Ihan pihalla unikoulun kanssa.. Ja väsynyt ja järkyttynyt...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Unikouluttaja"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

"Unikouluttaja"

Vieras
Meillä on 6kk poika. Nukutin tähän mennessä rinnalle, kun se niin helppoa ollut, enkä edes nukuttanut, vaan aterian päätteeksi vauva itsekseen nukahtanut alta sekunnin murto-osan. Maitoa on riittänyt ja yli, yöt nukkui vieressäni, kaikki sujui hyvin. Päätin nyt kuitenkin että aloitetaan omaan sänkyyn nukuttamista kun se vielä tässä vaiheessa hyvin EHKÄ onnistuisi oppimaan. En kannata huudatus-menetelmiä, yritän TRacy HOggs menetelmällä. Tässä siis vauvaa otetaan syliin ja lasketaan heti kun auhoittuu ja heti takaisin olalle jos huuto tulee(se tulee ja kovaa). Nyt nukutin aamupäikkäreille 45 min jolloin nukahti ihan väsyneennä, minua kädestä pitäen ja pinnis keinutassuilla tärisemässä... Olen ihan järkyttynyt taas, vauva karjui ja itki. Kullähän. Kaikki karjuu, ja itkee, mutta mää en sitä kovin kestä, tulee itselleni itku. Käytännössä se unikoulu on minulla, mieheni ei nyt jostain syystä kerkiää/innostu/jaksa, en tiedä. Kotona jo esikoinen vvie omansa. Mutta siis kysymykseni on, jos olette kokeilleet tätä menetelmää, kuinka onnistuitte? Kauanko meni?
Olisin nukuttamassa rinnalle vielä vuoteen saakka, mutta ei se ketään palvele. Vauva on muuten hirmun tyytyväinen ja liikkeissään vilkas, terve, syö hyvin, paljon hymyilee ja itkee äärimmäisen vähän, paitsi nyt äiti keksi unikouluttaa. Nukkuu yön alkupätkän nyt omassa sängyssä, sitten otan viereen taas. Näin olen paljon virkeämpi eli saan alkupätkän nukkua leveästi ja niska oikeassa asennossa. =} yöimetystä en haluaa lopettaa, sopii vielä åidentää.
Jotenkin tuntuu, että kun sanotaan että se ei vauvaa vahingoita.. Hmm..
Kokemuksia?
 
Ei se huutaminen vauvaa vahingoita kun siinä ollaan kuitenkin läsnä koko aika. Lapsella ei ole oikeasti hätä mutta ainoa kommunikointitapa on huutaminen kun ei muuta osaa. Ja turhautuuhan se pieni siinä kun ei viesti mene perille vaikka äiti on siinä ihan vieressä :)

Sinun pitää itse päättää teetkö asian selväksi lapselle nyt vai myöhemmin. Voi olla että on vielä hankalampaa myöhemmin. Nyt kun olet kerran aloittanut olisi ehkä suotavaa että jatkaisit ettei tähänastinen työ mene hukkaan? 45 min ei minusta kuulosta edes kovin pitkältä ajalta mutta ymmärrän kyllä että väsyneen ja turhautuneen sa tuntuu ikuisuudelta.

Sanoisin että kannattaisi jatkaa kun kerran olet aloittanut. Tietysti olisi suotavaa että isäkin osallistuisi. Saattaisi jopa helpommin saada lapsen uneen kun ei tuoksu niin maidolle.
 
Itse nukutin rinnalle vuoden ikäiseksi, sitten alettiin harjoittelemaan omaan sänkyyn (ei pinnis) nukahtamista niin, että olin vierellä (nukkui hetken omassa ja tuli sitten perhepetiin). Hiljalleen kun omassa sängyssä nukkuinen alkoi tuntua lapsesta luontevalta, sovittiin, että iltasadun jälkeen "käyn pikaseen vaan tekemässä yhden jutun ja tulen heti takaisin" (monella toistolla) ja sitten sitä yhden jutun pikaista tekemistä venytettiin ja lapsihan aina nukahti siinä minua takaisin odotellessaan. Nykyään luetaan satu, annetaan pusut ja lähden pois, käyn kerran 5min kuluttua kurkistamassa ja silloin molemmat lapset jo nukkuu. Tämä menetelmä on siis toiminut jo kahden kanssa. Nuorempi on juuri täyttänyt neljä ja molemmat nukkuvat hienosti omissa sängyissään. KOSKAAN ei ole nukkumaanmenoa meillä tarvinnut itkeä tai protestoida. Olen aina pitänyt tärkeämpänä sitä, että nukkumaanmeno ja nukkuminen on mukavia ja turvallisia asioita, kuin sitä, että minkä ikäinen nukahtaa itse tai nukkuu yksin. Uskon tämän olevan tulevaisuuden kannalta hyvä perjaate.

