Tyhmää tai ei, ni me nyt sit tehtiin se :D

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kfkfkf
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No mitäs sit jos vauva valvoiskin vaikka 24/7 (aika uskomaton vauva jos tuohon pystyy), meillä on täällä kaksi aikuista kotona 24/7, aika harvalla on...
Jos mä oon väsynyt, voin mennä nukkumaan hetkeksi, jos mies on väsynyt, voi mennä nukkumaan.

Yksi vauva harvoin valvoo 24/7, mutta kaksi vauvaa kyllä voi aiheuttaa senkin, että vanhemmille ei paljon tunteja jää.

Ja se kolmeviikkoinen nukkuu ihan hirmuisesti vielä!

Itse olisin hormonihuuruissani halunnut vaikka 10 vauvaa heti laitoksella. Nyt oon viisaampi, kaksi lasta riittää. Ja mietityttää sekin, vaikka keskenmenojakin nyt takana ja lapsi ei enää mikään vauva. Ne lapset oikeasti ovat haastavampia kun kasvavat, se 3 kk ja sit helpottaa -lätinä on ihan perseestä. :)
 
Niin? Lapsi jos sairastuu vakavasti, se voi olla AINA sairas, lapset on pieniä vain hetken. Jos musta tuntuu, että menis toinenkin vauva tässä suunnilleen samaan aikaan, miksei musta saa tuntua siltä? Siks kun sä et jaksais?
Mitä kovin ihmeellistä tässä nyt sitten voi tapahtua?? Tuskin vauva alkaa valvomaan 24/7, on niitä lapsia nyt helvetti soikoon ennenkin alle vuoden ikäeroilla tehty, mikä siinä on niin hirveetä? Jos vanhemmat kokee jaksavansa. En ikinä edes suunnittelis tällaista, jos mies olis kodin ulkopuolella töissä.

Sinusta saa tuntua siltä ja ihan voit lisääntyä vapaasti.
Ihmettelin vain, että et tunnu edes ajatuksen tasolla ymmärtävän, että kahden lapsen kanssa on rankempaa kuin yhden lapsen. Että henkisesti valmistautuisit tilanteeseen. Tuo on itsestäänselvä asia, mutta vänkäät silti vastaan.
Asenteesi vaikuttaa todella epäkypsältä.

En ole sanonut, etten itse jaksaisi. Lapsen takia en haluaisi noin pienellä ikäerolla, mielestäni se on lapselta pois.

Mutta turhaa tästä nyt vääntää, kuten moni muukin jo todennut, niin provohan sinun täytyy olla. Se kävi ilmi viimeistään tuossa "halusin 6kk sitten sterilisaation" -kohdassa. Toivottavasti tuollaisia tuuliviiriä, jotka tekee suuria elämänmuutoksia hormonihuuruissaan, ei oikeasti ole. Ei voi kauhalla ottaa, jos on lusikalla annettu, vai miten se meni..
 
[QUOTE="hmp";29269868]Yksi vauva harvoin valvoo 24/7, mutta kaksi vauvaa kyllä voi aiheuttaa senkin, että vanhemmille ei paljon tunteja jää.

Ja se kolmeviikkoinen nukkuu ihan hirmuisesti vielä!

Itse olisin hormonihuuruissani halunnut vaikka 10 vauvaa heti laitoksella. Nyt oon viisaampi, kaksi lasta riittää. Ja mietityttää sekin, vaikka keskenmenojakin nyt takana ja lapsi ei enää mikään vauva. Ne lapset oikeasti ovat haastavampia kun kasvavat, se 3 kk ja sit helpottaa -lätinä on ihan perseestä. :)[/QUOTE]

Juuri tätä ajoin takaa. 3 viikon ikäinen vauvahan on ihan mielettömän helppo. Nukkuu vain, syö ja jatkaa nukkumista. Ne mahdolliset äidin jaksamis yms. -ongelmat tulevat vasta myöhemmin. Minäkin olisin hormonihuuruissani helposti hoitanut useamman pienen, mutta mieli voi muuttua kun haasteet kasvavat lapsen kasvaessa, mieli kirkastuu hormonien hälvetessä jne.

En itsekään ole koskaan ymmärtänyt tuota "3kk ja sit helpottaa" -lätinää, mielestäni se on 3kk erittäin helppoa ja sit vaikeutuu. Ja en ole yksin tätä mieltä, suurin osa äideistä, joiden kanssa olen jutellut, on sitä mieltä.
 
