Liian vanha äidiksi?

Onko 34-vuotiaana jo liian vanha tulemaan äidiksi?
Entä kun nuorimman ja syntyvän lapsen ikäero olisi sen 8 vuotta?
Kaikkea sitä vielä tähän ikään pohtiikin

 

No onhan sitä nyt vanhempiakin äitejä ja ensisynnyttäjiäkin, eräs sukulaiseni sai juuri esikoisensa 36-vuotiaana. Minun lapseni on jo 13v. kun itse ehdin siihen ikään.

 

Ei minun mielestäni.. Sitten on "liian vanha" tulemaan äidiksi kun se ei ole enää mahdollista.. josko sittenkään. Hyvän ystäväni ja häne veljensä välinen ikäero on 11vuotta. Eivät ehkä lapsuudessaan kovinkaan toiminut yksiin mutta aikuisena tuo näyttää toimivan erittäin hyvin.

 

Eiköhän tuo ole normaali keskiverto toisen lapsen synnytysikä. Ekan lapsen vaan olet sattunut saamaan normaalia nuorempana. Ei tartte ainakaan iän vuoksi jättää lasta hommaamatta.

 

Ei ole liian vanha. Itse sain kuopukseni ollessani 35 v. Esikoinen oli tuolloin 7 vuotias.

 

Ei todellakaan. Minä sain esikoisen 34 vuotiaana. Kuopus syntyi, kun olin 36 vuotias.

 

Höh, minä ainakin toivon raskautta, vaikka lapsi on 7 vuotias ja minä 36. :O

 

Itsestähän se riippuu. Itse olen juuri tuon 34v. Vauvahaaveet on nyt haudattu, yritettiin kyllä saada toistakin pientä. Emme nuorene tästä ja vauva on vaativa asia. Tiedän monia, jotka alkaneet perheen perustamisen vasta tässä iässä, mutta omalla kohdalla ikä tuntuu nyt järkyttävältä painolastilta.

 

Ei ole nykyisin liian vanha todellakaan. Ihmiset elää pidempään ja ovat hyväkuntoisia. Vielä 70-vuotiaat harrastaa ja matkustelee eivätkä suostu mummoutumaan, joten miten ihmeessä sitten 34v olisi vanha äidiksi.

 

Ensimmäisen sain 33-vuotiaana, toisen 35v. En kokenut, enkä koe edelleenkään itseäni liian vanhaksi äidiksi.

Jos kokee itsensä 34-vuotiaana liian vanhaksi äidiksi, niin kannattaa siinä tapauksessa haudata ne vauvahaaveet.

 

Ethän ole edes vanhimmasta päästä. Miksi olisit liian vanha? Itselleni ajattelen tuon niin, että haluaisin lapset rytäkällä jo nuorena, eli joo olisin ns "liian vanha" siinä iässä ja piuhatkin katkaistaan ettei vahingossakaan käy niin, mutta jos haluat lapsen niin en ymmärrä ongelmaa.

 

Ei voi ku taas ihmetellä tätäki. Mä täytän loppukuusta 35 enkä todellakaa pidä itteäni liian vanhana saamaan vauvaa. Siis mikä ikäloppu tän ikääsenä joidenki mielestä ollaan? Miten ikä painaa täs vaihees? Kyllä tulee pitkät vuosikymmenet joillekki jos ny jo tuntuu vanhalta...

 

Ei voi ku taas ihmetellä tätäki. Mä täytän loppukuusta 35 enkä todellakaa pidä itteäni liian vanhana saamaan vauvaa. Siis mikä ikäloppu tän ikääsenä joidenki mielestä ollaan? Miten ikä painaa täs vaihees? Kyllä tulee pitkät vuosikymmenet joillekki jos ny jo tuntuu vanhalta...

En itse ajattele vain vauva-aikaa. Joo, vauvan jaksaisin hoitaa, teininkin sitte 10+ vuoden päästä. Mutta muutoin... isovanhemmuus (jos sellaista tulee) lykkääntyy uuden vauvan myötä pitemmälle suurella todennäköisyydellä. Jos perheen vanhin lapsi saa ekan lapsensa ollessaan 30v, en ole itse kuin 50v ja jos saisin vauvan vaikka 2016, olisin hänen 30v aikanaan jo 66v. Suuri ero isovanhemman jaksamisessa, ainakin olettaisin.

Minulla vaakakupissa painaa myös se, että uuden lapsen yrittäminen tässä vaiheessa vaatisi hoitoja, jotka voivat mahdollisesti lyhentää omaa elämääni, jos hoidoista vaikka koituisi syöpä. Ehkäpä yritystä jatkettaisiin, jos se olisi mahdollista luonnollisella tavalla. Toisaalta, eilen loppunut loma osoitti, että kahdenkeskinen aika silloin joskus siintäen tulevaisuudessa vaikuttaa hyvältä asialta odottaa.

 

No et todellakaan ole vanha!! Mä odotan nyt 41 vuotiaana viidettäni, enkä tunne lainkaan olevani vanha äiti! Ensimmäiseni sain 20 vuotiaana, että siitä voi laskea esikoisen ja tän ikäeron.

 

En itse ajattele vain vauva-aikaa. Joo, vauvan jaksaisin hoitaa, teininkin sitte 10+ vuoden päästä. Mutta muutoin... isovanhemmuus (jos sellaista tulee) lykkääntyy uuden vauvan myötä pitemmälle suurella todennäköisyydellä. Jos perheen vanhin lapsi saa ekan lapsensa ollessaan 30v, en ole itse kuin 50v ja jos saisin vauvan vaikka 2016, olisin hänen 30v aikanaan jo 66v. Suuri ero isovanhemman jaksamisessa, ainakin olettaisin.

