Sukupuolineutraaliksi kasvattaminen

Onko täällä muita, jotka ovat päättäneet kasvattaa lapsensa sukupuolineutraaliksi? Me olemme tällaisen päätöksen tehneet ja vauvana lapsille on ostettu vaatteita/leluja/jne. jotka voisivat olla yhtä hyvin pojan kuin tytönkin. Nyt vanhempana (3v ja 5v) ovat saaneet valita lelut, vaatteet ja harrastukset ilman sukupuolisidonnaisuutta. Uskoin näin kasvavan henkisesti terveempiä lapsia ilman sukupuolirooliin sidottuja vaatimuksia.

 

Ei. Neutraalit värit vastasyntyneelle vain siksi, etten tule tietämään sukupuolta.

 

Ai sekö on sukupuolineutraalia kasvatusta, että lapset saa ite valita lelut, vaatteet ja harrastukset? Siinä tapauksessa kyllä.

 

Ohhohhhooh....

 

[QUOTE="Jenis";29132134]Ai sekö on sukupuolineutraalia kasvatusta, että lapset saa ite valita lelut, vaatteet ja harrastukset? Siinä tapauksessa kyllä.[/QUOTE]

Osaltaa kyllä. Jos ostaisin pojalle leikkiautoja ja työlle nukkeja, ohjaisi se sukupuoliroolia jompaan kumpaan suuntaan. Nyt lapset saavat valita niitä leluja, joista pitävät eli poika tyttöjen leluja (ja vaatteita) ja tyttö poikien leluja (ja vaatteita).

 

Ei tuo ole sukupuolineutraalia kasvattamista. Siinä mennään vielä pidemmälle, se on sitä kun ei kerrota ihmisille onko lapsi poika vai tyttö ja muuta sellaista paskaa. Sinun kasvatuksesi on itseasiassa erittäin yleistä Suomessa, harvat vanhemmat vain mainostavat harrastavansa"sukupuolineutraalia" kasvatusta. Parempi sana kuvaamaan tuota olisi sukupuolisensitiivinen.

 

Osaltaa kyllä. Jos ostaisin pojalle leikkiautoja ja työlle nukkeja, ohjaisi se sukupuoliroolia jompaan kumpaan suuntaan. Nyt lapset saavat valita niitä leluja, joista pitävät eli poika tyttöjen leluja (ja vaatteita) ja tyttö poikien leluja (ja vaatteita).

No, mulla on sekä tyttö että poika ja kaikenlaisia leluja ja vaatteita löytyy taloudesta. Milloin leikkivät "tyttöjen", milloin "poikien" leikkejä, ja vaatteita kierrätän isommalta pienemmälle ihan sujuvasti. Tämä on ns. normaalia elämää eikä mitään sukupuolineutraalia kasvatusta

 

Mun mielestä on joteskin outoo jos tota pitää erikseen miettiä... Eikö lapselle nyt muutenkin hankita kaikenlaisia leluja ja anneta lapsen valita millä leikkii?

 

Osaltaa kyllä. Jos ostaisin pojalle leikkiautoja ja työlle nukkeja, ohjaisi se sukupuoliroolia jompaan kumpaan suuntaan. Nyt lapset saavat valita niitä leluja, joista pitävät eli poika tyttöjen leluja (ja vaatteita) ja tyttö poikien leluja (ja vaatteita).

Onko sulkupuolisensitiivinen kasvatus mennytkin sitten pieleen jos sen jälkeen kun itse saavat valita lelunsa ja vaatteensa poika valitseekin mahdollisimman poikamaisia ja tyttö mahdollisimman tyttömäisiä juttuja? Koska silloinhan lapsi itse valitsee sen sukupuolirooliin sidotun mallin mitä koitatte viimeiseen asti välttää.

 

Ei me olla lasten sukupuolia mitenkään alleviivattu. Vaatteet olen ostanut lähinnä omien mieltymysteni mukaan, aika neutraaleja ovat (tykkään vähän retrohenkisestä, paljon ruskeaa, keltaista, oranssia, vihreää...) ja leluja on ostettu sen mukaan, minkä ollaan ajateltu lapsia kiinnostavan. Kun aloin odottaa toista lasta, ostettiin nukke, on ollut astioita ja kaivinkoneita. Työkoneet varsinkin kiinnostaa, kun meillä on kotona niitä ihan oikeita Ollaan askarreltu traktoritallia ja puuhelimästä kaulakoruja. En ole myöskään koittanut mitenkään "peittää" lapsen sukupuolta. Parivuotiaana alkoi itse tehdä jakoa miehiin ja naisiin, tyttöihin ja poikiin.