Eli... Jos vauva kovasti protestoi unikoulua, uskon, ettei sitä kannattaisi pitää. Sanot "Päätin nyt kuitenkin että aloitetaan omaan sänkyyn nukuttamista kun se vielä tässä vaiheessa hyvin EHKÄ onnistuisi oppimaan"... Lapsi voi oppia tuon myöhemminkin ja ilman noita paniikki-itkuja. Mihin on kiire?
 
Hyvistä kommenteista kummaltakin puolelta. Olen oikeasti nyt kahden lailla, en osaa päättää.bnäin minäkin ajattelin, että saa nukahtaa rinnalle, kun se helpolta tuntuu kummastakin. Mutta sitten ihan järkevästä lähteestä luin että tulee assosiaatio-ongelma ja kauhu tulee kuvioihin kun herääkin ilamn rintaa.. En tosiaan tiedä, kumpi olisi oikea. Haluaisin ehkä että vauvaa oppii että oma sänky joka on kylläkin ihan vieressäni meidän sängyn laidalla, on turvallinen ja mukava pesä. Mutta voin jatkossakin antaa hänelle mahdollisuuden nukahtaa rinnalle esim. Kipeänä, vieraassa paikassa, pitkän päivän vierailujen jälkeen, rokotusten jälkeen tai ihan vain sunnuntai-aamuna. Että kumpikin tuntuisi luontevalta. Minulla vain tosiaan nyt alkanut niskaa särkemään kun en oikein pääse kovin ergonomisesti nukkumaan hänen vieressä enää.
 
Aivan liian pikkunen unikouluun!Oppii vaan siihen että tarpeisiin ei vastata ja ite pärjättävä.Oppiihan se nukkumaan joo,mutta oppii myös turvattomaksi.Ei tuon ikäisen kuulukkaan osata vielä nukkua yötä.Miks pitää olla jo pikkusena niin hirmu reipas?
 
Mä en ikinä pystyis pitämään mitään huudatuskouluja vauvalle, on hirveä tapa mielestäni. Kyllähän tilaa nukkumiseen saa muutenkin jos tarvitsee.
 
Me pidettiin vuoden ikäiselle ja huusi monena yönä, 2 h kerrallaan jopa.. Luulen, että olisi ollut helpompaa pitää nuorempana. Jotkut on pitäneet 6-kuiselle ja mennyt aika helposti. Tuo teidän 45 min itkeminen ei ole vielä paha, vaikka tietysti tuntuukin hirveältä.

Mun mielestä olisi kyllä järkevämpää lopettaa yöimetykset sitten samalla jos kerran unikoulutat. Muuten lapsi saa yöllä nukahtaa rinnalle vaikka illalla ei. Tai meillä ainakin oli öinen tapa tiukassa, vaikka 9-kuisesta ei illalla nukahtanut rinnalle.
 
Meillä viisi lasta ja kaikki nukahtaneet vuoden ikäiseksi rinnalle. En ainakaan omalla kohdallani allekirjoita mitään herää kauhuissaan ilman tissiä -reaktiota. Hienosti ovat oppineet vuoden jälkeen nukahtamaan ilman rintaa omaan sänkyyn.. Mutta tee kuten itse parhaaksi näet ja parhaiten jaksat. Tsemppiä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja meillä;29486690:
Me pidettiin vuoden ikäiselle ja huusi monena yönä, 2 h kerrallaan jopa.. Luulen, että olisi ollut helpompaa pitää nuorempana. Jotkut on pitäneet 6-kuiselle ja mennyt aika helposti. Tuo teidän 45 min itkeminen ei ole vielä paha, vaikka tietysti tuntuukin hirveältä.

Mun mielestä olisi kyllä järkevämpää lopettaa yöimetykset sitten samalla jos kerran unikoulutat. Muuten lapsi saa yöllä nukahtaa rinnalle vaikka illalla ei. Tai meillä ainakin oli öinen tapa tiukassa, vaikka 9-kuisesta ei illalla nukahtanut rinnalle.

Rintaa viiltää kun lukee tällaisia. Mielestäni ei ole mitään perustetta huudattaa lasta kahta tuntia peräkkäin.
 
Meillä opetettiin nukahtamaan sänkyyn muistaakseni 11kk iässä. Samalla tavalla otin syliin aina kun alkoi itkeä, ja rauhoituttuaan laskin takaisin sänkyyn vaikkakin nostaakseni heti takaisin. Yhden illan vei, eikä silloinkaan ollut paha. En kerro kehuksellakseni, vaan siksi että muistaakseni unikouluohjeissa oli joku alaikäräjä joka oli enemmän kuin 6kk, olisko ollut 10kk?
 
Huhheijaa jotain 2 tunnin huudattamisia...