Ap:lla on ilmeisesti epävakaa persoonallisuushäiriö. Varmaan reilu puoli vuotta sitten se oli täällä paniikissa, kun oli tullut vahingossa raskaaksi ja mietti aborttia, kun raskaus oli niin negatiivinen yllätys että elämä tuntui olevan pilalla. Sitten se on näköjään ketjun mukaan miettinyt raskaana ollessa sterialisaatiota. Ja nyt se on hommaamassa uutta vauvaa kolme viikkoa edellisen syntymän jälkeen hetken mielijohteesta. Ja kuitenkaan ei halua sitä lasta enää jos ikäeroa tulee yli vuosi. Ei oo ihan tasapainoisen ihmisen ajattelua eikä toimintaa.
 
Ap:lla on ilmeisesti epävakaa persoonallisuushäiriö. Varmaan reilu puoli vuotta sitten se oli täällä paniikissa, kun oli tullut vahingossa raskaaksi ja mietti aborttia, kun raskaus oli niin negatiivinen yllätys että elämä tuntui olevan pilalla. Sitten se on näköjään ketjun mukaan miettinyt raskaana ollessa sterialisaatiota. Ja nyt se on hommaamassa uutta vauvaa kolme viikkoa edellisen syntymän jälkeen hetken mielijohteesta. Ja kuitenkaan ei halua sitä lasta enää jos ikäeroa tulee yli vuosi. Ei oo ihan tasapainoisen ihmisen ajattelua eikä toimintaa.

Pöh, miettisin sterilisaatiota kun en vielä tiennyt koko raskaudesta. Lääkärit eivät suostuneet sitä tekemään, koska olin alle 30v ja minulla oli vain kaksi lasta.
Iha tarkoituksella kirjoitin, että eivät suostuneet sitä tekemään, koska vittuillaan vaikkei mitään mistään tiedetä
 
Ap:lla on ilmeisesti epävakaa persoonallisuushäiriö. Varmaan reilu puoli vuotta sitten se oli täällä paniikissa, kun oli tullut vahingossa raskaaksi ja mietti aborttia, kun raskaus oli niin negatiivinen yllätys että elämä tuntui olevan pilalla. Sitten se on näköjään ketjun mukaan miettinyt raskaana ollessa sterialisaatiota. Ja nyt se on hommaamassa uutta vauvaa kolme viikkoa edellisen syntymän jälkeen hetken mielijohteesta. Ja kuitenkaan ei halua sitä lasta enää jos ikäeroa tulee yli vuosi. Ei oo ihan tasapainoisen ihmisen ajattelua eikä toimintaa.

Näin kun kaikki noi yhteen tiivistit,niin kyllä mullekkin tulee väkisin mieleen,että ei todellakaan ole tasapainossa...

Sori ap.
 
Ap:lla on ilmeisesti epävakaa persoonallisuushäiriö. Varmaan reilu puoli vuotta sitten se oli täällä paniikissa, kun oli tullut vahingossa raskaaksi ja mietti aborttia, kun raskaus oli niin negatiivinen yllätys että elämä tuntui olevan pilalla. Sitten se on näköjään ketjun mukaan miettinyt raskaana ollessa sterialisaatiota. Ja nyt se on hommaamassa uutta vauvaa kolme viikkoa edellisen syntymän jälkeen hetken mielijohteesta. Ja kuitenkaan ei halua sitä lasta enää jos ikäeroa tulee yli vuosi. Ei oo ihan tasapainoisen ihmisen ajattelua eikä toimintaa.

Näinpä.

Itse olisin voinut ekan syntymän jälkeen tehdä heti perään toisen. Ne hormonit ovat aika salakavalia. Sitä jaksaa mitenpäin vaan ja kaikki on ihkupihkua. Mullakin oli helppo vauva, mutta ei se aina vauvana pysy ;) Onneksi kuuntelin järjen ääntä hormonien sijaan ja esikoisen ollessa yli vuoden ikäinen olin onnellinen, että sain viettää vauvavuoden vain häneen keskittyen <3

Pikkusisarukseen tuli suunnitellusti ikäeroa vähän yli kaksi vuotta ja jälkikäteen ajateltuna olisi voinut olla kolmekin vuotta, että olisi pystynyt vielä enemmän keskittymään raskauteen ja vastasyntyneeseen. Musta jokainen vauva ansaitsee täyden huomion. Mut se on vaan mun mielipide ;)
 
tÄSSÄ ihmisessä on jotain samaa, kun siinä savannassa?!?!? en nyt nimeä tarkalleen muista, mutta...

Mua ihan hävettää sun puolesta: kfkfkf :( :(
Ei huomaa miten nolaa ittensä ym. kyllä sut valitettavasti TUNNISTAA!!!! :(
 

Yhteistyössä