Mitenkä sinä ratkaisisit asian? ... 6-vuotiaan nukahtamisvaikeuksista kyse

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "manta"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä toisinaan heitän lapsen viereen pitkälleen (siis lapsen sänkyyn) ja teeskentelen nukahtavani. Hetken päästä on lapsikin unessa ja mä hiippailen pois. Ellen sitten oikeasti ole nukahtanut. :D

Etukäteen tietysti sovin lapsen kanssa että olen siinä kunnes lapsi on nukahtanut ja siirryn sitten omaan sänkyyn.
 
[QUOTE="aloittaja";29539435]Herääkö teillä tyttö kun hänet omaan sänkyyn sitten kannetaan? JOs herää niin onko vaikeuksia saada uudelleen unta omassa sängyssä?

Meillä heräisi aivan takuulla ja luulen että ongelmaa tulisi sitten taas kun tajuaisi että ollaan menossa nukkumaan ja hänen pitäisi uni saadakin omassa sängyssä.

Mitenkä usein teillä tulee näitä että uni ei omassa sängyssä tule?[/QUOTE]

Ei herää. Nukkuu niin sikeästi, ettei huomaa mitään.

Näitä tilanteita on ehkä muutama viikossa. Ei vaan uni tule omassa sängyssä. Teen hänelle välillä pedin olkkarin sohvalle, siinä nukkuu mielellään. Tai sitten tosiaan nukahtaa meidän sänkyyn ja sieltä sit viedään omaa sänkyyn.
 
MÄ kärsin itsekkin nukahtamisvaikeuksista, suurin ongelma onkin juuri se että menee ylikierroksille, kun pelkää ettei saa unta koko yönä. Olisin tosi tyytyväinen, jos joku antaisi minulle lumepillerin, johon uskon. Eli tuo d-vitamiini "unipillerinä" on ihan hyvä vaihtoehto. Vierellä oleminen on hyvä kanssa, otat lapsen ongelman tosissaan, oma äitini makoili minunn vierelläni vielä kun oli 20-v (ei montaa kertaa vuodessa, mutta muutaman, kun kierre oli pahimmillaan). Omat ongelmani ovat myös lieventeneet reilusti, kun asun miehen kanssa, joku nukkuu vieressä, se rauhoittaa kummasti :)
 
[QUOTE="Lissu";29539453]Mä toisinaan heitän lapsen viereen pitkälleen (siis lapsen sänkyyn) ja teeskentelen nukahtavani. Hetken päästä on lapsikin unessa ja mä hiippailen pois. Ellen sitten oikeasti ole nukahtanut. :D

Etukäteen tietysti sovin lapsen kanssa että olen siinä kunnes lapsi on nukahtanut ja siirryn sitten omaan sänkyyn.[/QUOTE]

Mä en mahdu lapsen sänkyyn :D

Meillä tilanne menee tosiaankin pian siihen että lapsi varmistelee että vieläkö olen vieressä ja yleensä nukkuu vähän aikaa tosi kevyesti ennen kuin nukahtaa kunnolla. Joskus nimittäin tein sitä että istuskelin lattialla niin kauan kun lapsi nukahtaa. Lähdin hipsimään pois kun oli nukahtanut, lattia vähän narahti ja hän heräsi ja hätääntyi taas että "voi ei, minä en vieläkään nuku"...

Mun täytyy yrittää ensiksi nyt korjata omaa asennettani sata astetta rennompaan suuntaan, ettei hän aistisi kireyttä ja jos on nukahtamisesta keskusteltavaa, niin keskusteltava se sitten päivällä, ei silloin illlala kun uni ei tule.
 