Minä saisin mieluiten lapsenlapsia päälle 6-kymppisenä, silloinhan niille on aikaa! Minun äitini on äskeittäin täyttänyt 60 vuotta ja häpeäkseni täytyy myöntää, että hän on paljon paremmassa kunnossa kuin minä. Juoksee puolimaratoneja ja käy kuntosalilla. Valitettavasti hänellä ei toistaiseksi ole vielä ollut niin paljon aikaa, mutta tilanne muuttuu parin vuoden päästä, kun hän jää eläkkeelle. Elämäntavoista se on kiinni miten jaksaa ja minulla on kyllä vakaa aikomus jossain vaiheessa tsempata, niin ettei ikä ala turhan varhain painaa.

Täytän pian 34 vuotta, enkä pidä itseäni ollenkaan liian vanhana saamaan lasta, mutta tiedostan kyllä että biologinen kello tikittää eikä loputtomiin voi toisen lapsen hankkimista lykätä. Ikäerolla ei ole minusta merkitystä, leikkikaveri olisi tietysti pitänyt tehdä melkein heti putkeen, mutta on sisaruksesta iloa isommallakin ikäerolla, eri tavalla vaan. 4,5-vuotias poikani sanoi juuri pari päivää sitten, että toivoisi meille tyttövauvaa. Tai oikeastaan kahta.

 

Sain kuopuksen 39-vuotiaana ja minulla ei tosiaankaan ole ollut ongelmia jaksamisen tai muunkaan suhteen. Itse asiassa kaikki on mennyt jotenkin helpommin kuin vanhempien lasten kanssa, jotka sain 10 v aiemmin.

 

En itse ajattele vain vauva-aikaa. Joo, vauvan jaksaisin hoitaa, teininkin sitte 10+ vuoden päästä. Mutta muutoin... isovanhemmuus (jos sellaista tulee) lykkääntyy uuden vauvan myötä pitemmälle suurella todennäköisyydellä. Jos perheen vanhin lapsi saa ekan lapsensa ollessaan 30v, en ole itse kuin 50v ja jos saisin vauvan vaikka 2016, olisin hänen 30v aikanaan jo 66v. Suuri ero isovanhemman jaksamisessa, ainakin olettaisin.

Minulla vaakakupissa painaa myös se, että uuden lapsen yrittäminen tässä vaiheessa vaatisi hoitoja, jotka voivat mahdollisesti lyhentää omaa elämääni, jos hoidoista vaikka koituisi syöpä. Ehkäpä yritystä jatkettaisiin, jos se olisi mahdollista luonnollisella tavalla. Toisaalta, eilen loppunut loma osoitti, että kahdenkeskinen aika silloin joskus siintäen tulevaisuudessa vaikuttaa hyvältä asialta odottaa.

Voiko ne hoidot tosiaan aiheuttaa niin vakavia sivuseurauksia?

 

Niin ja muutoin, minusta on vähän tyhmää miettiä onko yli kolmekymppinen liian vanha äidiksi... biologisesti kun se kuitenkin on vielä mahdollista, niin eihän silloin ole. Vielä ehtii, turhaa murehtia, jos vaan raskaus alkaa. Tsemppiä kaikille vauvahaaveissa...

 

Ei ole. Minä olin 36v kun kuopukseni syntyi ja kaikki meni ihan hyvin. Luonto huolehtii naisilla tosta asiasta. Kun ei enää hedelmöity, sitten on liian vanha.

 

Olen nyt 34v ja minulla on kaksi lasta. Voisin hyvinkin kuvitella vielä hankkivani lapsen, mutta en enää montaa vuotta. Pitäisi nopeasti tehdä päätös että haluaako vielä yhden ja pistää vähän vipinää rattaisiin.

 

Ei ole 34-vuotias missään tapauksessa liian vanha. Tiedän monta yli 35v. ensisynnyttäjää, jopa yli 40v.
Itse täytän muutaman kuukauden päästä 32v. ja esikoista ollaan jo vuosia yritetty.

 

" Minulla vaakakupissa painaa myös se, että uuden lapsen yrittäminen tässä vaiheessa vaatisi hoitoja, jotka voivat mahdollisesti lyhentää omaa elämääni, jos hoidoista vaikka koituisi syöpä. "

Meille tämä toka pieni ihmeemme sai alkunsa hoidoilla ja jouduin munasolujen kasvattamiseksi syömään pillereitä, mitkä ovat oikeastaan tarkoitettu rintasyöpää sairastaville. Ei minua silti pelottanut pillereiden popsiminen, kerta niistä oli tehokas apunsa ja toinen raskaus sitten saatiin aluille. Olin 33v, kun toka ihmeemme syntyi. Nyt olen 34v ja muksu 1v, enkä koe itseäni lainkaan vanhaksi äidiksi.

 

Ikä on numeroita. Minä täytän tällä viikolla 39 ja samana päivänä esikoiseni täyttää 4 kk. Vanha en koe olevani, en äidiksi enkä muutenkaan.

 

Sain ensimmäisen 30-vuotiaana ja toisen 37-vuotiaana. Kumpikin raskaus sujui hyvin ja en itsekään huomaa eroa, mitä tuon ikäisenä raskauden, synnytyksen tai vanhemmuuden kanssa on.

 

Olen 30-vuotias ja saan tänä kesänä vauvan. En tunne itseäni tippaakaan vanhaksi ja mietinnässä on vielä yksi raskaus muutaman vuoden päästä. Vanhin lapseni on yhdeksän vuotias kun nuorin syntyy. Toki vanhimman ja nuorimman ikäero on vielä suurempi jos saamme vielä yhden lapsen myöhemmin.