Perätilassa synnyttäneitä? Alakautta vai sectiolla?

Sectio on latinaa ja lääketieteellinen termi, ja sitä on täysin hyväksyttävää käyttää kirjoitettaessa keisarileikkauksesta. Jos luetaan vaikka neuvolakorttia, niin kyllä sinne lääkäri kirjoittaa sectio, ei sektio. Sektio on suomen puhekielen väännös, jota toki voi myös käyttää ns. ei virallisissa teksteissä ja puhekielessä.

Mulla oliki koko ajan semmonen tunne että jossain määrin tuo sectio on oikein kirjoitettu.. Kiitos tästä!

 

Sectio on latinaa ja lääketieteellinen termi, ja sitä on täysin hyväksyttävää käyttää kirjoitettaessa keisarileikkauksesta. Jos luetaan vaikka neuvolakorttia, niin kyllä sinne lääkäri kirjoittaa sectio, ei sektio. Sektio on suomen puhekielen väännös, jota toki voi myös käyttää ns. ei virallisissa teksteissä ja puhekielessä.

Niin, tulee sanoista: sectio caesarea, caesar section, eli suomeksi keisarileikkaus, sektio.



Virallisissa teksteissä toki latinaa onkin.

 

Niin, tulee sanoista: sectio caesarea, caesar section, eli suomeksi keisarileikkaus, sektio.



Virallisissa teksteissä toki latinaa onkin.

Sectio ja sektio on molemmat täysin oikein ja hyväksyttäviä kirjoitustapoja palstalla, joten annappa jo olla. Sinä tulit väittämään että sectio on väärä tapa kirjoittaa, ja olet väärässä.

 

Esikoiseni tuli maailmaan suunnitellusti sectiolla. Oli koko ajan perätilassa, yritettiin varovasti kääntää, muttei onnistunut. Mulle oli täysin selvää, että section haluan. Loppuvaiheessa äitiyspolilla lääkäri kysyi mielipidettäni ja kun sen kerroin niin asia oli oikeastaan sillä selvä, ei lähdetty edes kuvaamaan lantiota. Toinen lapsi oli raivotarjonnassa ja syntyi alakautta. Kokemusta on siis molemmista. Jos vielä saisin lapsen ja oletetaan, että voisin mustavalkoisesti valita joko section tai alakautta synnytyksen, niin valitsisin alakautta synnyttämisen. Toivuin siitä nopeammin. MUTTA perätilavauvaa en lähtisi alakautta yrittämään. Ylipäätään tuntuu, että sectiota sinänsä pelätään kamalasti. Eikö lapsen elämä ja terveys pitäisi olla aina etusijalla. Joku tuolla aiemmin taisi kirjoittaa, että ei ikänä sectiota. Aika vastuutonta mielestäni, kannattaa ottaa selvää perätilävauvan alatiesynnytyksen riskeistä. Sillä niitä on, ap kysy äippäpolin lääkäriltä. Miten synnytys eroaa norm. tarjonnassa olevan synnytyksestä ja mitkä ovat todelliset riskit. VAadi rehellistä tietoa ja tee päätös sen perusteella.

 

[QUOTE="Sektio";29693217]Esikoiseni tuli maailmaan suunnitellusti sectiolla. Oli koko ajan perätilassa, yritettiin varovasti kääntää, muttei onnistunut. Mulle oli täysin selvää, että section haluan. Loppuvaiheessa äitiyspolilla lääkäri kysyi mielipidettäni ja kun sen kerroin niin asia oli oikeastaan sillä selvä, ei lähdetty edes kuvaamaan lantiota. Toinen lapsi oli raivotarjonnassa ja syntyi alakautta. Kokemusta on siis molemmista. Jos vielä saisin lapsen ja oletetaan, että voisin mustavalkoisesti valita joko section tai alakautta synnytyksen, niin valitsisin alakautta synnyttämisen. Toivuin siitä nopeammin. MUTTA perätilavauvaa en lähtisi alakautta yrittämään. Ylipäätään tuntuu, että sectiota sinänsä pelätään kamalasti. Eikö lapsen elämä ja terveys pitäisi olla aina etusijalla. Joku tuolla aiemmin taisi kirjoittaa, että ei ikänä sectiota. Aika vastuutonta mielestäni, kannattaa ottaa selvää perätilävauvan alatiesynnytyksen riskeistä. Sillä niitä on, ap kysy äippäpolin lääkäriltä. Miten synnytys eroaa norm. tarjonnassa olevan synnytyksestä ja mitkä ovat todelliset riskit. VAadi rehellistä tietoa ja tee päätös sen perusteella.[/QUOTE]

Kiitos tästä! Täytyy tosiaan selvittää monelta kannalta asiaa... siis mulle se leikkaus olis kamala tilanne, mutta toki siihenki suostun jos se paras ratkaisu olisi.

