Mitä tehdä kylään tuppautujalle, jonka ystävyys ei kiinnosta?

[vierass]

Voitko vaan sanoa aikuinen ihminen ei. Huvittaa kuvitella toimisitko samoin, jos tuttava olisikin mies joka olisi vonkaamassa. "Vahingossa annoin puhelinnumeron ja kutsuin, nyt ongelma, kun taas haluaa ja en itse halua ja kuitenkin haluan moikkailla vastaantullessa ja ja.. Huoltikselta perkele tuijottelee minua ja ei tajua ettei kiinnosta. Jos kerran vahingossa antaa niin tarkoittaako se muka ainaista antamista nyyh. Minulla on vauvakin ja haluan omaa rauhaa."

 

[nohh]

Eikö se nyt ole itsensä kylään kutsumista, jos ilmoittaa tulevansa maanantaina tai torstaina? Sain kyllä päättää päivän, ihme kyllä! Olisi pitänyt sanoa jo silloin ei, mutta en osannut. My bad. Hän kävi, hänellä oli ilmeisesti mukavaa, koska haluaa uudestaan. Ja minä en halua uudestaan häntä istumaan tänne ties kuinka moneksi tunniksi, vaikka ilmeisesti monen mielestä pitäisi, koska lupasin hänen saavan tulla jo kerran?? Onko lupaus kahvittelusta sama kuin lupaus siitä, että tule vaikka joka viikko istumaan kuudeksi tunniksi kahville ja aletaan vaikka bestiksiksi samantien? Mitä hittoa nyt oikeasti yritätte mulle selittää, että oli oma vika, kun annoin luvan tulla kerran kahville??

Yritän sanoa, että on naurettavaa esiintyä tuollaisella marttyyriasenteella, kun olet itse antanut vieraan olla teillä 6 tuntia. Aikuinen ihminen, ja et osaa sanoa, että "olipa kiva vaihtaa kuulumisia, mutta nyt on pakko ryhtyä iltatoimille".

Tai jos vieras nyt penää uutta kyläilyaikaa, et osaa lähettää viestiä "nyt on vauvan kanssa niin kiireistä, ettei kyläilyt mahdu tähän elämäntilanteeseen" tms.

 

["jepp"]

Palsta ei petä koskaan. Tässäkin tapauksessa tämä "kaveri" on tosi törppö eikä selvästi ymmärrä kun sanotaan nätisti. Siltikin vika on palstan mielestä yllätys, yllätys, aloittajan. Oikeasti, aikuisen ihmisen pitää ymmärtää muutenkin kuin että tarttee sanoa "suksi vittuun"

 

[vierasss]

Ap, juttele psykologille. Tuttavasi ei ole ongelma vaan joku muu.

 

[vieras*]

[QUOTE="jepp";30013582]Palsta ei petä koskaan. Tässäkin tapauksessa tämä "kaveri" on tosi törppö eikä selvästi ymmärrä kun sanotaan nätisti. Siltikin vika on palstan mielestä yllätys, yllätys, aloittajan. Oikeasti, aikuisen ihmisen pitää ymmärtää muutenkin kuin että tarttee sanoa "suksi vittuun"[/QUOTE]

Ap on ihminen, joka ei osaa sanoa ei. Sitten hän hermostuu ja syyttää henkilöä, joka väen väkisin tunkeutui hänen kotiinsa ja anasti vielä puh. numeronkin.

 

[alituinen]

Ap on ihminen, joka ei osaa sanoa ei. Sitten hän hermostuu ja syyttää henkilöä, joka väen väkisin tunkeutui hänen kotiinsa ja anasti vielä puh. numeronkin.

Mä en ainakaan oo tottunu tollaisiin ihmisiin, joten olisin varma ihmeissäni kuin ap ja en tietäisi miten jatkossa toimia kyseisen henkilön kanssa. Helppo se on jälkikäteen miettiä, miksi ei vaan heittänyt kaveria pihalle, mutta ei niin yleensä kenellekään tehdä, ei kuulu hyviin tapoihin.

 

["jepp"]

Ap on ihminen, joka ei osaa sanoa ei. Sitten hän hermostuu ja syyttää henkilöä, joka väen väkisin tunkeutui hänen kotiinsa ja anasti vielä puh. numeronkin.

Eli tuttavan käytös oli normaalia... laitetaan viesti ihmiselle fb kautta, ihmiselle, joka on juuri synnyttänyt ja jonka kanssa ei ole ollut tekemisissä 10 vuoteen. Tarjotaan itsensä kylään. Mulle on opetettu peruskäytöstavat kotona ja varmaan se kerran kahvittelu olis ollut ok. Mikäs ssinä. Hetken päivitys voi ollakin ihan ok. En mä voi sanoa ihmiselle, että suksi vittuun, olet tylsä ripustautuja. Jos se tekee minusta (ja ilmeisesti myös aapeesta )jotenkin vajavaisen, niin olen mieluummin sellainen.

 

["jepp"]

Mä en ainakaan oo tottunu tollaisiin ihmisiin, joten olisin varma ihmeissäni kuin ap ja en tietäisi miten jatkossa toimia kyseisen henkilön kanssa. Helppo se on jälkikäteen miettiä, miksi ei vaan heittänyt kaveria pihalle, mutta ei niin yleensä kenellekään tehdä, ei kuulu hyviin tapoihin.

