kanssa.
Vaihtoehto nro. 2 on huomattavasti raskaampi.

 

Haen vaan sitä logiikkaa, että missä kohtaa ja miten siitä teidän perjantai-illan vietosta tuli alkoholismia. Kun sinäkin teit sitä, asia oli ok. Mutta nyt jotenkin ei?

Jos haluaa lapselleen ehdottoman raittiin kodin, niin ei juo itse ja valitsee lapsen toiseksi vanhemmaksi myös täysraittiin. Sinä valitsit toisin, ja nyt on vähän myöhäistä enää muuttaa asiaa.

Molemmat suututte, kun puheeksi ottaa teidän juomisen, eli sillä logiikalla olette molemmat ongelmaisia.

Joo no tota, vaikka kumpikin juotii ennen raskautta. Minä kumminkin tajusin lopettaa juomisen kun tulin raskaaksi. Lisättäköön et yritettiin lasta puolisen vuotta. Onhan tuo juomisen lopetus eessä raskauden alkaessa kaikilla äideillä. Aika harva äiti on ennen raskauttaa abso silti ollut.

Eli jos ja kun minäkin lopetin juomisen elämäntilanteen muuttuessa (raskaus), vaikka ennen join. Miksi mies ei voisi niin tehdä samaan aikaan? Edes pikkuhiljaa. Mies alussa lupas vähentää ja sit lopettaa, vaan eipä sitä koskaan tapahtunut. odotin pitkään lopetusta.

uudestaan...eli minäkin join ennen, mutta lopetin. En meinaa juoda pikkulapsiakanakaan. Eikö mieskin voi lopettaa vaikka on ennen juonut?

Ei kai se raskaus ja - vauva-ajan juomattomuus nyt alunperinki absovanhempia vaadi? tätä en tajuu.

 

Joo no tota, vaikka kumpikin juotii ennen raskautta. Minä kumminkin tajusin lopettaa juomisen kun tulin raskaaksi. Lisättäköön et yritettiin lasta puolisen vuotta. Onhan tuo juomisen lopetus eessä raskauden alkaessa kaikilla äideillä. Aika harva äiti on ennen raskauttaa abso silti ollut.

Eli jos ja kun minäkin lopetin juomisen elämäntilanteen muuttuessa (raskaus), vaikka ennen join. Miksi mies ei voisi niin tehdä samaan aikaan? Edes pikkuhiljaa. Mies alussa lupas vähentää ja sit lopettaa, vaan eipä sitä koskaan tapahtunut. odotin pitkään lopetusta.

uudestaan...eli minäkin join ennen, mutta lopetin. En meinaa juoda pikkulapsiakanakaan. Eikö mieskin voi lopettaa vaikka on ennen juonut?

Ei kai se raskaus ja - vauva-ajan juomattomuus nyt alunperinki absovanhempia vaadi? tätä en tajuu.

No tämä selittyy sillä miehen alkoholismilla. Hänellä ei ole mitään syytä raitistua sun tai vauvan vuoksi.
Te ette, valitettavasti, ole hänelle viinaa tärkeämpiä.

 

Tuon miehen kanssa tuskin saat mitään ihanaa idyllistä lapsiperhe-elämää. Viina vie miestä, se on ihan selvästi nähtävissä. Jos oikeasti ajattelet lapsen parasta niin häivyt vaikka vanhempiesi luo ja jos mies tosissan haluaa jättää viinan niin hän tekee sen.

Huomaatko kuinka olet alistunut jo olet? Etsit vikaa itsestäsi vaikka syy on vain ja ainoastan alkoholistimiehessäsi. Petaat tuolla lapsellesi ja itsellesi helvettiä. On turha kuvitella että lapsi ei muka huomaisi että kotona juodaan ja että vanhemmat riitelevät, äiti ei uskalla sanoa isälle mitään ettei se suutu, lapsi makaa peloissaan peiton alla kuunnellen mitä toisessa huoneessa tapahtuu... Sitäkö sä haluat???

Jos olet fiksu, puhut asiasta neuvolassa. Okei, siihen tulee sitten lastensuojelu mukaan kuvioihin, mutta sulla ei ole pelättävää sen suhteen. Se saattaisi tosin saada miestä järkiinsä. Vielä fiksumpi olet jos pakkaat kamasi ja häivyt.

En haluu vauvalleni mitään pahaa. Tämän lukeminen säikäytti ihan... Mietin asiaa... Tuntuu tosiaan alistetulta monesti :/