Meidän tyttö on samanlainen, ikää nyt 10v. Ongelmana tosiaan tuo että käy välillä kertomassa että en ole vieläkään nukahtanut, nyt ei jää enää kuin 8 tuntia aikaa nukkua, tarkistin vain että kirjat on repussa jos aamulla olen väsynyt enkä muista tarkistaa, jne...eikä sit saakaan unta kun vähän väliä pomppaa sängystä pois. Olen sanonut että saa tulla meidän sänkyyn jos haluaa. Isä kantaa sit takas omaansa ja vaikka havahtuu siihen niin jatkaa heti unia, eli ongelma on juuri nukahtamisen jännittäminen. Usein kuuntelee hiljaisella cd:ltä tarinaa joka kuulemma auttaa nukahtamaan kun ajatukset ei poukkoile mihin sattuu, mutta ei sekään mikään satavarma keino ole.
 
Ap. miillainen teillä on viikonlopun unirytmi? Onko kovasti erilainen kuin arkena? Varmasti olisi hyvä pitää se melko samana, ettei se sekoita aamuja. Toki sen ymmärrän, että on helppo antaa lapsen valvoa vähän myöhempään esim. lauantai-iltana.

Meillä myös "nukutetaan" 7 vuotias ekaluokkalainen. Luetaan iltasatu ja mennään viereen pötköttämään. Hyvin vaihtelevasti nukahtaa 20.30 - 22 välillä, vaikka iltatoimet tehdään aina suurinpiirtein samaan aikaan. Tarvitsee sen 10 tunnin unet, mutta jos unen tulo karkaa myöhäiseen, ei enää ehdi nukkumaan tarpeeksi.

Meilläkin reipas ulkoliikunta auttaa nukahtamaan illalla.
 
[QUOTE="zxc";29539617]Ap. miillainen teillä on viikonlopun unirytmi? Onko kovasti erilainen kuin arkena? Varmasti olisi hyvä pitää se melko samana, ettei se sekoita aamuja. Toki sen ymmärrän, että on helppo antaa lapsen valvoa vähän myöhempään esim. lauantai-iltana.

Meillä myös "nukutetaan" 7 vuotias ekaluokkalainen. Luetaan iltasatu ja mennään viereen pötköttämään. Hyvin vaihtelevasti nukahtaa 20.30 - 22 välillä, vaikka iltatoimet tehdään aina suurinpiirtein samaan aikaan. Tarvitsee sen 10 tunnin unet, mutta jos unen tulo karkaa myöhäiseen, ei enää ehdi nukkumaan tarpeeksi.

Meilläkin reipas ulkoliikunta auttaa nukahtamaan illalla.[/QUOTE]

Vkl rytmi on suunnilleen samanlainen tuon nukkumaanmenon kanssa kyllä. Tosin aamuisin annan nukkua niin pitkään kun nukuttaa. Joskus nukkuukin 8.30-9.00 asti... säälittää toinen, on niin väsynyt että joutuu vkl nukkumaan univelkoja pois :/

Toisaalta olen sitä mieltä että tulkoon vaikka heti illasta meidän sänkyyn jos mieli tekee, mutta sitten siinä on se puoli että me kaikki nukutaan huonosti kun on ahdasta. Ja sitten tulee se tunne, että olisko se kuitenkin hyvä että oppisi nukahtamaan siellä omassa sängyssä kun se kuitenkin pääosin onnistuu ihan hyvin. En tiedä, kun saisi tuon stressaamisen kaikilta osapuolilta pois niin sujuisi paremmin.

Tänään täytyy vaikka illasta vähän ulkoilla taas ja ottaa se unipilleri (elikkäs D-vitamiini) ja yrittää hyvässä hengessä tuota nukahtamista, josko se sillä onnistuisi tänään, en tiedä.

Yksi olisi se, että nukkuisi meidän sängyn vieressä vieraspatjalla lattialla. Siinä olisi meidän kanssa tavallaan yhdessä, mutta kuitenkin kaikilla olisi tilaa nukkua.
 
