Onko päiväkoti pakollinen?:D

[huh heijaa]

Meillä on pari vuotias taapero jota ei olla tarhaan laittamassa laisinkaan.
Meistä toinen aikuisista opiskelee itselleen uutta ammattia, ja toinen on töissä.
Yritämme erillaisilla ratkaisuilla järjestää lapsellemme niin ettei koskaan tarvitsisi mennä, meillä on kokemusta muiden lasten myötä perhepäivähoitajasta, päiväkodista, ja vuoropäiväkodista emmekä tykänneet yhtään, ei ollut meidän eikä lasten juttu, pitkin hampain aina veimme lapset hoitoon, mutta pakko oli, molemmat teimme vuorotöita siihen aikaan.

Tämä on nyt sitten herättänyt mielenkiintoisia reagtioita eräissä tutuissa, lähinnä negatiivisia ja tämäkös ihmetyttää meitä, mitä ihmettä siellä päikyssä on ettei lapsen oma koti voi tarjota samaa? Meillä ulkoillaan, askarrellaan, leikitään, kavereita lapsella on viisi?
Ollaan saatu jopa ivalllisia nälväisyjä asiasta, pitäisikö ihmiset itse lapsensa kotonaan jos voisi, mutta ei pystytä niin ollaan katkeria, vai mikä ihme on syynä?

Tietääkseni päiväkoti ei ole pakollinen suomessa, eikä kauaa edes pian turvallinen hoitopaikka lapsille, jos ammattipätevyys vaatimuksiakin halutaan laskea, mielenkiinnolla odottaisin esim. vasu keskusteluja laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneen kanssa?

Omat lapset kun oli hoidossa sattui kaikenlaista ikävää, niin meille riitti, kiitti vaan, yritetään pärjätä ite.

 

[Scarlett O Harava]

No ei tietenkää oo pakollinen. En mäkää oo ollu päiväkodis. Mun äiti oli perhepäivähoitaja joten kyllä mulla seuraa ja virikkeitä oli ihan kotona.

 

["jep"]

Ei ole pakollinen, eikä oleellinen lapsen kehityksen kannalta. Itse kuitenkin koululaisten elämää työni puolesta seuranneena laittaisin kotihoidetun siinä 4-5 vuoden iässä johonkin kerhoon tai ihan viimeistään 6-vuotiaana eskariin. Ekaluokkalaiselle koululaiseksi kasvaminen on muutenkin iso juttu, joten en siihen aikaan laittaisi lapselle ihan täysin uutena asiana vielä ryhmässä olemista ilman omaa vanhempaa. 2-3 -vuotiaalle riittää vielä vanhempien kanssa tavattavat kaverit.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="jep";29310463]Ei ole pakollinen, eikä oleellinen lapsen kehityksen kannalta. Itse kuitenkin koululaisten elämää työni puolesta seuranneena laittaisin kotihoidetun siinä 4-5 vuoden iässä johonkin kerhoon tai ihan viimeistään 6-vuotiaana eskariin. Ekaluokkalaiselle koululaiseksi kasvaminen on muutenkin iso juttu, joten en siihen aikaan laittaisi lapselle ihan täysin uutena asiana vielä ryhmässä olemista ilman omaa vanhempaa. 2-3 -vuotiaalle riittää vielä vanhempien kanssa tavattavat kaverit.[/QUOTE]

Ollaan käyty vauvamuskarissa, ja perhekerhossa silloin kun on ehditty, ehkä jotain säännöllisempää kerhoa voisi ajatella 4-5.v iässä, ja tottakai eskariin ollaan laitetaan.
Tuttavamme tietävät myös nämä suunnitelmamme, silti asiaa ihmetellään kovin ja arvostellaan, mikä siinä on kun ei päiväkoti kelpaa ym.

 

["Vieras."]

Ei ole pakollinen, mutta onpa teillä surulliswn surkeita päiväkoteja.

 

["wieras"]

Meillä ei kumpikaan lapsista ollut päiväkodissa ja en näe asiassa mitään ongelmaa. Muskarissa ja kirkon kerhossa lapset kävivät silloin tällöin ja eskarissa olivat tietysti normaalisti. Ei ongelmaa.

