kukahan täällä taas valittaa. Oisitte onnellisia, kun ylipäätään ootte hengissä, joillain ihmisillä voi olla ihan oikeesti vaikeeta. ajatelkaas miten moni ihan oikeesti herää sairaalan sängystä eikä ehkä koskaan pääse tekemään mitään normaaleja juttuja. Itselläkin paino-ongelmia, mut toistaseks oon miehelle kelvannut ja luulen, että se jopa rakastaa mua mun läskeistä huolimatta. Eikö kukaan ihan oikeasti osaa olla kiitollinen siitä, mitä sillä on. Jotkut lapset asuu pahvilaatikoissa ja keräilee jätteitä kaatopaikoilla. Meillä on sentään jonkinlaiset sängyt (no ei kaikilla Suomessakaan ole!) ja ehkä sitä puuroo tai makaroonia. Jos sä et oo onnellinen, ni koitas lähtee vaikka pienelle retkelle ilman rahaa ja vaihtovaatteita ja tuu kertomaan, että montako päivää kestit. Mä oikeesti kokeilin tota joskus ja jo toisena päivänä olin niinkun aika huonossa kunnossa, liftasin kävelin ja pyysin ihmisiä auttamaan mua. Onneks niitä oli kivojakin, mut ei ollu kovin turvallinen olo. Onneks mulla oli koti, johon palata. Jos teillä on asiat ok, ni ehkä pitäis tehdä jotain, että muillakin olis.