Mites - tuuletatko lapsen makuuhuonetta ennen nukkumaan menoa, että olisi sopivan viileä (mikä edesauttaisi nukahtamista)? Ja arvatenkin käytätte aikaa iltamenoihin, ettei se nukkumaanlähtö tule sitten kiireessä... Mä itse lähtisin suosittelemaan ja kokeilemaan tuota läheisyyden antoa juuri ennen nukkumaanmenoa eli iltasaduttelua ja toviksi siihen viereen jäämistä. Onko teillä käytössä univalo? Semmoinen ihan himmeä, ledillä toimiva "varavalo" - ei häiritse unen tulemista eikä nukkumista (ainakaan meillä).

Samalla voisi myös kokeilla, että - koska yöllä kuitenkin toisinaan heräilee ja tulee sänkyynne nukkumaan, niin jotta kaikki osapuolet saisivat nukutuksi, niin laittaisitte sinne teidän makuuhuoneeseen patjan lasta varten, mihin sitten saa levottomana yönä tulla nukkumaan. Teidän sänkyynne siis ei, mutta siihen patjalle - te vanhemmathan olisitte kuitenkin siinä lähellä.

Jotenkin kuulostais semmoiselta läheisyydentankkausvaiheelta :) - eli pitkää pinnaa, positiivisuutta ja palkitsemista hyvin nukutuista yöunista sekä runsaasti kehumista ja rohkaisemista sekä kiireetöntä illanviettoa :).
 
[QUOTE="wieras";29539575]Meidän tyttö on samanlainen, ikää nyt 10v. Ongelmana tosiaan tuo että käy välillä kertomassa että en ole vieläkään nukahtanut, nyt ei jää enää kuin 8 tuntia aikaa nukkua, tarkistin vain että kirjat on repussa jos aamulla olen väsynyt enkä muista tarkistaa, jne...eikä sit saakaan unta kun vähän väliä pomppaa sängystä pois. Olen sanonut että saa tulla meidän sänkyyn jos haluaa. Isä kantaa sit takas omaansa ja vaikka havahtuu siihen niin jatkaa heti unia, eli ongelma on juuri nukahtamisen jännittäminen. Usein kuuntelee hiljaisella cd:ltä tarinaa joka kuulemma auttaa nukahtamaan kun ajatukset ei poukkoile mihin sattuu, mutta ei sekään mikään satavarma keino ole.[/QUOTE]

Saako teillä tyttö nopsaan unen sitten teidän vanhempien sängyssä?
 
[QUOTE="aloittaja";29539797]Saako teillä tyttö nopsaan unen sitten teidän vanhempien sängyssä?[/QUOTE]

Saa =) ja joskus siirtyy itse omaan sänkyyn kun on rentoutunut ja tuntee että kohta nukahtaa.
 
Meillä alkoi lapsella nämä univaikeudet 7-vuotiaana, ensi kuussa täyttää 10v. Pienenä nukahti ja nukkui todella hyvin. Nukkumaankäynti oli kuin katkaisijasta olisi kääntänyt, nukahti hetkessä. Nyt kaikkea ollaan kokeiltu. Juteltu asiasta, sekä illalla että päivällä. Välillä ollaan koitettu olla huomioimatta asiaa, ettei siitä tehtäisi mitään numeroa. Vieressä on nukuttu, lapselle on laitettu patja vanhempien makuuhuoneeseen. Nukuttamista vieressä ollen kokeiltiin myös, silloin lapsi nukkui ihan "koiranunta" ja säpsähti hereille kun siitä oli lähdössä pois. Äänikirjoja on kuunnellut iltaisin, hieromisesta hän ei pidä eikä osaa nukahtaa siihen. Tosi stressaantunut on välillä iltaisin, keho on ihan jännittynyt kun makaa sängyssä ja odottaa että tuleeko uni. Pahimmillaan alkoi jännittää iltaa ja nukkumista jo iltaruoan aikaan n.klo.16 ja vatsa tuli kipeäksi eikö voinut syödä. En todellakaan tiedä mitä tehdä. Perheneuvolassa käytiin asian tiimoilta, neuvot sieltä olivat ihan yhtä tyhjän kanssa.
 