 

[Karolinskaja]

Jos mahdollisuus odottaa hoidon alottamista siihen eskariin niin lapsella mahtava ja ainutlaatuinen tilanne. Kyllä sieltä kotoa omista vanhemmista elämään saadaan sellaset eväät että he arvostavat sitä sitten vielä aikuisena. Kaikki vaan eivät ole yhtä onnekkaita tai se ei sovi kaikille ja heitä en syyllistä.
Hienoa että mahdollisuus tuohon. Sitten eskarissa opitaan niitä ryhmätaitoja joita koulussa tarvitaan.
Rikasta aikaa teidän lapselle ja koko perheelle.

 

[Ok]

Ok, jos et valita, kuinka rankkaa on, kun lapsilla ei ole hoitopaikkaa. Yksi kaveri valitti kauheasti, ettei opinnoista tule mitään ja on rankkaa lasten kanssa, mutta silti ei vienyt heitä hoitoon, kun se olisi maksanut.

 

["Vieras."]

Päiväkotiin vain jos on todellinen tarve.
Lapsi voi viettää hyvin lapsutensa kotona. 4v. Pääsee jo seurakunnan kerhoon, sitä suosittelen

 

["aloittaja"]

Ok, jos et valita, kuinka rankkaa on, kun lapsilla ei ole hoitopaikkaa. Yksi kaveri valitti kauheasti, ettei opinnoista tule mitään ja on rankkaa lasten kanssa, mutta silti ei vienyt heitä hoitoon, kun se olisi maksanut.

Oman lapsen kanssa rankkaa? Pitäähän lapsesta vastuu ottaa kun semmoinen on tullut tehtyä? Ei kait kukaan lapsia tee sillä periaatteella, että joku muu ne hoitaa sitten?:O

 

[vdfd]

[QUOTE="aloittaja";29312563]Oman lapsen kanssa rankkaa? Pitäähän lapsesta vastuu ottaa kun semmoinen on tullut tehtyä? Ei kait kukaan lapsia tee sillä periaatteella, että joku muu ne hoitaa sitten?:O[/QUOTE]

Eli sun mielestä ne, jotka ei hoida kotona kouluikään asti, eivät ota lapsesta vastuuta? No miten sinä sitten eroat meistä, jos viet kuitenkin eskariin? Eihän eskarikaan mikään pakollinen ole. Ja kerhoissakin varmaan ne lapset on ilman sua? Miksi? Mikset pidä sitten kotona 24/7, kun ne lapset olet tehnytkin?

Mulle on ihan sama, missä ihmiset lapsensa hoidattaa, kunhan eivät heitteille jätä. En katso työssäkäyviä vanhempia mitenkään kieroon, ihana kun he (eli me) voivat itse huolehtia lapsestaan taloudellisestikin.

 

[Ok]

[QUOTE="aloittaja";29312563]Oman lapsen kanssa rankkaa? Pitäähän lapsesta vastuu ottaa kun semmoinen on tullut tehtyä? Ei kait kukaan lapsia tee sillä periaatteella, että joku muu ne hoitaa sitten?:O[/QUOTE]
Jos on useampi alle kouluikäinen ja siinä lasten kanssa pitäisi opiskella, niin ainakaan itse en edes yrittäisi. Mikään keskittymistä ja paneutumista vaativa opiskelu ei varmasti onnistuisi. Siinä kärsii sekä opinnot että lapset. Olen kaverini kanssa samaa mieltä, että varmasti oli rankkaa. Hoitoon vieminen olisi varmasti ollut viisain ratkaisu kaikille osapuolille.

Hoitopaikat ovat lapsia varten, jotta isät ja äidit voivat käydä toissä tai opiskella. Se ei ole mikään periaate, vaan käytännön vaatima järjestely.

 

[yksi muu]

Eli sun mielestä ne, jotka ei hoida kotona kouluikään asti, eivät ota lapsesta vastuuta? No miten sinä sitten eroat meistä, jos viet kuitenkin eskariin? Eihän eskarikaan mikään pakollinen ole. Ja kerhoissakin varmaan ne lapset on ilman sua? Miksi? Mikset pidä sitten kotona 24/7, kun ne lapset olet tehnytkin?

Mulle on ihan sama, missä ihmiset lapsensa hoidattaa, kunhan eivät heitteille jätä. En katso työssäkäyviä vanhempia mitenkään kieroon, ihana kun he (eli me) voivat itse huolehtia lapsestaan taloudellisestikin.

