Elän salasuhteessa toiseen mieheen. Haluatko kysyä jotakin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Abc"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Me ollaan tavattu 16 vuotiaina mieheni kanssa. Kasvettu vähän erilleen.
Mies ei osaa puhua ja ilmaista tunteitaan/ mitenkään romanttisesti ja se syö mua. Puhuminen ei auta.

Arkiset askareet mies hoitaa loistavasti ja lapsille hyvä isä.

Toisen miehen kautta saan elää elämää, jollaista haluaisin elää.
 
[QUOTE="Abc";29227822]Me ollaan tavattu 16 vuotiaina mieheni kanssa. Kasvettu vähän erilleen.
Mies ei osaa puhua ja ilmaista tunteitaan/ mitenkään romanttisesti ja se syö mua. Puhuminen ei auta.

Arkiset askareet mies hoitaa loistavasti ja lapsille hyvä isä.

Toisen miehen kautta saan elää elämää, jollaista haluaisin elää.[/QUOTE]

Miehenä vähän vieroksun asiaa. Etkö vaan voi jättää miestä, vai hyväksyykö miehesi/tietääkö miehesi tästä sivusuhteestasi?
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
Mieheni ei tiedä. Vaikka eroaisimme, en kertoisi. Jos ero tulee, niin se tulisi muutenkin ja en haluaisi tiedolla satuttaa, joka erotessa olisi jo "turha tieto" jos ymmärrätte, mitä ajan takaa.

Mä varmaan eroaisin, jos en olisi näin nössö. Me ostettiin vanha maalaistalo, jota remontoidaan. Olisi valmis ehkä helmikuussa. Miehelle talo on tärkeä. Mutta jos eroamme, mies ei koskaan pääsisi muuttamaan taloon, joka on ollut hänen unelma ja jonka eteen on raatanut pari vuotta. Talo on mun isovanhempien ja vanhempien "pihassa", joten tiedän, ettei mies nyt niille seuduille ilman mua jäisi.

En haluaisi satuttaa miestäni. Olen vuosia puhunut, että haluan joskus kehuja ulkonäöstäni, kävellä käsikädessä, käydä yhdessä tanssimassa yms, mutta ei..

Me oltiin lukiossa kun tavattiin. Paljon hyviä ja yhteisiä muistoja. Täytän tammikuussa 30, eli olen vielä nuori kuitenkin. Nyt olisi aika tehdä elämässä siirtoja, kun vielä ehtii.

Tämä toinen mies ei tiedä, että olen "varattu". Naimisissa en ole.
 
No välillä tulen surulliseksi. Miehen mielestä kaikki on hyvin. Hän ei jotenkin osaa ottaa sanomisiani tosissaan. Silloin aikoinani, kun kärsin syömishäiriöstä, mies sanoi aina vain "lopetat vaan oksentelun. Se on susta kiinni. Älä valita kun voit tehdä itse asialle jotakin"

Tavallaan siis jos mies on tyytyväinen, hänen on vaikea ymmärtää, että jollakin toisella voi olla paha olla.
 
[QUOTE="Abc";29227892]No välillä tulen surulliseksi. Miehen mielestä kaikki on hyvin. Hän ei jotenkin osaa ottaa sanomisiani tosissaan. Silloin aikoinani, kun kärsin syömishäiriöstä, mies sanoi aina vain "lopetat vaan oksentelun. Se on susta kiinni. Älä valita kun voit tehdä itse asialle jotakin"

Tavallaan siis jos mies on tyytyväinen, hänen on vaikea ymmärtää, että jollakin toisella voi olla paha olla.[/QUOTE]

No, sä olet pettynyt miehesi sanomisiin ja koet ettet ole tullut kuulluksi. Tämä asia ei kuitenkaan oikeuta sua pettämään häntä ja tekemään hänen elämästään valheen. Ala-arvoisinta mitä voit toiselle ihmiselle tehdä.

Lopeta heti.
 
[QUOTE="Abc";29227892]No välillä tulen surulliseksi. Miehen mielestä kaikki on hyvin. Hän ei jotenkin osaa ottaa sanomisiani tosissaan. Silloin aikoinani, kun kärsin syömishäiriöstä, mies sanoi aina vain "lopetat vaan oksentelun. Se on susta kiinni. Älä valita kun voit tehdä itse asialle jotakin"

Tavallaan siis jos mies on tyytyväinen, hänen on vaikea ymmärtää, että jollakin toisella voi olla paha olla.[/QUOTE]

mitäpä jos veisit oman miehesi parisuhdetarapiaan ja lopettaisit tuon sivusuhteen!
 
Niin se kysymys: koska tuhoat tuossa sivussa myös itseäsi, milloin olet ajatellut lopettaa? Tämä ei tule ikinä tekemään sinusta onnellista, vaan tekee sinut koko ajan vain masentuneemmaksi. Jonain päivänä heräät siihen. Sivusuhteesi ei ikinä huolisi sinua edes samaan tilaan, jos hänelle selviäisi että olet antanut hänenkin elää valheessa. Kaikki hänen tunteensa perustuu paskaan. Sinua ei arvosta tässä kukaan. Ja kuitenkin, hyväksyntäähän sinä tällä haet. Herää tajuamaan, että kaivat kuoppaa itsellesi.
 
[QUOTE="Abc";29227892]No välillä tulen surulliseksi. Miehen mielestä kaikki on hyvin. Hän ei jotenkin osaa ottaa sanomisiani tosissaan. Silloin aikoinani, kun kärsin syömishäiriöstä, mies sanoi aina vain "lopetat vaan oksentelun. Se on susta kiinni. Älä valita kun voit tehdä itse asialle jotakin"

Tavallaan siis jos mies on tyytyväinen, hänen on vaikea ymmärtää, että jollakin toisella voi olla paha olla.[/QUOTE]

Oikeutatko tekosi sillä, että miehesi on käyttäytynyt ajattelemattomasti/tunteettomasti aikaisemmin sinua kohtaan?

Vai näetkö asian niin, että sinulla on oikeus tehdä mitä vain kenen kanssa vain, välittämättä miehestäsi. ( jos näin eikö olisi hyvä ratkaisu erota sinun ja miehesi vuoksi? )
 
Olen aika hukassa myös itseni kanssa. En tiedä mitä tekisin. Osa minusta haluaa jäädä suhteeseen mieheni kanssa. Meillä on silti toimiva arki. Olen koko suhteemme ajan välillä hautonut eroa ja aina päässyt sitten ohittamaan tunteen jollakin.
Osa minua haluaisi jättää mieheni ja alottaa oikean suhteen tämän uuden miehen kanssa.
Taas kolmasosa minua haluaisi olla yksin.

Vaikeinta on se, etten tiedä mitä tehdä.
 
En koe olevani oikeutettu tekooni. Mulla on huono itsetunto ja olen ollut aika aika onneton. Siihen on syynsä.
Osittain varmaan yritän koko ajan hakea onnea jostakin muualta.
 

Yhteistyössä