Mulle jäi mieleen, kun kaupassa oli äiti kahden lapsen, tytön ja pojan kanssa. Lapset saivat valita itselleen tarra-arkit. Tyttö otti jotain hello kittyjä tmv. ja poika olisi halunnut ottaa jotain värikkäitä kukka/sydänjuttuja. Äiti kielsi ja koitti selittää, että älä viitsi ottaa tuollaisia, nehän on ihan tyttöjen. Poika alkoi itkeä, että nämä toiset on ihan rumia, ja hän haluaa värikkäitä (ostin itsekin tarroja, ja jako tosiaan oli aika selvä, kauniita "tyttömäisiä" tarroja ja jotain tummia, värittömiä ja ankeita tarroja joissa oli jotain kaupallisia hahmoja, mitä lie bagukaneja tai jotain sellaisia)

Mun mielestä sukupuoli on iso osa itseä, eikä sitä olemassa olevaa jakoa tarvitse yrittää kieltää. Sen sijaan toivon, että mun lapset eivät oppisi, että on olemassa jotkut tiukat määräykset, millainen tietyn sukupuolen edustajan pitää olla. Saa olla ihan rohkeasti tyttö joka tykkää jalkapallosta, miehetkin saa näyttää tunteensa ja leipoa pullaa.

 

Minulla olisi muutamia kysymyksiä ap:lle. Toivottavasti jaksat lukea tämän kommenttini loppuun ennen kuin vastaat.

Miten näette sen että yhteiskunta ei kuitenkaan ole sukupuolineutraali, vaan hyvinkin vahvasti tuodaan esille sukupuoli-identiteetit, eikö tämä aiheuta identiteettikriisiä lapselle jossain vaiheessa kasvun aikana? Eikö se vaikuta minäkuvaan ja vahvista ulkopuolisuutta ja erilaisuutta? Hyväksyttekö kuitenkin sen että lapsi muodostaa sukupuoli-identiteetin itse esimeriksi kouluun mentyään? Miten voi mielestänne välttyä tältä ja kuinka pitkään ajatelette lapsen näkevän itsensä ilman nainen/mies määritelmää? Määrittelemisen tarve ja yhteenkuuluvuuden tarve on kuitenkin ihmisillä vahva.

Joten näin ollen, eikö toisaalta olisi hyvä vaihtoehto kasvattaa lapsi niin, että ei vältetä nimeämästä sitä mitä sukupuolta lapsi on, vaan vahvistettaisiin positiivisella tavalla näkemystä itsestä tyttönä tai poikana? Sukupuolistereotypioita vastaan voi mielestäni taistella muutenkin, voi opettaa lapsen ajattelemaan itse ilman että hämärtää sitä onko hän poika vai tyttö? Nämä ovat vahvoja asioita identiteettiä muodostettaessa.

Mielestäni nykyisissä stereotypisissa sukupuolirooleissa on paljonkin vialla ja myös siinä millaisina yhteiskunta ja media asioita kuvaa. Kuitenkaan ei tulisi mieleenkään kasvattaa lasta sukupuolineutraaliksi. Mielestäni lasten tulee saada olla ylpeitä siitä mitä he ovat ja heille tulee kyllä myös antaa vapautta määritellä sitä millaisia he haluavat olla. Eli jos joku kokee olevansa väärää sukupuolta niin mikäs siinä sitten, sillä mennään.

Mutta tosiaan en käsitä sitä miksi se sukupuoli ero pitää pyrkiä häivyttämään esimerkiksi positiiviseen stereotypiamuutokseen pyrkimisen sijaan?

Ja siis ihan ilman riitaa tai pottuilua näitä kyselen, koska asia kiinnostaa minua. Olisi kiinnostavaa keskustella tästä asiallisesti.

 

Onko täällä muita, jotka ovat päättäneet kasvattaa lapsensa sukupuolineutraaliksi? Me olemme tällaisen päätöksen tehneet ja vauvana lapsille on ostettu vaatteita/leluja/jne. jotka voisivat olla yhtä hyvin pojan kuin tytönkin. Nyt vanhempana (3v ja 5v) ovat saaneet valita lelut, vaatteet ja harrastukset ilman sukupuolisidonnaisuutta. Uskoin näin kasvavan henkisesti terveempiä lapsia ilman sukupuolirooliin sidottuja vaatimuksia.

Eiköhän tämän määritlemän mukaan aika monikin kasvata sukupuolineutraaleita lapsia.

