Ihan mielenkiinnosta kysyisin ap:lta, että mitä on tehny vanhemmat väärin jos vauvaa on imetetty lapsentahtisesti, vauva on nukkunu vanhempien sängyn vieressä, itkuihin on aina vastattu, syliä saanu todella paljon, koskaan ei huudatettu, säännöllistä kärryulkoilua paljon, mm. kapalot, kehdot, cuplatonit, vauvahieronnat, lempeät unikoulut, yövalot, pimennysverhot, yksityiset allergialääkärit yms. rampattu ja kokeiltu, ruokavaliot mietitty, elämä säännöllistä ja rauhallista, lapsi toivottu ja molemmat vanhemmat sitoutunu yhdessä kodin ja vauvan hoitoon? Mitä ap itse kokeilis seuraavaks tai missä näkee vikaa? Vauva ei ollu tyytyväinen vaunuissa, ei autossa, ei sitterissä, ei lattialla, ei omassa sängyssä tai vanhempien vieressä, ei oikeestaan edes sylissä. Ei yöllä eikä päivällä. Ei vaikka virikettä yritti tarjota päivisin ja öisin pitää kiinni siitä ettei sillon seurustella ja puuhata kaikkee vaan hissukseen rauhotellaan lasta. Tätä vuositolkulla. Et kuule pysty edes kuvittelemaan että mitkä kaikki temput on kokeiltu pitkäjänteisesti, paitsi huudatus. Ammattilaisetkaan ei keksiny että missä olis vika.
En ole muuten asiantuntija, mutta en kyllä tiiä voiko pitää paikkansa että vauvat ei kärsi koliikista. Miksi vauva itkee jos sillä ei ole joku hullusti? Jos syytä itkuun ei keksitä, mitä muuta lääkärit voi sanoa rauhottaakseen vanhempien huolta jos itkun syytä ei edes löydetä?