Miksi isorintaiset naiset korostaa tissejään ?

Jos mennääna asiaan, niin tämän vuoden Maajussi Tuomaksen blondi-ehdokkaalla oli aika erikoinen viritelmä isorintaiseksi naiseksi. Oli treffeille virittänyt punotun, ruskean nahkavyön ihan rintojen alle ja tämä nainenhan ei ole hoikka, vaan omaa jonkun verran vatsaa ja kurveja.Mitä järkeä on nostaa vyö vatsamakkaran päälle? Ymmärrän, jos nyt joku raskaana oleva haluaa täten huomion kiinnittyvän kasvavaan vatsakumpuun, mutta nyt ei raskaana oleva. Miehen kanssa purskahdimme järkytyksestä nauramaan ja ehdotin, että ehkä minunkin pitäisi kiristää kahden lapsen ilmetyksestä veltostuneet rintani nenän alle vyöllä

 

Jaa-a. Kyllä se vastuullisuus tuollaisissa asioissa vaatii mielestäni ihan täyttä "tottelevaisuutta".
Ei voi leikitella joskus muiden hengillä/tunteilla ja sanoa:"Kyllä mä suurin piirtein olen useimmiten vastuullinen."
Pitäisi myös oppia myöntämään virheensä ja ottaa vastuu teoistaan.

"Joka on synnitön, se heittäköön ensimmäisen kiven."

 

En oikeastaan ole pettynyt muuta kuin siinä mielessä, että monet näkemykset eivät ole kovin punnittuja vaan enemmän uskonnonkaltaisia. Myyttien kanssa on syytä olla myös varovainen.

Esimerkiksi se, miten tavallinen ihminen uskoo feminismistä, on hurjan erilainen kuin se, mikä akateeminen näkemys on feminismistä. Tässä on eräs kyseenalainen uskomus. En ihan käytännön syistä lähde ihmisiä valistamaan, mutta joudun samalla ikäväkseni toteamaan, kuinka arveluttava seurauksiltaan tällainen uskomus on. Voinkin vain toivoa, että ihmiset pohtisivat enemmän uskomustensa luonnetta, se jo riittää.

Eli sinulla(kaan) ei ole punnittuja näkemyksiä tai syvempää tietoa. Minäkin osaan lentää, mutta ihan käytännön syistä en nyt lähde taitoani muille näyttämään.

 

Tiivistettynä:uskovilla on kyky nähdä asiat kahdella tavalla:eikkarien silmin eli kuten muut näkee mutta myös uskovaisuuden läpäisemänä. Se että näkee jonkun toisen ihmisen uskovaisen silmin tarkoittaa että arvostaa ja rakastaa häntä ihmisenä, mutta silloinkaan ei saa ummistaa silmiään toisen persoonalta tai lakaista mielessään niitä toisen huonoja ominaisuuksia pois.

 

Mutta sä olet myös muuta kuin nainen, olet mm. äiti ja sulla pitäisi olla tietty arvomaailma senkin ansiosta. Mielestäni kristillisyyteen ei kuulu toisten tuomitseminen ja tahallinen loukkaaminen, mutta etenkään äitinä en haluaisi kasvattaa lastani maailmaan jossa haistatellaan toisille. Ellei joku ihan oikeasti satuta kanssaihmisiä.

Joo toi on hyvä heittää toi "sä oot äiti", kun ei itse ole.

 

[QUOTE="vieras.";29655112]Eli sinulla(kaan) ei ole punnittuja näkemyksiä tai syvempää tietoa. Minäkin osaan lentää, mutta ihan käytännön syistä en nyt lähde taitoani muille näyttämään.[/QUOTE]

Analogiasi on väärä, sillä tieto ja taito eivät ole yhteneväisiä

 

Vaikea sanoa tuohon tarkkaan, millainen oikein olen, en ole kuoropoika enkä sikailija. Sen kuitenkin myönnän, että suhtaudun naisvartaloon ihaillen.