Juurikin näin.

 

[pue se näin]

"Olit mulle joskus frendi, nyt tähän hommaan tuli endi. Sä oot ihan kiva tuttu, mutta tää ystävyys ei vaan oo mun juttu. Nähdään taas joskus ja otetaan olut, mutta nyt on meillä edessä eri polut."

 

[ehdotus]

Tuon meillä käymisen jälkeen hän hehkutti Facebookissa viettäneensä "ihanaa iltaa parhaan ystävän seurassa". Nyt hän on sitten kutsunut itsensä uudestaan meille istumaan iltaa. Itsellä meni koko viime yö valvoessa, kun otan asiasta niin kovan stressin. En tiedä, mitä ihmettä voisin tehdä, koska jos olisin halunnut hänestä ystävän, olisin varmasti pitänyt yhteyttä 10 vuoden aikana, mutta kun en ole. Tuo ensi tapaaminen kymmenen vuoden jälkeen vain vahvisti sitä tunnetta, ettei meillä edelleenkään ole mitään yhteistä. Mikä saa edes hänet kuvittelemaan, että olisi? Mitä tehdä ja miten kieltäytyä kotiin tuppautujalta? Miten kieltäytyä ystävyydestä, mutta pitää hänet hyvän päivän tuttuna, jonka kanssa voi silloin tällöin vaihtaa muutaman sanan kaupan kassajonossa?

Syntymässä valtava väärinkäsitys, joka tulee oikaistuksi vain olemalla suora ja ystävällinen. Älä ole liian "ystävällinen" - siis yritä miellyttää toista väärällä tavalla ja vääristä syistä. Mainitse puheessasi muut ystäväsi ja voit myös kertoa jonkun heistä olevan aivan erityisen läheinen, siis kun puhut tämän tuttavasi kanssa. Ole tosi hämmästynyt kun hän soittaa ja tuppautuu kylään ja sano että ai jaa, nyt ei kyllä käy, vauva on kuitenkin aika pieni ja tässä on kiireitä, mutta katsotaan muutaman kuukauden kuluttua, kun tästä pääsen vaunuttelemaan niin voidaan vaikka tavata jossain kaupungilla kahvilla.

Rajat, ja sen, että et nyt kaipaa uusia ihmisiä lähipiiriisi, sinun täytyy tehdä selväksi itse. Toinen ehkä kokee tämän pettymyksenä ja suree ja häpeää torjutuksi tulemistaan, mutta parempi tehdä tuo raja selväksi kuitenkin nyt kuin myöhemmin.

 

["Lissu"]

Laita vierailupäivän aamuna viesti että "Sori, en jaksakaan tänään vieraita, lepäilen ja ollaan oman perheen kesken. Katsellaan joskus uudestaan kun jaksan taas keskittyä kodin ulkopuolisiin juttuihin, nyt aion ottaa itselleni pesimärauhan ja nauttia perheestäni." Luulisi menevän perille.

 

[vieras*]

[QUOTE="jepp";30013672]Eli tuttavan käytös oli normaalia... laitetaan viesti ihmiselle fb kautta, ihmiselle, joka on juuri synnyttänyt ja jonka kanssa ei ole ollut tekemisissä 10 vuoteen. Tarjotaan itsensä kylään. Mulle on opetettu peruskäytöstavat kotona ja varmaan se kerran kahvittelu olis ollut ok. Mikäs ssinä. Hetken päivitys voi ollakin ihan ok. En mä voi sanoa ihmiselle, että suksi vittuun, olet tylsä ripustautuja. Jos se tekee minusta (ja ilmeisesti myös aapeesta )jotenkin vajavaisen, niin olen mieluummin sellainen.[/QUOTE]

Epänormaalia on se että ei saa sanottua, että nyt ei sovi. Samoin on epänormaalia istua pienen vauvan äitinä kestitsemässä 6 h vierasta, vaikka meinaa nukahtaa istualleen, erittäin epänormaalia on se että ei sano sitä vieraalle, vaan suuttuu.

Kannattaa miettiä millä tavoin tyttöjä kasvatetaan, jos ein sanominen on noin vaikeaa ja koetaan epäkohteliaaksi käytökseksi.

 

[emäntä24 (ap)]

Kuulepa vieras*, älä keksi omiasi. Missään vaiheessa en ole sanonut, että olin nukahtamassa vierailun aikana vauva sylissäni tai suuttunut, ettei henkilö osannut poistua mielestäni ajoissa. Kunhan vain ihmettelin käytöstä ja yritin selitää, miksei ehkä kiinnosta kahvitella uudelleen ihan heti jos ikinä.

Kiitos muille hyvistä vinkeistä, mitä sanoa. Juuri jotain tuollaista perheeseeni keskittymisestä olen yrittänyt pyöritellä päässäni, mutta en ole osannut pukea ajatustani sanoiksi. Seuraavalla kerralla, kun henkilö ottaa yhteyttä, osaan toivottavasti ilmaista ajattelemani asiat siten, että asianomainen ne ymmärtää ja osaa pitää vähän etäisyyttä, muttei loukkaannu kohtuuttomasti

 

[vierailija]

Mä en päästä enää kotiini ketään,koska eräskin alkoi arvostella sisustusta,huonekaluja. Kyllä jokaisella on oma koti se turvapesä. Tarpeeksi lönkytystä saa töissä ja kaupoissa kuunnella.