Mites - tuuletatko lapsen makuuhuonetta ennen nukkumaan menoa, että olisi sopivan viileä (mikä edesauttaisi nukahtamista)? Ja arvatenkin käytätte aikaa iltamenoihin, ettei se nukkumaanlähtö tule sitten kiireessä... Mä itse lähtisin suosittelemaan ja kokeilemaan tuota läheisyyden antoa juuri ennen nukkumaanmenoa eli iltasaduttelua ja toviksi siihen viereen jäämistä. Onko teillä käytössä univalo? Semmoinen ihan himmeä, ledillä toimiva "varavalo" - ei häiritse unen tulemista eikä nukkumista (ainakaan meillä).

Samalla voisi myös kokeilla, että - koska yöllä kuitenkin toisinaan heräilee ja tulee sänkyynne nukkumaan, niin jotta kaikki osapuolet saisivat nukutuksi, niin laittaisitte sinne teidän makuuhuoneeseen patjan lasta varten, mihin sitten saa levottomana yönä tulla nukkumaan. Teidän sänkyynne siis ei, mutta siihen patjalle - te vanhemmathan olisitte kuitenkin siinä lähellä.

Jotenkin kuulostais semmoiselta läheisyydentankkausvaiheelta :) - eli pitkää pinnaa, positiivisuutta ja palkitsemista hyvin nukutuista yöunista sekä runsaasti kehumista ja rohkaisemista sekä kiireetöntä illanviettoa :).

Kiitos sinullekin kommentistasi! :)

Tuuletettu ei olla, voisi kokeilla koska tyttö on kuumakalle kyllä!

Meillä on joka iltaisena rutiinina se, että luetaan iltasatu, sen jälkeen rapsutellaan selkää jonkin aikaa, sitten halit ja pusut ja sitten käydään hetken päästä vielä "moikkaamassa" ja halit antamassa. Tyttö on halunnut että kertaalleen vielä pitäisi käydä hänen huoneessa jne.

Kieltämättä meidän illat menee monesti liian kiireisissä tunnelmissa, vähän siihen tyyliin, että "kello on jo paljon", "vaihdappas nyt reippaasti yövaatteet" jne... just sanoin miehelle, että nuo kommentit täytyy vaan ajatella mielessä, ettei sillä lisää sitä tunnetta lapselle, että "et ehdi nukkua paljon mitään jos et pian mene nukkumaan ja nuku". Se on mennyt meillä kyllä nyt vähän pieleen. Sen olen huomannut että vaikka olisi väsynyt, ei klo 20.30 kannata häntä sänkyyn jättää, silloin pyörii ja hyörii siellä eikä uni tule. Jos menisi vasta klo 21.30 varmaan saisi unen paremmin, mutta on se liian myöhään kun herätys on jo 6.30. Että minusta viimeistään klo 21 pitäisi unta jo odotella saapuvaksi.

Tuo patjasysteemi menee testiin varmaan perjantaina jolloinka hänellä yleensä ollut se päivä että kun nukkunut muuten viikon normaalisti niin perjantaisin on jo pidempään saanut tulla illasta meidän viereen nukkumaan ja tämä systeemi on hyvin toiminut. Nyt on tällä viikolla ollut jo muutamana yönä meidän vieressä, niin meinasin etten perjantaina sitten ottaisi enää... vaan kokeiltaisiin silloin tuota patjasysteemiä vaikka, en tiedä.

Mulla on jotenkin tosi kurja olo tästä uniasiasta, vaikuttaa tietysti se että olen itse nyt tosi väsynyt. Tuntuu että ollaan oltu liian julmia lapselle. Eilenkin pidin "palopuheen" ennen kun alettiin meidän sängyssä nukkua, siis lähinnä että "miksi sua itkettää jos et heti saa unta" tai että "jos alat itkeä ja hermoilla, ei se uni varmasti tule" ja että "meidän sängyssä on tosi ahdasta" jne... :( :(
 
