Voisitko erota tämän takia?

["Nanna"]

Rakastan miestäni ja lapsiakin on kaksi.Mies kulkee viikot työmatkoilla.Olen aina halunnut asua keskustassa,mutta asumme täällä keskellä ei mitään.Olen tosi onneton,lapset myös marisevat päivittäin kavereita ja ihmettelevät kun naapureissa ei ole lapsia.Eli kaikki koulut kaverit ym keskustassa,minä voisin ottaa ihanan työn vastaan kun muutettais sinne ja itsekkin haluaisin elää sosiaalisempaa elämää ja asua siellä lähempänä kavereita mutta MIES EI MUUTA!!!Oon viitisen vuotta vähintään lähes päivittäin ajatellut muuttoa sinne välillä tulee hirveä riita kun puhun et haluun muuttaa sinne ja sit lupaan lopettaa haaveilun kunnes taas huomaan kattelevani olisko sinne tullut myyntiin meille sopivaa taloa.Ja miehen syyt ovat että hänellä ei ole tarpeeksi hyviä toimitiloja yritykselleen keskustassa eikä ole omaa rauhaa...Että näin.Helpottipas purkautuaMitä itse tekisit tilanteessa?

 

[vieraskin.]

Jos rakkautta riittää muuten ja yhdessä viihdytään niin en eroaisi mutta kuka ihme pakottaa asumaan saman katon alla. Muuttaisin kyllä, mutta en välttämättä eroaisi, vaan olisi etäsuhde ja kyläiltäisiin kuiteski. Eroaminen on aika lopullista.

 

[Helekkarin Heittomerkki]

Paljonko teiltä on matkaa keskustaan?
En usko, että itse voisin erota tuollaisesta syystä.

 

[Mörköäiti]

En varmaan eroaisi, jos suhde olisi hyvä. Mutta voisin muuttaa lasten kanssa sinne keskustaan. En edes kokisi sitä asumuseroksi tms, vaan ajattelisin, että meillä on kaksi kotia - voisimme olla kummassa haluamme, joko yhdessä tai erikseen. Ainakin tällaista voisi kokeilla.

 

["Nanna"]

Paljonko teiltä on matkaa keskustaan?
En usko, että itse voisin erota tuollaisesta syystä.

Ei ole kuin 8 km,mutta sen verran kuitenki ettei lapset jaksa aina polkea kavereille harrasstuksiin tms...Aina on kuskattava joka paikkaan.

 

["Nanna"]

Mies on ehottanut joskus et ottasin kämpän mutta se tuntuu sit kuitenki niin erolta,kai sitä vähä vieraantuis toisesta..Vai tiiättkö ketään jotka elelisi ns kahden asunnon välillä?

 

[Sopivasti lihava mäyrä]

Jos mies on viikot työmatkoilla ja sinä siellä kotona lasten kanssa, niin mun mielestäni tässä pitäis ajatella ensisijaisesti sitä, joka siellä kotona enimmäkseen on. Ilmeisesti hänellä on nyt siis yrityksensä toimitilat teillä kotona? Miksei sieltä keskustasta voisi löytyä taloa, jossa olisi myös tilaa?

 

[Mörköäiti]

[QUOTE="Nanna";30098394]Mies on ehottanut joskus et ottasin kämpän mutta se tuntuu sit kuitenki niin erolta,kai sitä vähä vieraantuis toisesta..Vai tiiättkö ketään jotka elelisi ns kahden asunnon välillä?[/QUOTE]

Me asuimme yhdessäolon alkuaikoin aeri kaupungeissa, koska mies oli töissä yhdellä ja minä opiskelin toisella paikkakunnalla. Ja teidän tapauksessahan ei olisi edes pakko olla eri paikoissa - voitte olla vaikka joka yö samassa asunnossa. Ei kai ole pakko nukkua aina siellä, missä on kirjoilla? Ja eihän teidän edes tarvitse olla kirjoilla eri asunnoissa.

 

[vieraskin.]