Eikös ne ole suunnitelleet ihan vasta tuota eskaria pakolliseksi kaikille? Kaikkihan ei käy sitäkään.

 

["aloittaja"]

Eli sun mielestä ne, jotka ei hoida kotona kouluikään asti, eivät ota lapsesta vastuuta? No miten sinä sitten eroat meistä, jos viet kuitenkin eskariin? Eihän eskarikaan mikään pakollinen ole. Ja kerhoissakin varmaan ne lapset on ilman sua? Miksi? Mikset pidä sitten kotona 24/7, kun ne lapset olet tehnytkin?

Mulle on ihan sama, missä ihmiset lapsensa hoidattaa, kunhan eivät heitteille jätä. En katso työssäkäyviä vanhempia mitenkään kieroon, ihana kun he (eli me) voivat itse huolehtia lapsestaan taloudellisestikin.

Eskari on pakollinen silloin kun se meille ajankohtaiseksi tulee, ja en arvostele niitä jotka vievät hoitoon, kukin tavallaan.
Tarkoitin lauseellani rautalangasta väännettynä sitä ettet sinäkään varmaan lapsiasi tehnyt sillä periaatteella, että muut ne sitten hoitaa, itse ei tarvitse tikkua ristiin laittaa?:O

 

[Mörköäiti]

[QUOTE="aloittaja";29312563]Oman lapsen kanssa rankkaa? Pitäähän lapsesta vastuu ottaa kun semmoinen on tullut tehtyä? Ei kait kukaan lapsia tee sillä periaatteella, että joku muu ne hoitaa sitten?:O[/QUOTE]

Itselleni tuli siitä kommentista lähinnä mieleen se, että jos kerran molemmat olette töissä ja joudutte jatkuvasti säätämään jotain hoitojärjestelyjä, niin jos silloin jatkuvasti valittaa, kuinka rankkaa on yhdistää kokopäiväinen työ ja kokopäiväinen lastenhoito tms. Kyllähän tuo teidän systeemi onnistuu, jos on hyvät hoitajat helposti saatavilla, mutta kyllä se voi olla tosi rankkaa, jos esim. joka päivä joutuu miettimään, mistä löytää hoitajan tai sumplimaan työaikoja niin, että ensin hoitaa lapsia päivän ja sitten tekee töitä yön eikä esim. ehdi nukkua koskaan.

Älkää aina lukeko kaikkia niin asenteellisesti - esim. että jos joku kokee lapsiperheen arjessa yhtään minkään asian raskaaksi, niin heti tulkitaan, että "se ei jaksa omia lapsiaan".

 

[Mörköäiti]

Jos on useampi alle kouluikäinen ja siinä lasten kanssa pitäisi opiskella, niin ainakaan itse en edes yrittäisi. Mikään keskittymistä ja paneutumista vaativa opiskelu ei varmasti onnistuisi. Siinä kärsii sekä opinnot että lapset. Olen kaverini kanssa samaa mieltä, että varmasti oli rankkaa. Hoitoon vieminen olisi varmasti ollut viisain ratkaisu kaikille osapuolille.

Hoitopaikat ovat lapsia varten, jotta isät ja äidit voivat käydä toissä tai opiskella. Se ei ole mikään periaate, vaan käytännön vaatima järjestely.

Eikä kaikkiin opiskelupaikkoihin saa muutamaa leikki-ikäistä ottaakaan luennoille mukaan. Itse asiassa ei varmaan yhteenkään, jos tarkkoja ollaan...

 

[jhfv]

Tätä mä en vaan ymmärrä. Että ihmiset ei nykyään osaa enää toimia itsenäisesti vaan kaikkeen täytyy kerjätä hyväksyntä.
Oikeastaan aiheeseen heräsin lukemalla tänään (olikohan) Vauva-lehteä, jossa äiti nimettömänä vuodatti, miten ei tykännyt olla äitiyslomalla. Hyvä etei joutunut terapiaan sen myöntämisestä.
Eikö kaikki vaan voi tehdä niin kuin omalle perheelle sopii?
Ja eihän koulukaan ole Suomessa pakollinen. Mikään ei estä opettamasta lasta kotona.