Parisuhde lihavan kanssa?

Olen tavannut erään miehen jonka kanssa tulen todella hyvin juttuun, ajatusmaailma on samanlainen ja arvot jne, mutta hän on liikalihava, itse olen normaali mitoissa.
Sanoin hänelle että se jokin uupui, sen sijaan että olisin kertonut hänelle todellisen syyn eli sen että hänen lihavuutensa vaivaa minua.
Hän haluaa että olen rehellinen jne, mutta onko tuo sellainen asia missä ei kannata olla?
En todellakaan halua aiheuttaa kenellekkään mitään haittaa henkiselle tasolle sanomalla asiasta.
Itselleni eräs mies on sanonut aikoinaan että hän ei halua seurustella työttömän kanssa ja se on vaivannut minua siitä lähtien, joten ajattelen nyt että aiheuttaisin tälle miehelle traumoja kertomalla oikean syyn.
Toisaalta eihän sitä tiedä jos hän haluaisi laihduttaa, mutta en tietenkään voi pyytää ketään muuttumaan.
Harmittaa vain aivan älyttömästi jos kaikki on vain painosta kiinni kun muuten tullaan toimeen todella hyvin jne.
Onko teillä omia kokemuksia tai jotain neuvoja tai toisia näkökantoja ajatella asiaa tai jotain vastaavaa?
Todella painin tämän asian kanssa, koska haluaisin olla hänen kanssaan, mutta se paino häiritsee.

 

Sitä en kuitenkaan todellakaan sano että hänen pitäisi olla normaalimitoissa, mutta liikalihavuus on jo terveydenkin kannalta todella huono. Eli se ei minua haittaa että miehellä on mahaa, mutta liika on liikaa.

 

Alkakaa käymään yhdessä lenkillä, sillain vaivihkaa. Otatte treffipaikoiksi mukavia ulkoilmakohteita, myös kylpylöitä kannattaa harkita.

 

Veikkaan että hänen kohdallaan kaikki on kiinni ennemminkin ruokailutottumuksista.
Painin itseni kanssa nyt kun menin hänelle valehtelemaan että se jokin puuttui, kun kaikki tuntuu olevan vain siitä painosta kiinni.
Tunnen itse olevani aika ulkonäkökeskeinen itseni suhteen ainakin, eli haaveena on urheilullinen ja terve keho. Toki todellakin arvostan sisintä kuitenkin eniten.

 

Et sinä oikeasti ole mieheen ihastunut. Tuo paino on "syy itsellesi" miksi et halua lähteä suhteeseen. Mikäli oikeasti olisit ihastunut, niin silloin sitä tulee sokeaksi kaikille tuollaisille asioille että onko toisella liikaa painoa tai väärän väriset hiukset.

Muutenkin särähtää korvaan tuo "Todella painin tämän asian kanssa, koska haluaisin olla hänen kanssaan, mutta se paino häiritsee.". Eihän parisuhteeseen meneminen ole mikään järkiperustelu, että sitä voi noin edes miettiä. Sitä joko on hulluna toiseen tai sitten ei ole. Tuollainen looginen päättely jne. kertoo vain siitä, että sinulla ei ole tarpeeksi tunteita.

 

Mun mielestä sun pitää joko päättää hyväksyä mies sellaisena kuin hän on eli lihavana, tai sitten jatkaa etsintää. Toista ei voi muuttaa ja aloite liikkumiseen ja laihduttamiseen pitää tulla ihmiseltä itseltään.

 

No sitten tarvitsee vain koittaa jotenkin hienovaraisesti tehdä selväksi, että arvostat terveitä elämäntapoja. Ja että pidät hänestä todella ja tahtosit selvittää, mihin teidän suhde on kehittymässä, mutta et voi tehdä sitä jos olette aivan eri linjoilla näissä asioissa.

 

Lihava kumppani lihotta sutkin. Tämä on asia joka on todistettu monen monta kertaa.

 

No ainoa ratkaisu on sanoa sille, että sinä olet idiootti(siis sinä ei mies), mutta et voi mitään sille, että jostain syystä ainoa mikä suhteessa on pielessä on miehen paino ja muuten välität hänestä suuresti. Kierität kyllä niin veistä haavassa, mutta lopputulos voi olla, että mies alkaa laihduttamaan tai toisena se olet sinä joka jätetään ja ehkä kovat haavat miehelle. Riippuu millaisen itsetunnon hän omaa ja miten on sinut painonsa kanssa. Ja tuon lihavuusjutun tunnustat vain jos olet jatkamassa hänen kanssaan vakavissaan. Tee hänen silmissään itsestäsi paska ja möyri maanmatosena ja nolona siitä, että tuo asia on ainoa välillänne niin ehkä se ei tee hänelle niin kipeää. Kuin jos sanoisit tylysti "olet liian lihava enkä kestä seurustella sinun kokoisesi kanssa".

