Onko tässä rikottu vaitiolovelvollisuutta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mielipiteitä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mielipiteitä

Vieras
Kaksi ihmistä keskustelee keskenään, olkoot vaikka Pentti ja Pirjo. Toinen heistä kertoo eräästä työasiastaan case-tyyppisesti: ei mainitse kenenkään nimeä, ei ikää, ei tapahtumapaikkaa eikä mitään muutakaan mistä voisi tunnistaa. Kuulija ei siis tiedä kenestä puhutaan tai mitä on tarkalleen ottaen tapahtunut.

Keskustelun kuulee sivullinen, joka tuntee ihmisen josta puhutaan ja tietää em. tapahtumasarjan, koska asianosainen (keskustelun "kohde") on tämän hänelle itse aiemmin kertonut.

Kysymys kuuluu: onko kertoja rikkonut vaitiolovelvollisuutta?
 
ei mainitse kenenkään nimeä, ei ikää, ei tapahtumapaikkaa eikä mitään muutakaan mistä voisi tunnistaa. Kuulija ei siis tiedä kenestä puhutaan tai mitä on tarkalleen ottaen tapahtunut.

mielestäni ei ole rikkonut vaitiolovelvollisuutta. Kuulija joka kuulee sattumalta ei välttämättä voi tietää että kyse on JUURI hänen tietämästään jutusta?!
 
Nettihän on pullollaan potilastarinoita, iät muk.lukien, ei siinä mitään rikota. Jos tunnistaa itsensä, so? Jos tunnistaa toisen, tunnistaa siksi että toinen on itse asioitaan kertoillut.
 
Kyllä.
Esim.kaksi sairaanhoitajaa juttelee bussissa työpäivän jälkeen. Eivät puhu nimiä, ikää tai muuta josta tunnistaa. Vieressä istuu kyseisen potilaan omainen ja tunnistaa tapauksen. Kyllä, tässä rikotaan vaitiolovelvollisuutta ja kyseinen tapaus on tapahtunut ja siitä nousi iso haloo.

Vaikka puhutaan nimettömästi ja tunnistamattomasti pitää silti varmistua, ettei ympärillä ole KETÄÄN. Ja tietenkin näiden kahden puhujan täytyy olla työkavereita tai muuten hoitaa saman ihmisen asioita. Heillä on oltava jokin syy miksi puhuvat asiasta, eli puhumisen on tapahduttava potilaan, hoidon, kuntouttamisen tms toteuttamiseksi. Huvikseen ei saa juoruilla. Yleensä tällaiset puhumiset voi hoitaa muualla kuin julkisilla paikoilla.

Voi olla ettei ulkopuolinen taho (omainen, ystävä, potilaskaveri) saa "salakuuntelustaan" mitään uutta tietoa, mutta voi myös olla että puheen mukana tulee myös tietoa jota hän ei tiedä eikä kyseinen potilas sitä haluaisi jakaa.
On myös erittäin huonoa mainosta ja epäluottamusta herättävää jos jonkun hoitotahon tms työntekijät puhuvat potilaiden asioista turuilla ja toreilla.
 
On rikottu, jos siis kyse terveydenhuollosta.

Netin/artikkeleiden potilastapauksiinkin kysytään aina lupa.
Terveydenhuollon henkilökunta ei saa periaatteessa edes puhua että joku kuoli. Ei saa ja piste.
 
Kyseessä ei ole sairaalassa tapahtunut asia eikä kenenkään terveydentilaa, sairautta tms ole ruodittu.

Tapaus koski juttua, jossa kertoja oli selvittänyt erästä asiaa tämän "kohteen" kanssa ja tämä oli ymmärtänyt asian/kysymyksen täysin väärin ja loukkaantunut siitä. Kertoja ihmetteli tuttavalleen (ilman niitä tunnistetietoja), miten niin selkeän kysymyksen voi ymmärtää niin täysin väärin...
 