 

Toisen lapsen perätila todettiin synnärillä, kun menin lapsiveden menon takia osastolle viikoilla 40+0. Siihen asti kaikki olivat merkinneet neuvolakorttiin, että oikein päin on, mutta siinä sisään tullessa kätilö alatutkimusta tehdessään totesi, että tämä on muuten perätilassa.

Siinä sitten sunnuntai aamuyöllä ultrasivat ja ottivat kuvat. Kysyivät myös mielipidettä haluanko koittaa synnyttää alakautta vai haluanko sektion. Ensimmäisen alatiesynnytys oli mennyt todella hyvin, joten ehdottomasti halusin koittaa sitä, jos vaan mitat antoivat myöden. Aamulla tuli tieto, että lantiomitta riittää ja saa synnyttää alakautta. Pari tuntia myöhemmin syntyi tuo ihana pikku poika.

Itse synnytys ei juurikaan eronnut tuosta esikoisen synnytyksestä. Lääkäreitä ja kätilöitä oli monta paikalla varmistamassa. Erona normi synnytykseen tosiaan se, että kätilö/lääkäri ei voi avustaa vauvan syntymistä vaan vauva pitää itse ponnistaa siihen asti, että hartiat on ulkona. Minulle sanottiin, että vaikein vaihe on lopussa, kun pää syntyy, mutta näin ei kyllä ollut vaan pää tuli samalla supistuksella kuin muukin vauva.

Painoa vauvalla oli pikkuisen päältä 3,5 kiloa ja tosiaan ihan oppikirjan mukaan meni koko homma. Tavallaan ensi järkytyksen jälkeen oli parempikin, että tuo selvisi vasta kun synnytys oli jo käynnissä niin ei tarvinnut päivä tai viikko tolkulla stressata.

 

Toisen lapsen perätila todettiin synnärillä, kun menin lapsiveden menon takia osastolle viikoilla 40+0. Siihen asti kaikki olivat merkinneet neuvolakorttiin, että oikein päin on, mutta siinä sisään tullessa kätilö alatutkimusta tehdessään totesi, että tämä on muuten perätilassa.

Siinä sitten sunnuntai aamuyöllä ultrasivat ja ottivat kuvat. Kysyivät myös mielipidettä haluanko koittaa synnyttää alakautta vai haluanko sektion. Ensimmäisen alatiesynnytys oli mennyt todella hyvin, joten ehdottomasti halusin koittaa sitä, jos vaan mitat antoivat myöden. Aamulla tuli tieto, että lantiomitta riittää ja saa synnyttää alakautta. Pari tuntia myöhemmin syntyi tuo ihana pikku poika.

Itse synnytys ei juurikaan eronnut tuosta esikoisen synnytyksestä. Lääkäreitä ja kätilöitä oli monta paikalla varmistamassa. Erona normi synnytykseen tosiaan se, että kätilö/lääkäri ei voi avustaa vauvan syntymistä vaan vauva pitää itse ponnistaa siihen asti, että hartiat on ulkona. Minulle sanottiin, että vaikein vaihe on lopussa, kun pää syntyy, mutta näin ei kyllä ollut vaan pää tuli samalla supistuksella kuin muukin vauva.

Painoa vauvalla oli pikkuisen päältä 3,5 kiloa ja tosiaan ihan oppikirjan mukaan meni koko homma. Tavallaan ensi järkytyksen jälkeen oli parempikin, että tuo selvisi vasta kun synnytys oli jo käynnissä niin ei tarvinnut päivä tai viikko tolkulla stressata.

Oi.. <3 ihanan lohdullinen kokemus sinulla ollu! Kiitos kun kerroit tuon, antaa mm mullekki toivoa että ehkäpä sittenkin voisin/uskaltaisin synnyttää alakautta jos muuten kaikki ok.

 

[QUOTE="Sektio";29693217]Aika vastuutonta mielestäni, kannattaa ottaa selvää perätilävauvan alatiesynnytyksen riskeistä. Sillä niitä on, ap kysy äippäpolin lääkäriltä. Miten synnytys eroaa norm. tarjonnassa olevan synnytyksestä ja mitkä ovat todelliset riskit. VAadi rehellistä tietoa ja tee päätös sen perusteella.[/QUOTE]

Ja silti alatiesynnytystä suositellaan myös perätilavauvojen kohdalla silloin kun lantiomitta riittää. Koska alatiesynnytyksessä riskit sekä äidille että vauvalle on aina pienemmät kuin sektiossa. Perätilasynnytyksessä paikalla on aina kaksi kätilöä ja lääkäri, lisäksi anestesialääkäri oven ulkopuolella hälytysvalmiudessa, niin että jos ongelmia tulee äiti ja vauva saadaan muutamassa minuutissa leikkaussaliin.