No ap:lle - vauvasi on ihan liian pieni vielä unikouluille. Silleen voi tehdä, että päivät aktiviitteettiä ja läheisyyttä yms ja yöllä pimeää, rauhallista, nukutaan samassa huoneessa. Yöllä minimaaliset hoidot, jos on pakko, ja muuten rauhallisia sanoja ja vähän voi pitää kättä selällä tai kädestä kiinni tms mikä teille sopii.

Meillä ainakin nuo huutamiset ei toimineet ollenkaan, yleensä lapsi huusi kunnes tulee oksennus ja siinä sitten siivoillaan ja sitten ei nuku kukaan. Tärkeintä on rauhoittaa tilanteet. Jos äiti hermostuu, niin lapsi ei rauhoitu ainakaan.

Ja jaatte yövalvomisia lapsen isän kanssa, ainakin viikonloppuisin, kun ei isän tarvi mennä töihin.
 
[QUOTE="jenni";29486645]Aivan liian pikkunen unikouluun!Oppii vaan siihen että tarpeisiin ei vastata ja ite pärjättävä.Oppiihan se nukkumaan joo,mutta oppii myös turvattomaksi.Ei tuon ikäisen kuulukkaan osata vielä nukkua yötä.Miks pitää olla jo pikkusena niin hirmu reipas?[/QUOTE]

En tiedä muista 6kk vauvoista mutta omastani voin sanoa että ei noin varhain kyllä osannut noin monimutkaisia päätelmiä tehdä, ihan tunteella elettiin. En y,,ärrä miten 6kk vauva osaa ajatella pärjäämistä yleensäkään? Ja millätavalla oppii turvattomaksi jos vanhempi on läsnä koko aika ja saa kosketuksen kuitenkin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja meillä;29486838:
Hehheh. Pakko oli lopettaa imetys, kun sain hevoskuurin lääkkeitä silloin. Yksin ei lasta jätetty, vaan koitettiin rauhoitella, huonolla menestyksellä. Ei ollut mukavaa kenellekään!

Mutta hoida toki omasi kuten parhaaksi näet, niin minäkin.

Niin tehdään. Vuoden ikäisen kanssa noustaan lukemaan kirjaa tms. Eikä todellakaan pidetä sängyssä huutamassa kahta tuntia peräkkäin. Sellaiseen ei terveen lapsen kanssa kenelläkään ole tarvetta.
 
Meillä yövalo rauhoitti lapsen nukahtamista. Tosin nukkuu vieläkin välissämme (1v3kk), ja nukutetaan aina viereen.

Lapsi välillä varmistaakin että ollaan siinä.
 
Niin tehdään. Vuoden ikäisen kanssa noustaan lukemaan kirjaa tms. Eikä todellakaan pidetä sängyssä huutamassa kahta tuntia peräkkäin. Sellaiseen ei terveen lapsen kanssa kenelläkään ole tarvetta.

Voi elämä. Lapsi halusi tissiä, eikä kirja siinä lohduttanut.
Sä olet tietysti joku kymmenen lapsen kaiken kokenut äiti, joka tuntee jokaisen lapsen läpikotaisin. Vai ootko yhden lapsen äiti?
 
Alkuperäinen kirjoittaja meillä;29486962:
Voi elämä. Lapsi halusi tissiä, eikä kirja siinä lohduttanut.
Sä olet tietysti joku kymmenen lapsen kaiken kokenut äiti, joka tuntee jokaisen lapsen läpikotaisin. Vai ootko yhden lapsen äiti?

Ei tuo 1v3kk ole ollut tissillä pitkiin aikoihin.

Meillä ei lasta huudateta nukkumaan, vaan noustaan ennemmin ylös ja rauhoitetaan lapsi vaikka sillä kirjalla. Sanon että luetaan yksi kirja, ja sitten sanotaan kissoille hyvää yötä ja mennään nukkumaan. Meillä tuo toimii. Joillakin muut keinot.

Usampi lapsi meillä on. Vanhimmat ovat jo isoja, nuorin kasvaa kohdussa.
 
Kiitos edelleen viesteistä. Näistä sainkin hyvät näkökohdat asiaan monilta kannoilta. Nyt sitten yökoulu pannassa kun vauva nukkui silloin yöllä omassa sängyssä 6tuntia, en ollut muistaakseni koskaan niin hyvin nukkunut, mutta... Rinnat paukkui ja yuli tiehyttukos jota nyt hoidellaan. Lisäksi vauveli kitisi koko päivän kun muuten oli rauhallisin vauva mitä tiesin.. Viime yönä oli vieressä ja niska taas musina mutta vauva happy ja patti rinnassa hellittää jo. Siirrän koko homman siihen 8-10kk ikään kun tosiaan päivällä saa muutakin ravintoa niin ettei maito enää paukkuu.
 

Yhteistyössä