Taitaa vähemmistössä olla ne, joiden mielestä tytöille pelkkiä nukkeja, hameita ja röyhelöitä ja pojille pyssyjä, pääkalloja ja sinistä väriä.

 

[QUOTE="Maisa";29132176]Minulla olisi muutamia kysymyksiä ap:lle. Toivottavasti jaksat lukea tämän kommenttini loppuun ennen kuin vastaat.

Miten näette sen että yhteiskunta ei kuitenkaan ole sukupuolineutraali, vaan hyvinkin vahvasti tuodaan esille sukupuoli-identiteetit, eikö tämä aiheuta identiteettikriisiä lapselle jossain vaiheessa kasvun aikana? Eikö se vaikuta minäkuvaan ja vahvista ulkopuolisuutta ja erilaisuutta? Hyväksyttekö kuitenkin sen että lapsi muodostaa sukupuoli-identiteetin itse esimeriksi kouluun mentyään? Miten voi mielestänne välttyä tältä ja kuinka pitkään ajatelette lapsen näkevän itsensä ilman nainen/mies määritelmää? Määrittelemisen tarve ja yhteenkuuluvuuden tarve on kuitenkin ihmisillä vahva.

Joten näin ollen, eikö toisaalta olisi hyvä vaihtoehto kasvattaa lapsi niin, että ei vältetä nimeämästä sitä mitä sukupuolta lapsi on, vaan vahvistettaisiin positiivisella tavalla näkemystä itsestä tyttönä tai poikana? Sukupuolistereotypioita vastaan voi mielestäni taistella muutenkin, voi opettaa lapsen ajattelemaan itse ilman että hämärtää sitä onko hän poika vai tyttö? Nämä ovat vahvoja asioita identiteettiä muodostettaessa.

Mielestäni nykyisissä stereotypisissa sukupuolirooleissa on paljonkin vialla ja myös siinä millaisina yhteiskunta ja media asioita kuvaa. Kuitenkaan ei tulisi mieleenkään kasvattaa lasta sukupuolineutraaliksi. Mielestäni lasten tulee saada olla ylpeitä siitä mitä he ovat ja heille tulee kyllä myös antaa vapautta määritellä sitä millaisia he haluavat olla. Eli jos joku kokee olevansa väärää sukupuolta niin mikäs siinä sitten, sillä mennään.

Mutta tosiaan en käsitä sitä miksi se sukupuoli ero pitää pyrkiä häivyttämään esimerkiksi positiiviseen stereotypiamuutokseen pyrkimisen sijaan?

Ja siis ihan ilman riitaa tai pottuilua näitä kyselen, koska asia kiinnostaa minua. Olisi kiinnostavaa keskustella tästä asiallisesti.[/QUOTE]

Ei ap ole selvästikään ajatelllut asioita näin pitkälle, Hänelle sukupuolineutraalius on sitä että lapsi valitsee toisen sukupuolen lelut ja vaatteet.

 

[QUOTE="vieras";29132156]Ei tuo ole sukupuolineutraalia kasvattamista. Siinä mennään vielä pidemmälle, se on sitä kun ei kerrota ihmisille onko lapsi poika vai tyttö ja muuta sellaista paskaa.[/QUOTE]

Minä vastasinkin kysymykseen että OSALTAAN kyllä. Me yritämme todellakin ettei lapsia kutsuttaisi tytöksi ja pojaksi (nimetkin ovat varsin neutraaleja, en kerro koska ovat varsin tunnistettavia). Mielestäni tuo ei ole millään tavoin paskaa, vaan lapsen antamista kehittyä omaksi persoonaksi ilman sukupuoleen sidottua roolitusta.

 

Onko sulkupuolisensitiivinen kasvatus mennytkin sitten pieleen jos sen jälkeen kun itse saavat valita lelunsa ja vaatteensa poika valitseekin mahdollisimman poikamaisia ja tyttö mahdollisimman tyttömäisiä juttuja? Koska silloinhan lapsi itse valitsee sen sukupuolirooliin sidotun mallin mitä koitatte viimeiseen asti välttää.

Ei tietenkään!! Emmehän me yritä kasvattaa pojasta tyttöä tai päinvastoin! Kumpikin saa kehittyä omaksi persoonakseen kodin tarjoamassa sukupuoliroolittomassa ympäristössä.

 

Ei ap ole selvästikään ajatelllut asioita näin pitkälle, Hänelle sukupuolineutraalius on sitä että lapsi valitsee toisen sukupuolen lelut ja vaatteet.

Jep. Huomasinkin tämän kanssa, kun alotin kommenttia kirjoittamaan, niin oli vasta aloitus aiheesta.