[QUOTE="Anne";29539850]Meillä alkoi lapsella nämä univaikeudet 7-vuotiaana, ensi kuussa täyttää 10v. Pienenä nukahti ja nukkui todella hyvin. Nukkumaankäynti oli kuin katkaisijasta olisi kääntänyt, nukahti hetkessä. Nyt kaikkea ollaan kokeiltu. Juteltu asiasta, sekä illalla että päivällä. Välillä ollaan koitettu olla huomioimatta asiaa, ettei siitä tehtäisi mitään numeroa. Vieressä on nukuttu, lapselle on laitettu patja vanhempien makuuhuoneeseen. Nukuttamista vieressä ollen kokeiltiin myös, silloin lapsi nukkui ihan "koiranunta" ja säpsähti hereille kun siitä oli lähdössä pois. Äänikirjoja on kuunnellut iltaisin, hieromisesta hän ei pidä eikä osaa nukahtaa siihen. Tosi stressaantunut on välillä iltaisin, keho on ihan jännittynyt kun makaa sängyssä ja odottaa että tuleeko uni. Pahimmillaan alkoi jännittää iltaa ja nukkumista jo iltaruoan aikaan n.klo.16 ja vatsa tuli kipeäksi eikö voinut syödä. En todellakaan tiedä mitä tehdä. Perheneuvolassa käytiin asian tiimoilta, neuvot sieltä olivat ihan yhtä tyhjän kanssa.[/QUOTE]

Onko teillä mistään ollut siis helpotusta tuohon? kuulostaa kyllä tosi raskaalta tuokin. Auttaako teillä tuo että nukkuisi teidän sängyssä teidän vieressä?

On nämä kyllä inhottavia vaivoja. Itseä väsyttää ja lasta väsyttää.
 
[QUOTE="aloittaja";29539893]Kiitos sinullekin kommentistasi! :)

Tuuletettu ei olla, voisi kokeilla koska tyttö on kuumakalle kyllä!

Meillä on joka iltaisena rutiinina se, että luetaan iltasatu, sen jälkeen rapsutellaan selkää jonkin aikaa, sitten halit ja pusut ja sitten käydään hetken päästä vielä "moikkaamassa" ja halit antamassa. Tyttö on halunnut että kertaalleen vielä pitäisi käydä hänen huoneessa jne.

Kieltämättä meidän illat menee monesti liian kiireisissä tunnelmissa, vähän siihen tyyliin, että "kello on jo paljon", "vaihdappas nyt reippaasti yövaatteet" jne... just sanoin miehelle, että nuo kommentit täytyy vaan ajatella mielessä, ettei sillä lisää sitä tunnetta lapselle, että "et ehdi nukkua paljon mitään jos et pian mene nukkumaan ja nuku". Se on mennyt meillä kyllä nyt vähän pieleen. Sen olen huomannut että vaikka olisi väsynyt, ei klo 20.30 kannata häntä sänkyyn jättää, silloin pyörii ja hyörii siellä eikä uni tule. Jos menisi vasta klo 21.30 varmaan saisi unen paremmin, mutta on se liian myöhään kun herätys on jo 6.30. Että minusta viimeistään klo 21 pitäisi unta jo odotella saapuvaksi.

Tuo patjasysteemi menee testiin varmaan perjantaina jolloinka hänellä yleensä ollut se päivä että kun nukkunut muuten viikon normaalisti niin perjantaisin on jo pidempään saanut tulla illasta meidän viereen nukkumaan ja tämä systeemi on hyvin toiminut. Nyt on tällä viikolla ollut jo muutamana yönä meidän vieressä, niin meinasin etten perjantaina sitten ottaisi enää... vaan kokeiltaisiin silloin tuota patjasysteemiä vaikka, en tiedä.