Ilman muuta on hyvä, että on monenlaisia naisia ja miehiä, myös noita mahtailijoita ja alistajia. Sitähän minä olen sanonutkin, että uskovien ja feministien yritykset kieltää ja voimakkaasti tuomita tietyt tavat olla mies tai nainen ovat kovin hankalia. Ja ylipäätään trendit ovat hankalia silloin jos ne eivät suvaitse erilaisuutta. Uskovien yhteisöt ovat homogeenisiä, ja maamme on aika yhtenäiskulttuurin piirissä. Siksi asia on ajankohtaisempi meillä kuin jossain muualla.

Onko se vähän sama kuin sinulla on kova yritys voimakkaasti tuomita tiettyjen/tietynlainen naisten käytös miehekkääksi ja brutaaliksi ja ylipäänsä sellaiseksi, jonka et usko miellyttävän useimpia miehiä, eli lähinnä kai sinua?

Mites se meni, että tee niinkuin saarnaat?

 

Tiivistettynä:uskovilla on kyky nähdä asiat kahdella tavalla:eikkarien silmin eli kuten muut näkee mutta myös uskovaisuuden läpäisemänä. Se että näkee jonkun toisen ihmisen uskovaisen silmin tarkoittaa että arvostaa ja rakastaa häntä ihmisenä, mutta silloinkaan ei saa ummistaa silmiään toisen persoonalta tai lakaista mielessään niitä toisen huonoja ominaisuuksia pois.

Kannattaa kuitenkin välttää asennetta, jossa tuomitsee toisen koko ihmisyyden käyttämällä omaa mittariaan. Eli jos X saa uskonto-lasit silmillä heikot pisteet, on arveluttavaa heittää X roskiin ihmisenä. Eli "niin kuin te mittaatte, niin teitä mitataan."

 

HG:Miksi äitinä pitäisi heittää oma kriteeristö (jolla arvioida maailmaa ja ihmisiä) romukoppaan? Mikä pyhimysasema se äidin rooli on?

Mies1 ja HG: meillä käy erilaisia ihmisiä, jotkut ovat terveitä ja fiksuja ja jotkut taas ties minkä diagnoosin omia. Lapsillemme haluan näyttää että jokainen on tervetullut.

Mutta, lapsille täytyy silti opettaa se terve, vastuullinen aikuisen malli. En mä heille rupea ei-terveitä tuttujamme haukkumaan, he huomaavat toivottavasti ne eroavaisuudet terveen ja ei-terveen välillä itsekin, mutta he tulevat tarvitsemaan ihmistuntemusta.

 

Tiivistettynä:uskovilla on kyky nähdä asiat kahdella tavalla:eikkarien silmin eli kuten muut näkee mutta myös uskovaisuuden läpäisemänä. Se että näkee jonkun toisen ihmisen uskovaisen silmin tarkoittaa että arvostaa ja rakastaa häntä ihmisenä, mutta silloinkaan ei saa ummistaa silmiään toisen persoonalta tai lakaista mielessään niitä toisen huonoja ominaisuuksia pois.

Uskovainen ei osaa nähdä asiat ei-uskovaisen silmin. Uskova ei voi kuvitella millainen maailma olisi jos jumala ei olisi todellinen.. tämä veisi kaiken uskottavuuden omasta uskosta.

 

Analogiasi on väärä, sillä tieto ja taito eivät ole yhteneväisiä

Mutta kun sinä kuitenkin ymmärsit pointin, niin tuollainen kiemurtelu ja peruuttelu on vain pakenemista. Seisoisit sanojesi takana.

 

[QUOTE="vieras.";29655145]Onko se vähän sama kuin sinulla on kova yritys voimakkaasti tuomita tiettyjen/tietynlainen naisten käytös miehekkääksi ja brutaaliksi ja ylipäänsä sellaiseksi, jonka et usko miellyttävän useimpia miehiä, eli lähinnä kai sinua?

Mites se meni, että tee niinkuin saarnaat?[/QUOTE]

Kyllä käytöstä tai persoonaa voi arvostella, mutta ihmistä siellä takana pitää rakastaa ja häntä pitää lähestyä myönteisesti.

Kyllä edelleen pysyn siinä kannassani, että äärimmäisen harva mies toivoo naiseltaan miehenomaista käyttäytymistä.