[QUOTE="Nanna";30098394]Mies on ehottanut joskus et ottasin kämpän mutta se tuntuu sit kuitenki niin erolta,kai sitä vähä vieraantuis toisesta..Vai tiiättkö ketään jotka elelisi ns kahden asunnon välillä?[/QUOTE]


Teillä tavallaan on jo kaksi kotia, kun mies poissa viikot. Sitten olisi kolme, mutta aivan varmasti on pareja, jotka erillään asuvat, vaikka lapsiakin. Ihanteellisin asuminenhan se olisi kun molemmilla omat kodit. Yleensä vain raha ratkaisee ja tulee edullisemmaksi asua yhdessä. Mitä väliä rahalla, jos asumismukavuudesta kyse ja on varaa?

 

[neat]

Entä jos otat asunnon sieltä keskustasta ja sitten mies sanookin, että saat mennä kokonaan jos menet. Tuossa sen taas näkee että miehen pillin mukaan sitä on naisen tanssittava : /

 

["Nanna"]

Jos mies on viikot työmatkoilla ja sinä siellä kotona lasten kanssa, niin mun mielestäni tässä pitäis ajatella ensisijaisesti sitä, joka siellä kotona enimmäkseen on. Ilmeisesti hänellä on nyt siis yrityksensä toimitilat teillä kotona? Miksei sieltä keskustasta voisi löytyä taloa, jossa olisi myös tilaa?

Niinpä!Voi ihana kuulla että ajattelet noinEi kuulemma löydy keskustasta,vaikka tiiän että välillä on myynnissä taloja keskustassa tai ainakin paljon lähempänä jotka vastaavat meidän nykyisen talon tiloja.Itse ajattelen välillä että mies ei vaan halua muuttaa eikä jousta tässä asiassa..

 

[vierass]

Muuttaisin heti, jos mies kerran tarvii tilat työnsä takia, mies pitää tilansa työn takia, ei siellä mun ja lasten tarvisi olla, voisin kyllä asua keskustassa, jos miestä ei keskusta asunnossa sitten näkyisi, se olisi hänen oma ongelmansa.

 

["Nanna"]

Entä jos otat asunnon sieltä keskustasta ja sitten mies sanookin, että saat mennä kokonaan jos menet. Tuossa sen taas näkee että miehen pillin mukaan sitä on naisen tanssittava : /

Musta tuntuukin että se johtaisi lopulta eroon.Valitettavasti mies on se paljon paremmin tienaava osapuoli niin pakko tässä ajatella sitäkin

 

[Helekkarin Heittomerkki]

Onhan se kuljetusrumba tietysti raskasta, mutta ei kai 8 km nyt niin pitkä matka ole, ettei sieltä pääse kavereita tapaamaan tai töihin?

 

["Nanna"]

Onhan se kuljetusrumba tietysti raskasta, mutta ei kai 8 km nyt niin pitkä matka ole, ettei sieltä pääse kavereita tapaamaan tai töihin?

Niin minäkin yritän uskotella itselleni,muyta kun syksyn pimeinä iltoina kuskaan lapsia vuorotellen harrastuksiin niin ajattelen toisin

 

[vierras]

Tuon matkan kuskaa kyllä lapsia. Itellä mies reissu työssä ja kylille matkaa yli 30km. Asutaan keskellä ei mitään ja julkiset kulkee vaan kouluaikoina. Ja olen töissä. Se on vain asenne, joka ratkaisee. No, kai sitä on vähän hullukin... :O

 

[Mörköäiti]

Tuon matkan kuskaa kyllä lapsia. Itellä mies reissu työssä ja kylille matkaa yli 30km. Asutaan keskellä ei mitään ja julkiset kulkee vaan kouluaikoina. Ja olen töissä. Se on vain asenne, joka ratkaisee. No, kai sitä on vähän hullukin... :O

Se asenne löytyy kyllä, kun itsekin haluaa asua siellä kauempana. Mutta jos oikeasti haluaisi asua keskustassa, niin kyllä silloin se kuskaaminen alkaa tympiä.

Voisitteko koko perhe asua keskustassa ja miehen yrityksen toimitila olisi siellä kauempana?

