No lapsien kanssa vois keskustella silloin kun uusi kumppani(ehdokas) ei ole paikalla, että mikä siinä tyypissä oikein mättää. Sitten voi rauhallisesti selittää, että tilanne on nyt tämä että äitillä on tämä kaveri ja hän on täällä joskus ja piste. Lapsille voi myös sanoa, että äiti ja isi eivät tule koskaan palaamaan yhteen vaikka se uusi kumppani ei siinä elämässä olisikaan.
Tärkeää on myös panostaa siihen mitä tämän uuden kumppanin/ystävän kanssa tehdään. Mulla on nyt itselläni kumppani ja hän on aina panostanut aika paljon myös lapsiin tutustumiseen, ottanut heti aktiivisesti heihin kontaktia ja minä myös olen antanut sellaiselle tilaa. Mennyt esim. suihkuun ja mies on antanut lapsille iltapalaa. Olen myös sanonut lapsille vaikkapa että "Hei Matti haluaisi lähteä uimaan meidän kanssa, mennäänkö" tai "Matti haluaa viedä teidät (meidät) Heselle syömään, olisko kiva?" tms. Tehty siis lapsille tärkeitä kivoja juttuja kaikki yhdessä ja joskus vielä niin että olen esittänyt jutun niin että se oli miehen idea.
Se, että lapset raportoivat toiselle vanhemmalleen uuden kumppanin läsnäolosta on ihan normaalia. Tottakai he puhuvat isälleen elämänsä tapahtumista, tästäkin, ei ole mitään syytä miksi niin ei saisi tehdä. Kokonaan toinen asia on se, miten isä tähän suhtautuu. Lapsien edun mukaista olisi, että mahdollisimman kannustavasti tai vähintäänkin neutraalisti.