 

Lihava kumppani lihotta sutkin. Tämä on asia joka on todistettu monen monta kertaa.

Mä olen 50kg ylipainoinen nainen ja ollut mieheni kanssa 8v ja hän on pysynyt hoikkana kaikki nämä vuodet.

 

Peesaan sitä joka sanoi, ettei parisuhteeseen mennä järkisyistä. Jos joku asia tökkii heti alussa noin paljon, niin parempi jatkaa matkaa.

 

No minusta toisaalta kerroit aivan oikein että jokin puuttuu. Eli melkein kaikki mätsää mutta ihan kaikki sitten ei kuitenkaan, tässä tapauksessa miehen paino.

Ei minunkaan mielestä sitä tarvitse sanoa päin toisen naamaa rumasti, olkoonkin vaikka että jätetty aina penää sitä viimosen viimosta syytä - ja jos sen menee sanomaan niin itkee traumaansa ja toisen julmuutta netissä, terapeutilleen, tuttavapiirilleen ja hyvässä lykyssä vielä telkkarissa ja lehdissä. Että se toinen jätti mut koska olen lihava/työtön/ruma/pitkänenäinen/vääränvärinen/allerginen elukoille/ujo/tyhmä/en osaa laittaa ruokaa/äitini on kenkku/väärää uskontoa edustan tai kuulun väärään puolueeseen.

Mikään ei saisi olla syynä jättämiseen, kun aina se kiukuttaa että tulee jätetyksi. Sen vuoksi on minusta sitten ihan taivaan sama miten sitä jättää, vaikka tekstiviestillä. Kunhan joku selkeä viesti tulee että tämä oli tässä.

 

Eilinen ilta meni itsellä itkeskellessä tämän asian kanssa.
Mietin jopa että menen hänen luokseen (välimatkaa on pitemmälti, 200km) yllättäen ilman ilmoittamista matelemaan ja näyttämään kuinka paljon hänestä pidän, mutta en halua kuitenkaan antaa toiselle turhaa toivoa kun en ole varma pystyisinkö seurustelemaan liikalihavan kanssa. Tää on niin ristiriitasta

 

Mä olen 50kg ylipainoinen nainen ja ollut mieheni kanssa 8v ja hän on pysynyt hoikkana kaikki nämä vuodet.

Suurin osa miehistä eivät liho vaikka mitä söisivät. Mä oon tuntenu vaan yhden ylipainoisen mihen 30v. elämäni aikana.

 

Eilinen ilta meni itsellä itkeskellessä tämän asian kanssa.
Mietin jopa että menen hänen luokseen (välimatkaa on pitemmälti, 200km) yllättäen ilman ilmoittamista matelemaan ja näyttämään kuinka paljon hänestä pidän, mutta en halua kuitenkaan antaa toiselle turhaa toivoa kun en ole varma pystyisinkö seurustelemaan liikalihavan kanssa. Tää on niin ristiriitasta

Et sä sitä rakasta jos rakastaisit kilot eivät haittaisi.

 

Et sä sitä rakasta jos rakastaisit kilot eivät haittaisi.

Ei tässä vaiheessa voi rakkaudesta puhua, koska ei olla kovin kauaa tunnettu.
Ihastunut kyllä olen.
Mietin että löinkö hanskat tiskiin liian aikaisin, enkä antanut meille mahdollisuutta.
Minulla ei ole muutenkaan kokemusta pitemmästä parisuhteesta, pisin on puoli vuotta ja itse olen hieman yli 30 vuotta.
Mietin että keksinkö vain tekosyitä (tässä tapauksessa paino), että enkö todellisuudessa uskalla lähteä suhteeseen epäonnistumisen pelossa vai onko tuo paino oikeasti syy. Eli suoraansanottuna en ota itsestäni mitään selkoa.

 

Mä en voi kyllä ottaa lihavaa miestä..yäk sellanen roikkumaha.

 

Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta lihavista miehistä, joten en osaa yhtään sanoa haittaisiko se todellisuudessa.
Kuitenkin hänen luonteensa, kasvot, silmät ja hymy ovat niin <3
Ei kai minulla pyörisi mielessä anteeksi pyytämiset ja hänen yllättäminen tai vastaavat jos minulla ei kiinnostaisi oikeasti?
Vai olenko vain rakastunut ajatukseen parisuhteesta, mielessä pyörii monia ajatuksia, mutta en osaa itseäni tällä kertaa lukea yhtään.