Joten hiukan vastuutonta myös pelotella turhaan. Lääkäri kyllä kertoo riskeistä ja antaa suosituksensa tilanteen mukaan. Jos ammattihenkilö suosittelee alatiesynnytystä ja riskeihin on varauduttu, niin kyllä se alatiesynnytys myös perätila vauvalle on aivan yhtä turvallinen vaihtoehto kuin sektiokin. Ja minulla siis hyvin viime aikaista tietoa tästä, koska kuten yllä kirjoitin synnytin muutama kuukausi sitten yllätys perätila vauvan normaalisti alakautta.

 

Ei ole tarkoitus pelotella. Riskeistä kertonee kuitenkin jotakin sekin, että paikalla on oltava muutakinhenkilökuntaa kuin yksi kätilö. Ei pidä paikkaansa, että alatiesynnytyksessä riskit ovat aina pienemmät kuin sectiossa. Suunniteltu sectio on tietysti parempi vaihtoehto kuin esim. hätäsektio. Sinulla meni synnytys hyvin, kaikilla ei mene vaikka sinulla meni.

 

Mulla oli viikkoja 38+2, kun neuvolassa huomattiin, että vauva on kääntynyt perätilaan. Synnytystapa-arviossa tutkittiin ja mitattiin ja tutkitiin ja mitattiin. Lopuksi lääkäri ei antanut muuta vaihtoehtoa kuin sektio. Mulla ei lantiomitta olisi riittänyt alatiesynnytykseen, joten lääkäri ei ottanut riskiä. Ei mulla siitä sektiosta mitään kamalia kokemuksia ole, vaikka etukäteen pelottikin

 

Molemmat lapseni olivat perätilassa ja syntyivät suunnitellulla sektiolla. Eka sektio oli karmea kokemus ja siitä toipuminen vei pitkään. Olinkin todella pettynyt, että toinenkin vauva oli perätilassa. En kuitenkaan uskaltanut häntäkään yrittää alakautta, kun selvästi minulla on jonkin anatominen taipumus tuohon perätilaan ja kääntämistä ei voitu edes yrittää. Toinen sektio menikin sitten todella hyvin ja paranin tosi nopeasti. Alunperin suosin sektiota, koska se on vauvalle hyvin turvallinen. Synnytyslääkäri ei pystynyt sanomaan lapsen puolesta mitään muuta negatiivista sektioon liittyen kuin että allergiariski saattaa kasvaa hieman...

 

Ei kannata synnyttää perätilassa olevaa vauvaa! Mä tein sen ja meidän vauva oli kuolla. Joutui heti teho osastolle kun saatin se ulos.. Ja olen synyttänyt 2 lasta normaalisti ennen tätä. Normaalit synnytykset oli paljon helpompia. Oli hirvittävä kokemus kaikille!

 

Sekä synnytyksessä että sektiossa on omat riskinsä.
Lääkärin kanssa keskustelemalla selviää kumpi sopii itselle paremmin.
Myös lääkärikohtaisia eroja on: toiset suosittelevat helpommin sektiota ja toiset alatie synnytystä.

Itse synnytin rv 38+4 perätilassa olevan tyttäreni alateitse.
Tyttö painoi vain 3150g ja synnytys oli varsin helppo.

 

Voidaankohan synnytys käynnistää jos vauva on perätilassa?

 

Mun esikoinen syntyi sektiolla viikolla 39+4. Yritettiinhän sitä kääntää, ei mukava ja turha kokemus. En haklunnut yrittää alakautta. Painoa oli 3570g. toinen lapsi syntyi normaalisti mutta imukupin avustuksella koska oli niin piukat paikat. Jälkeen mietin että onneksi en esikoista yrittänyt alakautta, olis voinu käydä hullusti, vaikka molemmille.

 

Sektiolla 40+0, yllätysperätila. Mulla lähti synnytys käyntiin vesien menolla. Ottivat sisään osastolle. Osastolla olin koko päivän supistusten kanssa, ja vasta myöhään illalla päästivät synnytyssaliin, jossa kätilö huomasi heti perätilan.

Papereissa lukee yllätysperätila, vaikka vauva oli ollut samassa asennossa (perätilassa ) mahassa koko ajan, eivät vaan lääkärikandit ja terv.hoitaja sitä huomanneet, enkä minä ensisynnyttäjänä tiennyt mistään mitään, luotin vain heidän sanaan.

 

Sektion valitsin, oli alle 3 kg vauva. Mietin mahd. riskejä alatiesynnytykseen, jos vaikkapa juuttuisi synnytyskanavaan,miten sieltä sitten ajoissa saataisiin pois ettei tule vauvalle happivajetta, on hieman pidempi matka perätilasta ulos kuin ns oikein päin.