 

Joo toi on hyvä heittää toi "sä oot äiti", kun ei itse ole.

Mitä sitten? Miten se poissulkee sen tosiasian että Echo on?

Anyway missäpä ei olisi ihmisiä ketkä vähemmän miellyttää tai viehättää, mutta uskovainen ihminen ei ala tuomitsemaan toisia, ellei kyse ole jostain riitatilanteesta. Tässä tietääkseni mies1 esitti vain omia näkemyksiin ja E alkaa tehdä kauheaa analyysiä hänen persoonastaan ym. Aika absurdia.

 

Kyllä käytöstä tai persoonaa voi arvostella, mutta ihmistä siellä takana pitää rakastaa ja häntä pitää lähestyä myönteisesti.

Kyllä edelleen pysyn siinä kannassani, että äärimmäisen harva mies toivoo naiseltaan miehenomaista käyttäytymistä.

Eihän Echokaan susta negatiivisesti ajattele... Sehän vaan arvioi sun persoonan lähmäiseksi, ihan rakkaudellisessa hengessä. Toki olet arvokas, vaikka oletkin lähmäinen ja sellainen, ettet vaikuta kovin maskuliiniselta.

 

HG:Miksi äitinä pitäisi heittää oma kriteeristö (jolla arvioida maailmaa ja ihmisiä) romukoppaan? Mikä pyhimysasema se äidin rooli on?

Mies1 ja HG: meillä käy erilaisia ihmisiä, jotkut ovat terveitä ja fiksuja ja jotkut taas ties minkä diagnoosin omia. Lapsillemme haluan näyttää että jokainen on tervetullut.

Mutta, lapsille täytyy silti opettaa se terve, vastuullinen aikuisen malli. En mä heille rupea ei-terveitä tuttujamme haukkumaan, he huomaavat toivottavasti ne eroavaisuudet terveen ja ei-terveen välillä itsekin, mutta he tulevat tarvitsemaan ihmistuntemusta.

Toivoisitko/haluaisitko, että omaa lastasi arvosteltaisiin noin törkeästi? Ihan siksi!

 

Mitä sitten? Miten se poissulkee sen tosiasian että Echo on?

Anyway missäpä ei olisi ihmisiä ketkä vähemmän miellyttää tai viehättää, mutta uskovainen ihminen ei ala tuomitsemaan toisia, ellei kyse ole jostain riitatilanteesta. Tässä tietääkseni mies1 esitti vain omia näkemyksiin ja E alkaa tehdä kauheaa analyysiä hänen persoonastaan ym. Aika absurdia.

Kun tämä näin hyvin pysyy aiheessa tää ketju muutenkin, niin asiasta loogisesti villasukkaan, eli mites sun heilastelu sen mormonipoitsun kanssa luonaa?

Ja joko teit reilusti selväksi sille eksällesi mistä kana kusee? Eli että uutta matoo on jo koukussa.

 

[QUOTE="vieras.";29655164]Mutta kun sinä kuitenkin ymmärsit pointin, niin tuollainen kiemurtelu ja peruuttelu on vain pakenemista. Seisoisit sanojesi takana.[/QUOTE]

Se, että en ala tehdä ihmeitä, vaikka väitän voivani tehdä ihmeitä, on keskustelussa tärkeä ulottuvuus. Elet usko mitään ennen kuin sitä erikseen sinulle osoitetaan, niin sä et voi edes keskustella koska keskustelu kysyy uskoa ja lähtökohtaista halua tulla johdatetuksi toisen mukana.

Eli keskustelun kannalta sinun täytyy vain uskoa, että minä osaan lentää, vaikken lennä.

 

Vieras: ehkä tietyissä piireissä ja vastauskoontulleena ei osaa katsoa maailmaa eikkarien silmin, mutta ainakin mä käytän ihmisten arvioimisessa ihan tavallisia, yleismaailmallisia kriteereitä. Mä vuorottelen uskovan ja ei-uskovan näkemyksen välillä - äh, vaikeaa selittää.