 

Tapasin mieheni nuorena. Hän oli silloin n 30 kg ylipainoinen ja se häiritsi mua. Sanoin siitä. Yli 10v jälkeen olemme naimisissa, mies on laihtunut normaalimittoihin, mutta sanoo kyllä että se sanominen aiheutti hälle traumat. En siis neuvoisi sanomaan asiasta ja jos jatkat hänen kanssaan et voi olettaa, että hän laihtuu vaan sinun pitäisi hyväksyä hänet sellaisena kun hän on. Itselläni kävi sinänsä tuuri, että mies onnistui laihtumaan. Vaikea asia, ymmärrän täysin, sillä itsellenikin terveys on tärkeä asia ja ylipaino tekee pahaa ajatellen sen terveysvaikutuksia (+ onhan se rumaa). Jatkoimme siis miehen kanssa tapailua ja sain varmaan usutettua hänelle terveellisempiä elämäntapoja, mutta laihdutuksen hän aloitti itse. Jos yhdessäolo tuntuu hyvältä, en tiedä, miten kävisi jos yhdessä syödessä sanoisit suoraan mielipiteitä ruoasta ja tarjoisit kotonasi terveellisempää ruokaa. Tyyliin jos hän tarjoaa sulle meetvurstipizzaa, sanoisit että "tiedätsä paljon energiaa ja suolaa tossa on?" En tiedä, olisiko sulle luontaista ja oisko se törkeää? Joku poikamies ei välttämättä tajua edes omia sudenkuoppiaan.

 

Minä olen seurustellut aikoinaan lihavan kanssa. Ongelmana oli se, että ne ruokatottumukset siirtyi minulle. Tai ainakin iltapalat Ja ruokaan meni hirvittävästi rahaa. Painoni nousi monta kiloa. Normaali terveellinen kotiruoka ei miestä kiinnostanut.

Kannattaa puhua asioista suoraan. Kysy voisiko opetella terveempiä elämäntapoja. Älä puhu pelkästä laihduttamisesta. Lisäksi mainitse siitä työttömyysjutusta... mä heivasin yhden komean miehen tuollaisen vuoksi eli siis ei olisi hyväksynyt työtöntä naista. Olin töissä, mutta asia todella vaivasi. Pinnallinen menestymistä korostava p*ska oli se tyyppi. Oli myös sitä mieltä, että kaikki vammaiset pitäisi abortoida tai lopettaa.

 

Niin suoranaisesta laihduttamisesta ei kannata puhua, mutta terveydestä ja terveellisistä elämäntavoista. Onko liikunta sinulle tärkeää - ehdottele yhteistä kävelylenkkiä tms. Tehkää ruokaa yhdessä ja jos hän haluaa tehdä sitä meetvurstipizzaa niin sano, että haluat jotain kevyempää. Tulisiko tällaiset asiat sinulta luonnostaan, onkohan hän tajunnut, että elämäntapanne ovat erilaiset? Jos hän tällaisten asioiden kautta alkaisi muuttaa toimintatapojaan/ saisi kipinän - tai sitten toteaisi, että sinun elämäntapasi ei ole häntä varten. Ei se oikein kuulosta toimivalta, jos toinen harrastaa liikuntaa 6 h/vko ja toinen ei ollenkaan ja toinen syö kanasalaattia ja toinen metukkapizzaa. Kyllä elämäntavat saisi mielellään olla lähempänä toisiaan.

 

Vai olenko vain rakastunut ajatukseen parisuhteesta, mielessä pyörii monia ajatuksia, mutta en osaa itseäni tällä kertaa lukea yhtään.

Minusta se mies tekisi fiksusti jos pysyisi kaukana sinusta. Miksi ihmeessä edes kuvittelet, että hän siellä innoissaan odottaa että sinä pitäisit yhteyttä??? Siksikö että hän on lihava, eikä varmaan ketään saa ja sinä olet hoikka ja sen vuoksi kelpaat kelle vaan? Ei se tosiaan noin mene. Avaa vähän silmiä ja katso ympärillesi, millaiset ihmiset on parisuhteessa ja millaiset eivät. Ei siinä painolla paljon merkitystä ole.

Itse tapailin aikanaan muutaman kerran yhtä lihavaa miestä. Hän oli huono huolehtimaan hygieniastaan, tupakoi ja oli muutenkin suunnilleen kuvottava. Tapasin silti muutaman kerran, koska niin kovasti halusin seurustella. Hänet jätin hyvin pian koska koko äijä oli niin ällöttävä.