Kyse on laajemmin siitä että sellaista tietoa ei saa esittää mistä henkilö VOI OLLA tunnistettavissa. Tämä on hieman hankalaa, mutta henkilöä ei saisi tunnistaa tietojen perusteella. Hankalan asiasta tekeekin juuri se että mistä tiedosta kukakin sitten tunnistaa. Jos voidaan osoittaa että henkilö todella on tiedon takia tunnistettavissa, on se rikkomus.
 
[QUOTE="jaa";30091027]Kyse on laajemmin siitä että sellaista tietoa ei saa esittää mistä henkilö VOI OLLA tunnistettavissa. Tämä on hieman hankalaa, mutta henkilöä ei saisi tunnistaa tietojen perusteella. Hankalan asiasta tekeekin juuri se että mistä tiedosta kukakin sitten tunnistaa. Jos voidaan osoittaa että henkilö todella on tiedon takia tunnistettavissa, on se rikkomus.[/QUOTE]

Mutta tuossa tapauksessa on tunnistettu. Eli vaitiolovelvollisuus ei ole toteutunut.
 
Jos on kyse vaitiolovelvollisuudesta, miksi lähteä ns. kokeilemaan kepillä jäätä? Suu suppuun ja sillä siisti. Edes niistä herkullisista tilanteista ei ole syytä puhua työpaikan ulkuopuolella.
 
Kyseessä ei ole sairaalassa tapahtunut asia eikä kenenkään terveydentilaa, sairautta tms ole ruodittu.

Tapaus koski juttua, jossa kertoja oli selvittänyt erästä asiaa tämän "kohteen" kanssa ja tämä oli ymmärtänyt asian/kysymyksen täysin väärin ja loukkaantunut siitä. Kertoja ihmetteli tuttavalleen (ilman niitä tunnistetietoja), miten niin selkeän kysymyksen voi ymmärtää niin täysin väärin...

Jos tämä tapahtuma on tapahtunut työelämässä eli puhuja on ollut tekemisissä siinä tilanteessa tämän henkilön kanssa ns.työnsä puolesta eikä yksityisessä elämässään niin ihan sama mistä siinä on puhuttu.
Noin ei saisi päästä käymään.
Puhuminen on ok jos on ns.yhteinen asiakas, mutta todella on oltava varuillaan ettei joku vaikka "kulman takana" kuulekkin jotain.
 
Entä jos se ulkopuolinen vain LUULEE tunnistavansa? Tietää, että hänen tuttavalleen on käynyt vähän samanlainen juttu, mutta mistä voi olla varma, että kyseessä on juuri se?

jos on vaitiolovelvollinen, pitää pelata aina varman päälle. en tiedä muusta kuin terveydenhoitoalasta, mutta luulisi että samat säännöt koskee kaikkia vaitiolovelvollisia. ei läpistä julkisesti muiden asioista eikä niille keille asia ei kuulu.

vauva nukkuu sylissä joten kirjoitan yhdellä kädellä..siksi isot kirjaimet puuttuu...
 
vastauksena, kellä muulla on vaitiolovelvollisuus: Asianajajilla ja lakimiehillä on vaitiolovelvollisuus. Poliiisilla ja monilla muillakin viranomaisilla on vaitiolovelvollisuus tietoonsa saamista asioista.

Eri asia sitten on, tunnistaako ihminen aina oman itsensä/tuttunsa puhutusta jutusta. Usein tuntuu, että ihmisillä on ajatus, että heidän tapauksensa on ainutkertainen ja vastaavaa ei ole voinut tapahtua kenellekään muulle koskaan aikaisemmin. Tosiasia kuitenkin monasti on, että suurin osa tapauksista ei ole mitenkään erityisen ainutlaatuisia tai ettei jotain ihmeellisempää olisi voinut sattua jollekin toiselle.
 
vastauksena, kellä muulla on vaitiolovelvollisuus: Asianajajilla ja lakimiehillä on vaitiolovelvollisuus. Poliiisilla ja monilla muillakin viranomaisilla on vaitiolovelvollisuus tietoonsa saamista asioista.

