ROTUkeskustelua. Ovatko Suomeen adoptoidut, täällä vauvasta asti kasvaneet tummaihoiset tyhmempiä kuin kantasuomalaiset?

No ei nyt ihan noinkaan.
Mieti minkälainen vaikutus on jo pelkästään sillä miten suhtaudutaan vanhempien uhmaamiseen.

Nuorten vallankumous on välttämätön mikäli ei haluta jämähtää paikoilleen, kyllähän isi ja pastori kaiken tietää..?

Ai että kaikki keksinnöt ja uudistukset lähtevät nuorten vallankumouksesta? En mä nyt sanoisi että jokaista länsimaista aloittelevaa tiedemiestä olisi ollut kotiväki vastustamassa.

 

Miksipäs asia ei olisi näin? Evoluutiota tapahtuu edelleen ja meidän kulttuuri suosii älykästä toisin kuin monissa "mustissa kulttuureissa" nopeus ja voima tuntuvat enemmän olevan niitä hyviä asioita. Miksi luonto ei olisi muokannut näin myös aivoja? Ovathan (ihan tutkitusti) afrikkalaiset parempi juoksemaankin ja isommat peniksetkin. Miksi vain näissä osissa olisi eroja?
Ei se ole VAIN IHONVÄRI, miettikääs nyt.

Ja ei en siis tiedä itse aloitukseen vastausta, tämä oli vastaus niihin "sehän on vain ihonväri jadijadijaa". Hyvinkin asia voi olla näin. Eikä mulle kolahda mitenkään fakta siitä, että aasialaiset ovat keskimäärin meitä älykkäämpiä. Eihän se silti meistä tyhmiä tee tai varsinkaan juuri minusta yksilöstä.

 

[QUOTE="vieras";29204558]Miten ajattelet että Ruotsalaiset on edesauttanut Suomalaisia älyllisellä tasolla yleisesti ottaen?[/QUOTE]

Ajattele millä tasolla suomalaiset olivat ennen ruotsin vallan aikaa ja millä nyt.

 

Ajattele millä tasolla suomalaiset olivat ennen ruotsin vallan aikaa ja millä nyt.

Asiahan oli kyllä vähän laajempi. Afrikka- Pohjoismaat.

 

*plaah!!!*

 

[QUOTE="vieras";29204746]Asiahan oli kyllä vähän laajempi. Afrikka- Pohjoismaat.[/QUOTE]

Katsohan mihin se oli vastaus. Pelkät geenit eivät selitä eroa ollenkaan. Osa niistä voi toki tulla, aivan kuten vaikka viestissä #177 sanottiin.

 

Katsohan mihin se oli vastaus. Pelkät geenit eivät selitä eroa ollenkaan. Osa niistä voi toki tulla, aivan kuten vaikka viestissä #177 sanottiin.

Useiden eri tutkimusten myötä on tultu siihen johtopäätökseen että negridit on tyhmimpiä, älyllisesti, luovasti jne. Negridit on enimmäkseen afrikan asukkeja. , perimä on niin vahva että tyhmyys pysyy, vaatii monta sukupolvea että älyllisesti tulisi pärjäämään missään testeissä.

 

[QUOTE="vieras";29204794]Useiden eri tutkimusten myötä on tultu siihen johtopäätökseen että negridit on tyhmimpiä, älyllisesti, luovasti jne. Negridit on enimmäkseen afrikan asukkeja. , perimä on niin vahva että tyhmyys pysyy, vaatii monta sukupolvea että älyllisesti tulisi pärjäämään missään testeissä.[/QUOTE]

Oisko nää nyt vihdoin viimein niitä tässä ketjussa esilletulleita tabu-tutkimuksia joissa on kasvuympäristön vaikutus vakioitu, eli esim. adoptiotapaukset? *odottaa*

 

Oisko nää nyt vihdoin viimein niitä tässä ketjussa esilletulleita tabu-tutkimuksia joissa on kasvuympäristön vaikutus vakioitu, eli esim. adoptiotapaukset? *odottaa*

Selittyy sillä kun tuloksien mukaan ns. Ei syntyperäinen maan asukas ei pärjää koulussa yhtä hyvin kuin alkuperäinen maan asukas. Eri tulokset tulee kun vertaa eri maiden asukkaita ja koulumenestyksiä. Koskee adobtoitua ja maahanmuuttanutta.