Sen sijaan tunnen monia ihania lihavia miehiä, joiden kohdalla paino ei todellakaan haittaisi, ovat vaan ihania suloisia nallekarhuja. Vaan eipä auta haaveilla, kun päädyin parisuhteeseen miehen kanssa, jonka aina toivon hiukan keräävän painoa, ettei olisi niin kamalan laiha. Kyllä se on se kokonaisuus joka merkkaa ja se millaista on viettää aikaa toisen seurassa.

 

Minä olen seurustellut aikoinaan lihavan kanssa. Ongelmana oli se, että ne ruokatottumukset siirtyi minulle. Tai ainakin iltapalat Ja ruokaan meni hirvittävästi rahaa. Painoni nousi monta kiloa. Normaali terveellinen kotiruoka ei miestä kiinnostanut.

Kannattaa puhua asioista suoraan. Kysy voisiko opetella terveempiä elämäntapoja. Älä puhu pelkästä laihduttamisesta. Lisäksi mainitse siitä työttömyysjutusta... mä heivasin yhden komean miehen tuollaisen vuoksi eli siis ei olisi hyväksynyt työtöntä naista. Olin töissä, mutta asia todella vaivasi. Pinnallinen menestymistä korostava p*ska oli se tyyppi. Oli myös sitä mieltä, että kaikki vammaiset pitäisi abortoida tai lopettaa.

Ei ainakaan näin! Lihavat ovat saaneet aina kuulla lihavuudestaan. Jos vaikka menee lääkäriin, niin kaikki vaivat ovat lihavuuden syytä. Terveellisiä elämäntapojakin moni yrittää, mutta kun painon kanssa on ongelma, niin siitä ei pääse noin vain eroon. Vaikka laihtuisi, niin kilot tulevat takaisin yli 90 prosentin varmuudella.

Koska ap: n parisuhteesta ei todennäköisesti tule tämän miehen kanssa mitään, niin miksi pitäisi pahoittaa miehen mieltä. Varmasti mies tajuaa heti, että hänen lihavuudestaan on kyse, jos ap alkaa ehdotella terveempien elämäntapojen opettelua.

Oma mieheni on olut lihava syntymästään saakka. Kaikki keinot lihavuusleikkausta lukuunottamatta on kokeiltu, mutta toistaiseksi apua ei ole löytynyt.

 

[QUOTE="vieras.";29677351]Et sinä oikeasti ole mieheen ihastunut. Tuo paino on "syy itsellesi" miksi et halua lähteä suhteeseen. Mikäli oikeasti olisit ihastunut, niin silloin sitä tulee sokeaksi kaikille tuollaisille asioille että onko toisella liikaa painoa tai väärän väriset hiukset.

Muutenkin särähtää korvaan tuo "Todella painin tämän asian kanssa, koska haluaisin olla hänen kanssaan, mutta se paino häiritsee.". Eihän parisuhteeseen meneminen ole mikään järkiperustelu, että sitä voi noin edes miettiä. Sitä joko on hulluna toiseen tai sitten ei ole. Tuollainen looginen päättely jne. kertoo vain siitä, että sinulla ei ole tarpeeksi tunteita.[/QUOTE]

Mua kyllä häiritsisi reilu ylipaino. Jo pelkkä lähelleä olo tuntuu vastenmieliseltä, ja ylipaino menisi kyllä tunteiden edelle valintaa tehdessä. En vaan pystyisi.

Mutta en sitä kyllä hänelle sanoisi syyksi miksen hänen kanssaan halua olla.

 

Vaikka laihtuisi, niin kilot tulevat takaisin yli 90 prosentin varmuudella.

Jos laihduttaa sellaisilla tavoilla, mitä ei ole valmis pitämään, kilot tulevat takaisin. Mutta jos muuttaa elämäntapansa terveellisemmäksi - vähän liikuntaa lisää, pois roskaruoat ja kasviksia ruokavalioon - kilot katoavat kuin itsestään ylipainoiselta ja pysyvät poissa kun elämäntapa on muuttunut. Jos elää nälässä, kieltää ruokia, vetää liikuntaöverit --> tapahtuu paluu entiseen ja kilot tulevat bonusten kera takaisin. Jos liikuntaa harrastamalla ja terveellisesti syömällä ei ylipainoinen laihdu, on kyseessä joku aineenvaihdunnan sairaus ja kannattaa mennä lääkärille.