 

["Nanna"]

Tuon matkan kuskaa kyllä lapsia. Itellä mies reissu työssä ja kylille matkaa yli 30km. Asutaan keskellä ei mitään ja julkiset kulkee vaan kouluaikoina. Ja olen töissä. Se on vain asenne, joka ratkaisee. No, kai sitä on vähän hullukin... :O

Voi olla väärä asenne mut en tiiä miten sitä muuttamaan

 

[pkvdin]

[QUOTE="Nanna";30098382]Ei ole kuin 8 km,mutta sen verran kuitenki ettei lapset jaksa aina polkea kavereille harrasstuksiin tms...Aina on kuskattava joka paikkaan.[/QUOTE]

kyllä me vaan jaksettiin pyöräillä helposti Se 8km matka kavereita näkemään.. Ala-aste ikäisinä jo

 

["puh"]

Yrittäisin saada miehen silmät auki. Jos sinä teet kompromisseja (hoidat yksin arkea ym) on hänenkin niitä tehtävä. Ei se suurempi palkka oikeuta päättämään asioita, suurin vastuu lapsista ja arjen sujuvuus ratkaisevat. Mun mies kuuntelee onneksi mielipiteitäni!

 

[vierras]

Me haluittais kaikki muuttaa täältä, mutta meilllä tilanne se ettei se ole mahdollista. Pakko sopeutua ... Eteenpäin sanoi mummu, kun lumeen kaatui. ;P

 

["Nanna"]

Se asenne löytyy kyllä, kun itsekin haluaa asua siellä kauempana. Mutta jos oikeasti haluaisi asua keskustassa, niin kyllä silloin se kuskaaminen alkaa tympiä.

Voisitteko koko perhe asua keskustassa ja miehen yrityksen toimitila olisi siellä kauempana?

Olen ehdottanut,ja mielestäni tämä olisi hyvä idea.Mut kai se mies koki tämänki hankalana,Otanpa tämän asian kyllä puheeksi taas kun mies kotiutuu

 

[vieras..]

Meiltä on 8 km keskustaan eikä ole mikään ongelma. Mies tekee pitkää päivää ja minä lasten kans kotona. nautin kun lapset voi olla pihalla ilman että pitää jatkuvasti vahtia missä menevät. Ovat siis jo koululaisia.

Kuskaamiseen auttaa organisointi. Yhdistele menoja. sovi menoja etukäteen. esim kouluaikana hyödynnä koulukuljetukset vaikka eivät sillä kotiin kulkiskaan. Täällä ainakin pääsevät eurolla kylälle tai matkan varrella asuville kavereilleen. Yökyläilyt on huippujuttu. Ei tarvi jatkuvasti kuskata ja lapset saa kavereita.

 

[m1es]

Täällä samat palstamammat, jotka eivät selviä uuden puhelimen hankinnasta ilman vähittäismaksua antavat asunnonosto-ohjeita. Kaksi asuntoa on noin 2 kertaa kalliimpaa kuin se yksi, joka ei ole keskustassa. Ja jos mies muuttaisi yrityksen toimitilat keskustaan, se yritystilakin maksaa siellä enemmän. Yritys pysyy pystyssä vain, jos tuloja on selvästi menoja enemmän!

Nannalla on asiat liian hyvin, jos kahdeksan kilometrin matka harrastuksiin on elämän suurin ongelma. Ja mikä mahtaa olla se "ihana työ", jota ei voi 8 kilometrin työmatkan takaa vastaanottaa?

 

[Mörköäiti]

Täällä samat palstamammat, jotka eivät selviä uuden puhelimen hankinnasta ilman vähittäismaksua antavat asunnonosto-ohjeita. Kaksi asuntoa on noin 2 kertaa kalliimpaa kuin se yksi, joka ei ole keskustassa. Ja jos mies muuttaisi yrityksen toimitilat keskustaan, se yritystilakin maksaa siellä enemmän. Yritys pysyy pystyssä vain, jos tuloja on selvästi menoja enemmän!

Nannalla on asiat liian hyvin, jos kahdeksan kilometrin matka harrastuksiin on elämän suurin ongelma. Ja mikä mahtaa olla se "ihana työ", jota ei voi 8 kilometrin työmatkan takaa vastaanottaa?

Aloittaja ei tyrmännyt ideaa toisen asunnon ostosta - tai vuokraamisesta - joten ilmeisesti raha ei ole ongelma?

Ei parisuhteen tarkoitus varmaan sekään ole, että toinen joutuu asumaan vastentahtoisesti jossain, missä ei halua asua.