Mulla on jotenkin tosi kurja olo tästä uniasiasta, vaikuttaa tietysti se että olen itse nyt tosi väsynyt. Tuntuu että ollaan oltu liian julmia lapselle. Eilenkin pidin "palopuheen" ennen kun alettiin meidän sängyssä nukkua, siis lähinnä että "miksi sua itkettää jos et heti saa unta" tai että "jos alat itkeä ja hermoilla, ei se uni varmasti tule" ja että "meidän sängyssä on tosi ahdasta" jne... :( :([/QUOTE]

:hug: - elä syyllistä itseäsi, se on se väsymys mikä siellä taustalla puhuu ja vaikuttaa. Uni kun on tärkeä ja yhdenkin "oireilu" siinä asiassa vaikuttaa koko perheeseen.

Aloitatte ihan hyvissä ajoin hiljentymiset iltatouhuille eli varaatte vain sitä aikaa. Kokeilette näitä teille esitettyjä kikkoja ja ennen kaikkea kuulostelette ja yhdessä havainnoitte lapsenne väsymystilaa. Kun vedätte asiassa yhtäköyttä vanhempina, niin sekin jo auttaa. Ja rentoa otetta kuitenkin.

Toisaalta - lapsilla on hirveän yksilölliset unentarpeet. Saahan hän kuitenkin sen yhdeksän tuntia unta (välillä 21.30- 6.30), voihan olla että se jo riittää hänelle. Mutta - maltilla pienin edistysaskelin ja yhteismeiningillä :). Hyviä iltahetkiä ja levollisia unikuvia teille kaikille :).
 
Hän on iltavirkku. Itse olin samanlainen, ja olen vieläkin. Muistan vieläkin kuinka lähes aina olin perheestä viimeisenä hereillä vaikka olin nuorin. Äitini stressasi asiasta ja "KOITA NYT NUKKUA!" ei hirveästi auttanut asiaa. Ratkaisin asian itse niin että teeskentelin nukkuvaa ja se meni läpi. Sano lapsellesi että ei se mitään jos ei tule, makoile ja lepäile vain sängyssä. Jos hän itsekin on alkanut stressata, sitten ei ainakaan uni tule, eli hänet pitäisi saada rentoutumaan.
 
Lapsihan nukkuu selvästikin arkena liian vähän eli AIEMMIN sänkyyn ja viikonloppujen unirytmi ehdottomasti samanlaiseksi kuin arkenakin, muuten "kierre" alkaa jo sunnuntai-iltana (ei saa unta, koska ei ole riittävän väsy ja maanantai-iltana taas on samaan aikaan jo ihan liian väsynyt).
 
[QUOTE="aloittaja";29539904]Onko teillä mistään ollut siis helpotusta tuohon? kuulostaa kyllä tosi raskaalta tuokin. Auttaako teillä tuo että nukkuisi teidän sängyssä teidän vieressä?

On nämä kyllä inhottavia vaivoja. Itseä väsyttää ja lasta väsyttää.[/QUOTE]

Hetkellisesti on saattanut jokin uusi kokeiltu asia auttaa, mutta sitten vähänajan päästä taas ongelma nousee esiin.

Samassa sängyssä nukkuminen auttoi jonkin aikaa. Suurin ongelma siinä oli ahtaus, me vanhemmat ei sitten saatu enään nukuttua kunnolla.
Lapsen patja vanhempien huoneen lattialla ei auttanut. Siinä lapsi vain kuunteli että joko me vanhemmat nukutaan ja jääkö hän valvomaan yksin.

Nyt hän on jo niin iso että on alkanut ajatella että hänessä on jotain vikaa kun ei osaa nukahtaa itsekseen. Ikäänkuin sättii itse itseään huonoksi. Siksi on kaikissa omissa kommenteissa koetettava olla tosi positiivinen ja kannustava, eikä tehdä asiasta ongelmaa, vaikka itseä näin kuinka väsyttäisi ja hermostuttaisi tämä jokailtainen rumba. Tuttua on tuo syyllisyyden tunne siitä kuinka tulee lapselle tästä asiasta juteltua. Ja samoin meillä on kiinnitetty huomioita siihen mitä iltaisin puhutaan eli kkitettu jättää pois kaikki -on jo niin myöhä- ilmaisut.
 