 

Ihan nyt vaan sellainen perusjuttu älykkyydestä, että sehän ei ole mikään stabiili asia. Meidän ihmisten älykkyys ei ole kohtalon (jumalan tms. mihin nyt itsekukin tahtoo uskoa) kohdussa paikalleen kahlitsema. Älykkyys on nimenomaan oppimista, tähän perustuvat esimerkiksi lasten herkkyyskaudet. Meidän aivot ihan oikeasti kuulkaa pystyvät sekä kehittymään, että taantumaan. Tuon jälkimmäisen muuten huomaan tätät viestiketjua lukiessani. Suosittelen sellaista pientä opintoretkeä tuonne pelottavaan tutkitun tiedon maailmaan. Ihan oikeaa tietoa yhteiskunnasta, sosiaalipolitiikasta, biologiasta ja psykologiasta on tarjolla tuolla jossain, kirjastoissa ja myös kätevästi netissäkin. On paljon mukavampi kun voi perustella mielipiteensä, eikä tarvi täysin omasta takamuksestaan kiskoa luulojaan.

 

Ihan nyt vaan sellainen perusjuttu älykkyydestä, että sehän ei ole mikään stabiili asia. Meidän ihmisten älykkyys ei ole kohtalon (jumalan tms. mihin nyt itsekukin tahtoo uskoa) kohdussa paikalleen kahlitsema. Älykkyys on nimenomaan oppimista, tähän perustuvat esimerkiksi lasten herkkyyskaudet. Meidän aivot ihan oikeasti kuulkaa pystyvät sekä kehittymään, että taantumaan. Tuon jälkimmäisen muuten huomaan tätät viestiketjua lukiessani. Suosittelen sellaista pientä opintoretkeä tuonne pelottavaan tutkitun tiedon maailmaan. Ihan oikeaa tietoa yhteiskunnasta, sosiaalipolitiikasta, biologiasta ja psykologiasta on tarjolla tuolla jossain, kirjastoissa ja myös kätevästi netissäkin. On paljon mukavampi kun voi perustella mielipiteensä, eikä tarvi täysin omasta takamuksestaan kiskoa luulojaan.

Nii. Ja jos taas jankutan tuota hienonhienoa ajatuskyhäelmääni, niin älykkyyttä voi harjaannuttaa, kun vaan suuntaa kiinnostuksenkohteitaan uudestaan.

Mä huomaan että mun muksut ovat liikaa telkkaria ja pelejä katsottuaan (tv ja pelit sinänsä ok) ihan toistaitoisia arjessa ja keskustelutaidot ovat näivettyneet (vaikka olisivat juuri rikkoneet peliennätyksensä), mutta tarvitaan paljon läsnäoloa, ohjaamista ja keskustelua että saa heillä aivot uudestaan ihan raksuttamaankin.

 

Nii. Ja jos taas jankutan tuota hienonhienoa ajatuskyhäelmääni, niin älykkyyttä voi harjaannuttaa, kun vaan suuntaa kiinnostuksenkohteitaan uudestaan.

Mä huomaan että mun muksut ovat liikaa telkkaria ja pelejä katsottuaan (tv ja pelit sinänsä ok) ihan toistaitoisia arjessa ja keskustelutaidot ovat näivettyneet (vaikka olisivat juuri rikkoneet peliennätyksensä), mutta tarvitaan paljon läsnäoloa, ohjaamista ja keskustelua että saa heillä aivot uudestaan ihan raksuttamaankin.

Afrikassa esimerkiksi perhekeskeisyys, tuttavat ja ystävät on hyvin merkittävässä asiassa. Silti ei kovin älykkääksi voi sanoa millään saralla.

 

[QUOTE="kielo";29204665]On vain YKSI rotu, IHMINEN!![/QUOTE]

 

Ajattele millä tasolla suomalaiset olivat ennen ruotsin vallan aikaa ja millä nyt.

Eiköhän kaikki kansat ole niistä ajoista kehittyneet, niin suomalaiset kuin ruotsalaiset.

 

On vain YKSI rotu, KOIRA!!

Laji ja rotu ovat eri asioita. Mutta tarkentaisin että nykyään on vain yksi ihmisrotu. Mutta entä tulevaisuudessa, lähimmän vuosituhannen aikana? Genetiikka edistyy...

 

Kerro muutama nykyajan keksintö joka on kotoisin Afrikasta.

Ja hellettä ei ole muualla maailmassa kuin Afrikassa?

 

[QUOTE="Vieras";29205028]Ja hellettä ei ole muualla maailmassa kuin Afrikassa?[/QUOTE]

Omaa tyhmyyttäsikö sinä yrität todistella?