 

Kyllä käytöstä tai persoonaa voi arvostella, mutta ihmistä siellä takana pitää rakastaa ja häntä pitää lähestyä myönteisesti.

Kyllä edelleen pysyn siinä kannassani, että äärimmäisen harva mies toivoo naiseltaan miehenomaista käyttäytymistä.

No miksi et ymmärrä sitä, että sinun käytöstäsi ja persoonaa arvostellaan, mutta ihmistä siellä takana ei?

Sinun määritelmäsi miehenomaisesta käyttäytymisestä on ainoastaan sinun määritelmäsi, ei universaali totuus.

 

musta kyllä tuntuu että uskovien on yhtä vaikeaa nähdä maailman eikkareiden silmin kuin päinvastoinkin

oma ilmoitus asiasta ei ainaskaan mulle ihan riitä, edes keskustelun vuoksi en suostu uskomaan että joku osaa lentää ilman että se laittaa linkin juutuubiin lataamastaan lentelyvideosta

 

HG:Miksi äitinä pitäisi heittää oma kriteeristö (jolla arvioida maailmaa ja ihmisiä) romukoppaan? Mikä pyhimysasema se äidin rooli on?

Mies1 ja HG: meillä käy erilaisia ihmisiä, jotkut ovat terveitä ja fiksuja ja jotkut taas ties minkä diagnoosin omia. Lapsillemme haluan näyttää että jokainen on tervetullut.

Mutta, lapsille täytyy silti opettaa se terve, vastuullinen aikuisen malli. En mä heille rupea ei-terveitä tuttujamme haukkumaan, he huomaavat toivottavasti ne eroavaisuudet terveen ja ei-terveen välillä itsekin, mutta he tulevat tarvitsemaan ihmistuntemusta.

Mutta tässäkin sä erottelet ihmiset noin selkeästi hyväksyttäviin ja ei-hyväksyttäviin. Toi sun erotteleminen ei oikein ole Jeesuksen hengen mukaista. Samaa logiikkaa olet minuunkin soveltanut: olen mielestäsi ei-hyväksyttävä mies, koska mielestäsi palstalla puhun ei-hyväksyttävistä asioista ei-hyväksyttävällä tavalla. Et näy milloinkaan kyseenalaistavan sitä omaa erotteluperustettasi tässä, esim. sitä, että naisvartaloa palvova mies on ei-hyväksyttävä tai sanotaan ahdistava mies. Tällainen näkemys esimerkiksi ei minusta ole oikein terve, eikä se ole myöskään Jeesuksen mukainen.

 

Mitä sitten? Miten se poissulkee sen tosiasian että Echo on?

Anyway missäpä ei olisi ihmisiä ketkä vähemmän miellyttää tai viehättää, mutta uskovainen ihminen ei ala tuomitsemaan toisia, ellei kyse ole jostain riitatilanteesta. Tässä tietääkseni mies1 esitti vain omia näkemyksiin ja E alkaa tehdä kauheaa analyysiä hänen persoonastaan ym. Aika absurdia.

Mies1 juuri totesi, että käytöstä ja persoonaa saa arvostella, niin hänkin tekee.

 

Tää putos kärryiltä. MIKÄ on EIKKARI?

 

Se, että en ala tehdä ihmeitä, vaikka väitän voivani tehdä ihmeitä, on keskustelussa tärkeä ulottuvuus. Elet usko mitään ennen kuin sitä erikseen sinulle osoitetaan, niin sä et voi edes keskustella koska keskustelu kysyy uskoa ja lähtökohtaista halua tulla johdatetuksi toisen mukana.

Eli keskustelun kannalta sinun täytyy vain uskoa, että minä osaan lentää, vaikken lennä.

Höpsis. Sinä toivot muilta sellaista, jota et usko heillä olevan, mutta omaasikaan et nyt jaksa jakaa, muiden pitää vain uskoa, että sinulla on se. Ristiriita, much?

 

[QUOTE="hmh";29655230]Tää putos kärryiltä. MIKÄ on EIKKARI?[/QUOTE]

jos se ei ole ei-uskova niin sitten mäkin olen pudonnut kärryiltä