No mitä se menestys sitten on? Mielestäni yksityisyrittäjä pk-yrityksessä on menestynyt, jos hän selviää laskuistaan ja pystyy elättämään itsensä. Monien mielestä taas yrittäjä on menestynyt vasta siinä tilanteessa, kun on laajennuttu, 5000 alaista kahdeksalla paikkakunnalla ja oligarkin elintaso.
Mun mies on yrittäjä, ja toimeen tultaisiin mukavasti ihan hänenkin tuloillaan. Hänellä on kaksi yritystä, joista toisessa hän toimii täysin yksin (luova ala) ja toisessa on sitten myös muutama työntekijä (kuljetusala).
Ongelmanahan tässä on usein se, että jos saat hienon idean, sulta menee 5 vuotta saada lupa ELY-keskukselta. Vasta tämän jälkeen alkaa valituskierre, joka kestää 10 vuotta. Sitten kun vihdoin saat 15 vuoden päästä luvan aloittaa bisneksesi, ei ehkä enää ole motivaatiota.
Mato Valtonen kuvasi hienosti Suomen ja Yhdysvaltojen yrityskulttuurin eroja: Täällä anelet vuosikausia, että saatko tehdä jotakin. Jenkeissä puolestaan voit käytännössä toteuttaa hulluimmankiin ideasi -kunhan se ei häiritse muita. Mutta aloittaa saat ja kokeiluun kannustetaan. Jos sitten astut jonkun varpaille, aiheutat ongelmia muille jne. olet tieetysti kusessa. Mutta yrittäminen on helppoa, ja kaikki lakitupariskit Jenkeissä tietäen moni ottaa oma-aloitteisesti todella hyvin selville, mitä kannattaa ja ei kannata tehdä. Suomessa taas laitat jonkin elinkeinoharjoittamisanomuksen, ja sitten 8 eri virastoa maankäytöstä ja TE-keskuksesta ja kaavoituksesta ja terveystarkastuksesta ja aluehallintovirastosta setvii, saatko yrittää.