 

[QUOTE="vieras";29204841]Selittyy sillä kun tuloksien mukaan ns. Ei syntyperäinen maan asukas ei pärjää koulussa yhtä hyvin kuin alkuperäinen maan asukas. Eri tulokset tulee kun vertaa eri maiden asukkaita ja koulumenestyksiä. Koskee adobtoitua ja maahanmuuttanutta.[/QUOTE]

Nyt haluan tuosta sen tutkimuksen. Ja jos semmoinen löytyy, niin täytyy yksi seikka tuoda jo sitä ennen esille: se mitä olen suomalaisiakin sijoituslapsia katsellut (tämä on mutu-arvio) niin heillä on omat ongelmansa. Tämä seuraava on mutua, mutta uskoisin että porukkaan kuuluminen/kuulumattomuus vaikuttaa hinkuun opiskella samaan tahtiin muiden kanssa.

 

Ajattele millä tasolla suomalaiset olivat ennen ruotsin vallan aikaa ja millä nyt.

Älä nyt oikeasti viitsi... keskustelu ei ollut Suomen ja Ruotsin eroista tms. Keskustelu oli siitä, että onko ihmisrotujen välillä eroja älykkyydessä/sen puutteessa. Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat molemmat kaukasidinen rotua edustavia ihmisiä. Skarppaa jatkossa, sulla eksyy aihe välillä tosi pahasti.

 

Ja Afrikan maiden tilanteisiinhan ei mitenkään vaikuta siirtomaapolitiikka...ei siitä nyt niin kauan aikaa ole. Ja rajat on kartalle vedelty miten sattuu. Jos yhteiskunta on perustunut heimoihin ja niiden liikkuvuuteen, kaupunkeihin jne. eikä kansallisvaltioihin niin oisko tuo mitenkään voinut haitata tuo brittiläisen imperiumin, saksan, belgian, alankomaiden, ranskan jne. harjoittama toiminta(=luonnon varojen omiin taskuihin vetäminen jne.). Mistä me voimme tietää miten afrikkalaiset kulttuurit ja kansallisvaltioiden syntyminen ym. kehittynyt ilman näitä siirtomaa kuvioita. Äh. Ehkä olisikin parempi testata ihmisen onnellisuutta ja ottaa se kansakunnan/rodun yms. parhauden mittariksi.

 

[QUOTE="vieras";29204924]Afrikassa esimerkiksi perhekeskeisyys, tuttavat ja ystävät on hyvin merkittävässä asiassa. Silti ei kovin älykkääksi voi sanoa millään saralla.[/QUOTE]

Hmmm...mutta mitä ne perheet siellä tekevät iltaisin yhdessä? Onko siellä yhtä tiukka ajankäyttö kuin länsimaissa, tiukat säännöt kotiläksyjen tekemisessä lapsilla (mikäli kouluja on edes tarjolla, ja sen kuvan olen saanut että tutkinnot ovat köykäisempiä kuin täällä), ratkovatko äidit sudokuja? Lukevatko he siellä kovasti kauno-ja tieteiskirjallisuutta iltaisin? Raahataanko lapsia pianotunneille ja muihin harrastuksiin? Luulen että ei yhtä paljon kuin länsimaissa.

Haen muita selittäviä tekijöitä kuin pelkän älykkyyden tason.
Kiinnostuneisuuden ja uteliaisuuden määrä eri ilmiöistä, lisäksi sinnikkyys tiedon hankkimisessa: mitä jos afrikkalaisia ei vaan kiinnosta sivistää itseään muuta kuin ehkä rahan takia? Jatkan listaa: yritteliäisyys, pitkäjänteisyys...

 

Nyt haluan tuosta sen tutkimuksen. Ja jos semmoinen löytyy, niin täytyy yksi seikka tuoda jo sitä ennen esille: se mitä olen suomalaisiakin sijoituslapsia katsellut (tämä on mutu-arvio) niin heillä on omat ongelmansa. Tämä seuraava on mutua, mutta uskoisin että porukkaan kuuluminen/kuulumattomuus vaikuttaa hinkuun opiskella samaan tahtiin muiden kanssa.

http://www.skepsis.fi/lehti/2006/2006-2-niemela3.html

Vanhanen jatkoi Jensenin uudemman teoksen The g Factor – The Science of Mental Ability (Praeger 1998) tiimoilta. Tässä kirjassa Jensen käsittelee perusteellisesti kysymystä perinnöllisyyden ja älykkyysosamäärän yhteydestä. Vanhasen mukaan Jensen ei tietenkään kiellä sitä, etteivätkö myös ympäristötekijät vaikuttaisi älykkyyteen: ”Ilmiasu on aina sekä perintötekijöiden että ympäristötekijöiden vaikutuksen alainen.”