 

Ei tietenkään!! Emmehän me yritä kasvattaa pojasta tyttöä tai päinvastoin! Kumpikin saa kehittyä omaksi persoonakseen kodin tarjoamassa sukupuoliroolittomassa ympäristössä.

Te olette miehennekin kanssa sukupuolettomia?

 

Ei ap ole selvästikään ajatelllut asioita näin pitkälle, Hänelle sukupuolineutraalius on sitä että lapsi valitsee toisen sukupuolen lelut ja vaatteet.

Voi herran jestas taas tätä palstaa!!!! Miksi helkutissa te tartutte tuohon lelu/vaateasiaan??? Eihän se ole kuin pintaa, mutta toimii helppona konreettisena esimerkkinä.

Tuntuu tämä palsta olevan niin sisäänpäinlämpiävä, että taidanpa jättää tästä väittelyn! Adjö!

 

Te olette miehennekin kanssa sukupuolettomia?

Tähän on pakko vastata! Olemme ns. sateenkaariperhe.

 

Minä vastasinkin kysymykseen että OSALTAAN kyllä. Me yritämme todellakin ettei lapsia kutsuttaisi tytöksi ja pojaksi (nimetkin ovat varsin neutraaleja, en kerro koska ovat varsin tunnistettavia). Mielestäni tuo ei ole millään tavoin paskaa, vaan lapsen antamista kehittyä omaksi persoonaksi ilman sukupuoleen sidottua roolitusta.

Lapsen voi antaa kasvaa omaksi persoonaksi vaikka ei peittäisikään sitä faktaa, että lapsi on poika tai tyttö. Mielestäni tämä ei kerro muusta kuin sinun omasta kyvyttömyydestäsi ajatella, että naisia ja miehiä on erilaisia. Vaihtoehdot eivät ole perinteinen nainen tai perinteinen mies tai ei sukupuolta ollenkaan. Lapsi ja lapsen ympärillä olevat ihmiset voivat tietää lapsen sukupuolen, mutta antaa silti tytön leikkiä autoilla ja opiskella putkimieheksi.

 

Ei tietenkään!! Emmehän me yritä kasvattaa pojasta tyttöä tai päinvastoin! Kumpikin saa kehittyä omaksi persoonakseen kodin tarjoamassa sukupuoliroolittomassa ympäristössä.

Millainen on sukupuolirooliton ympäristö?

 

Voi herran jestas taas tätä palstaa!!!! Miksi helkutissa te tartutte tuohon lelu/vaateasiaan??? Eihän se ole kuin pintaa, mutta toimii helppona konreettisena esimerkkinä.

Tuntuu tämä palsta olevan niin sisäänpäinlämpiävä, että taidanpa jättää tästä väittelyn! Adjö!

Jos annat esimerkkinä kasvatuksestasi nämä asiat niin tottahan toki juuri niistä keskustellaan. Ja jos vielä kommentoit kasvatustasi näin:

Nyt lapset saavat valita niitä leluja, joista pitävät eli poika tyttöjen leluja (ja vaatteita) ja tyttö poikien leluja (ja vaatteita).

niin onko mikään ihme että saat krittiikkiä osaksesi.

Kerro ja perustele asioita vähän paremmin niin tulee parempaa keskustelua.

 

Tähän on pakko vastata! Olemme ns. sateenkaariperhe.

Ok, oletteko sukupuolettomia silti? Sateenkaari-sana kun ei takaa sitä sellaisenaan, edes silmaniskun kanssa.

 

Voi herran jestas taas tätä palstaa!!!! Miksi helkutissa te tartutte tuohon lelu/vaateasiaan??? Eihän se ole kuin pintaa, mutta toimii helppona konreettisena esimerkkinä.

Tuntuu tämä palsta olevan niin sisäänpäinlämpiävä, että taidanpa jättää tästä väittelyn! Adjö!

Ethän ole antanut muita esimerkkejä, joten jos keskustella meinaat niin pakkohan se on niistä lähteä mitä kerrot.

Miten meinaatte vastata kun lapsi alkaa kiinnostumaan nimenomaan sukupuolien eroista?

 

Jos lapsi haluaa isona kaupasta jotain joka "ei edusta" omaa sukupuolta, niin eikun vaan. Mutta itse taidan roolittaa pientäni jo nyt. Ostan tiettyjä leluja ja sukupuolen väristä vaatetta. Ja närkästyin suorastaan, kun lapseni oli ihan vauva, ja joku täti luuli vääräksi sukupuoleksi. Mutta kun osaa itse valita niin valitkoon mitä haluaa.