Hän on iltavirkku. Itse olin samanlainen, ja olen vieläkin. Muistan vieläkin kuinka lähes aina olin perheestä viimeisenä hereillä vaikka olin nuorin. Äitini stressasi asiasta ja "KOITA NYT NUKKUA!" ei hirveästi auttanut asiaa. Ratkaisin asian itse niin että teeskentelin nukkuvaa ja se meni läpi. Sano lapsellesi että ei se mitään jos ei tule, makoile ja lepäile vain sängyssä. Jos hän itsekin on alkanut stressata, sitten ei ainakaan uni tule, eli hänet pitäisi saada rentoutumaan.

Pitäisi saada rentoutumaan. Kyllä. Mutta miten sen rentouden voi toiselle tehdä? Meillä ainenkin sanotaan juuri noin että ei haittaa vaikka ei heti nukahda, sitten voi vain pötkötellä. Mutta lapsi itse on ihan stressaantunut ja jännittynyt, kun uni ei tule.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eskarilaisen äiti;29539966:
Lapsihan nukkuu selvästikin arkena liian vähän eli AIEMMIN sänkyyn ja viikonloppujen unirytmi ehdottomasti samanlaiseksi kuin arkenakin, muuten "kierre" alkaa jo sunnuntai-iltana (ei saa unta, koska ei ole riittävän väsy ja maanantai-iltana taas on samaan aikaan jo ihan liian väsynyt).

Testattu, ei auta tämäkään :(
 
[QUOTE="Anne";29540013]Pitäisi saada rentoutumaan. Kyllä. Mutta miten sen rentouden voi toiselle tehdä? Meillä ainenkin sanotaan juuri noin että ei haittaa vaikka ei heti nukahda, sitten voi vain pötkötellä. Mutta lapsi itse on ihan stressaantunut ja jännittynyt, kun uni ei tule.[/QUOTE]

Joo juuri näin. Minäkin olen sanonut että eihän se haittaa vaikkei uni heti tulisikaan, riittää että lepää tms.

Ja muuten kun kirjoitit tuosta että kun teillä lapsi nukkui patjalla niin jäi kuulostelemaan että joko te nukutte ja jääkö hän yksin valvomaan.... kuulostaa kovin tutulta. Patjalla nukkumista ei ole testattu, mutta vielä hetki sitten se että kaikki mentiin yhtä aikaa meidän sänkyyn nukkumaan, sai aikaan sen että lasta jännitti jos minä olin nukahtamassa ensin, juurikin tuo että valvoo pian yksin koko yön... Nyt eilen ainakin oli meidän sängyssä rauhallisena vaikka kaikki alettiin nukkumaan. Lapsi sai ennen minua unen, mutta esitin nukkuvaa joten hän luuli varmasti että minäkin jo nukun.

Kun tätä itse kirjoitan, tuntuu siltä että meillä ratkaisu olisi tuo samassa sängyssä nukkuminen, siis ratkaisu unen tuloon, mutta meidän kaikkien unenlaatuun se ratkaisu tuntuu aika kenkulta... :/
 
D-vitamiini piristää! Älä anna sitä ennen nukkumaan menoa. Miten jos antaisit sen jo aamulla ja sanot, että se vaikuttaa vasta illalla? Ja tarpeeksi ajoissa aina nukkumaan. Voisi kuunnella satu-cd:tä tai katsella kirjaa iltarutiinien jälkeen.
 
[QUOTE="...";29540135]Onko lapsi riittävästi ulkona? Kunnon ulkoilut ennen iltapalaa ja pesuja niin yleensä lapsi on väsynyt ja nukahtaa kyllä.[/QUOTE]

Kyllä lapsi ulkoilee mielestäni aika paljon, tosin aina ei ole enää eskaripäivän jälkeen tullut lähdettyä ulos enää, usein kyllä mutta ei aina. Täytyy ottaa iltakävelyt taas ohjelmistoon, jota aiemmin harrastettiinkin :)
 

Yhteistyössä