Mutta mitä todisteita Jensenillä on perintötekijöiden dominoivan vaikutuksen puolesta? Vanhanen luetteli neljä:

”Ensinnäkin, yhdessä kasvatettujen identtisten kaksosten älykkyysosamäärät ovat paljon lähempänä toisiaan kuin yhdessä kasvatettujen epäidenttisten kaksosten. Tätä eroa ei voi mitenkään selittää ympäristötekijöillä. Toiseksi, erillään kasvatettujen identtisten kaksosten älykkyysosamäärät ovat lähempänä toisiaan kuin yhdessä kasvatettujen epäidenttisten kaksosten. Kolmanneksi, adoptoitujen henkilöiden, jotka eivät ole koskaan tunteneet biologisia vanhempiaan, älykkyysosamäärät korreloivat vahvemmin heidän biologisten vanhempiensa kuin heidän kasvatusvanhempiensa älykkyysosamäärien kanssa. Neljänneksi, lapsuudesta asti yhdessä kasvatettujen henkilöiden, jotka eivät ole sukua keskenään, älykkyysosamäärät korreloivat heikommin kuin biologisten sisarusten, ja aikuisiässä heidän ÄO-korrelaationsa alenee nollaan. Jensen viittaa moniin tutkimuksiin, jotka tukevat näitä havaintoja.”

 

the race/intelligence/IQ debate
Gene Expression: Is it Really Bee-cause of Culture?

 

[QUOTE="vieras";29205115]http://www.skepsis.fi/lehti/2006/2006-2-niemela3.html

Vanhanen jatkoi Jensenin uudemman teoksen The g Factor – The Science of Mental Ability (Praeger 1998) tiimoilta. Tässä kirjassa Jensen käsittelee perusteellisesti kysymystä perinnöllisyyden ja älykkyysosamäärän yhteydestä. Vanhasen mukaan Jensen ei tietenkään kiellä sitä, etteivätkö myös ympäristötekijät vaikuttaisi älykkyyteen: ”Ilmiasu on aina sekä perintötekijöiden että ympäristötekijöiden vaikutuksen alainen.”

Mutta mitä todisteita Jensenillä on perintötekijöiden dominoivan vaikutuksen puolesta? Vanhanen luetteli neljä:

”Ensinnäkin, yhdessä kasvatettujen identtisten kaksosten älykkyysosamäärät ovat paljon lähempänä toisiaan kuin yhdessä kasvatettujen epäidenttisten kaksosten. Tätä eroa ei voi mitenkään selittää ympäristötekijöillä. Toiseksi, erillään kasvatettujen identtisten kaksosten älykkyysosamäärät ovat lähempänä toisiaan kuin yhdessä kasvatettujen epäidenttisten kaksosten. Kolmanneksi, adoptoitujen henkilöiden, jotka eivät ole koskaan tunteneet biologisia vanhempiaan, älykkyysosamäärät korreloivat vahvemmin heidän biologisten vanhempiensa kuin heidän kasvatusvanhempiensa älykkyysosamäärien kanssa. Neljänneksi, lapsuudesta asti yhdessä kasvatettujen henkilöiden, jotka eivät ole sukua keskenään, älykkyysosamäärät korreloivat heikommin kuin biologisten sisarusten, ja aikuisiässä heidän ÄO-korrelaationsa alenee nollaan. Jensen viittaa moniin tutkimuksiin, jotka tukevat näitä havaintoja.”[/QUOTE]

Onko tuossa tummennetussa otettu lainkaan huomioon sitä, että (oli se maan sisällä tapahtuva tai kansainvälinen adoptio) ne adoptiolapsen biologiset vanhemmat eivät ole muihin saman maan kansalaisiinkaan verrattuna vähintään elämänhallinnaltaan kovin päteviä, kenties niin älykkäitäkään? Ei kehitysmaissakaan ns. rikkaiden perheiden lapsia niin usein jouduta raahaamaan lastenkoteihin ja antamaan adoptioon kuin ns. hulttiovanhempien lapsia. Ja jos jossain köyhässäkin perheessä on tiedostavat ja välittävät vanhemmat niin he tekevät kaikkensa lastensa eteen (vaikka rahapulassa joutuvat hekin välillä tekemään kamalia ratkaisuja).

 

Mutta nyt menen nukkumaan...