Eri asia sitten on, tunnistaako ihminen aina oman itsensä/tuttunsa puhutusta jutusta. Usein tuntuu, että ihmisillä on ajatus, että heidän tapauksensa on ainutkertainen ja vastaavaa ei ole voinut tapahtua kenellekään muulle koskaan aikaisemmin. Tosiasia kuitenkin monasti on, että suurin osa tapauksista ei ole mitenkään erityisen ainutlaatuisia tai ettei jotain ihmeellisempää olisi voinut sattua jollekin toiselle.

Totta tuo tunnistettavuus, mutta mielestäni on silti todella arveluttavaa puhua vaitiolovelvollisista asioista ylimääräisten korvien kuullen.

Esim.itse olin töissä yksityisessä sosiaalialan firmassa ja liikuin samoilla alueilla tehden kotikäyntejä. Varmasti erillaisista yhteyksistä (vaikka vaan logo paidan hihassa) ihmiset saattoi tajuta mistä firmasta olen. Jos olisin sitten jutellut vaikka puhelimessa parkkipaikalla jonkun asiakkaan asioista (vaikka kyseinen ei asuisi kyseisessä talossa) kolleegan kanssa, olisi se ollut aika huonoa mainosta firmalle. Ja jos ajattelisin, että olisin ollut ulkopuolisena kuulijana tilanteessa niin ei se kauheasti herättäisi luottamusta kyseistä firmaa kohtaan.

Sama juttu jos kuulisin sairaalan tupakkapaikalla hoitajien puhuvan jonkun potilaan asioista. Ihan sama kenen minulle tuntemattoman potilaan asioista olisi kyse, niin kyllä se herättäisi epäluottamusta sairaalaa ja kieltämättä koko terveydenhuolto järjestelmää kohtaan.

No, itse en ole niin sinisilmäinen ettenkö tietäisi, että paljonhan sitä vaitiolovelvollisuutta rikotaan, valitettavasti. Tuolla on kuitenkin paljon ihmisiä joilla on vaikka jo sairautensa vuoksi pahoja ongelmia luottaa terveydenhuolto-ja sosiaalialan työntekijöihin ja jos sellainen ihminen joutuu kuuntelemaan tuollaisen keskustelun ulkopuolisena on se aika myrkkyä korville.

Vaitiolovelvollisuus on minusta sellainen asia, että siinä ei voi kauheasti "joustaa" mihinkään suuntaan tai heti alkaa lipsua liikaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Jehnny Tightlips
Kyse on todellakin ensisijaisesti siitä, onko tuossa tehtävässä todellakin vaitiolovelvollisuus ja onko asia sellainen, joka silloin kuuluu vaitiolovelvollisuuden piiriin. Eivät kaikki maailman asiat ole vaitiolovelvollisuuden tai yksityisyyden suojan piirissä, vaika moni niin tuntuu kuvittelevan. Laissa on aika selkeät määritelmät siitä, mitä asioita ei saa julkisuudessa puida. Kohtahan tässä ei uskalla puhua mitään muualla kuin eristetyssä kopissa.
 
[QUOTE="...";30091171]Esim. turvallisuusala (vartiointi, poliisi) ja luulisin, että myös pelastusala.[/QUOTE]

Myös ravintola- ja kaupanalalla on vaitiolovelvollisuus ja sitä ainakin mun työnantajat ovat aina kovin vahtineet ja varoituksiakin on jaettu.
 
Riippuu missä juttua on käsitelty? Millaiset toimenkuvat ja vastuualueet keskustelijoilla työssään on?

Vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia työntekijöitä työssä kuin työssä, mutta se kannattaa tarkistaa omalta työpaikalta missä menee raja. Kesäkioskin myyjäkin joutuu olemaan vaitiolovelvollinen koskien kioskin omistajan liiketoimia ja liikeideoita. Huonosta päivämyynnistä ei kailoteta kylän raitilla tai juoruta asiakkaiden ostoksista kaveripiirille.Ei siitä käräjille joudu, koska kyse ei ole tahallisesta asioiden vuotamisesta, mutta nuhtelu ihan taatusti on paikallaan.

Ap siis voisi valaista asiaa missä ja koska ja milloin.
 

Yhteistyössä