Keski-Euroopan maissa on käsittääkseni yleistä lapsen tarpeista lähtevä varhaiskasvatus, joka ei kovin hyvin edes sovi vanhempien työssäkäyntiin, ainakaan täysipäiväiseen. Eli lapset laitetaan leikkikouluun viimeistään 3-vuotiaina, vaikka äiti olisi kotiäiti. Mutta päivät ei ole mitään 9-10 tunnin mittaisia, kuten monella suomalaislapsella, vaan muutama tunti aamupäivisin. Suomalainen päivähoito taas on lähinnä lasten säilömistä, eikä pitkät päivät päiväkodissa ole suinkaan lapsen etu, vaikkakin monessa perheessä välttämättömyys.
Itse olen osa-aikatöissä ja lapsi puistossa useimpina arkipäivinä 2-3 tuntia. Aiemmin olin täysipäivätöissä ja lapsi perhepäivähoidossa. Hain siirtoa päiväkotiin osa-aikahoitoon, mutta en saanut sitä, joten mielestäni tämä puistoilu on nyt parempi vaihtoehto 4-vuotiaalle, kuin perhepäivähoito ryhmässä, jossa ei ikätovereja ollut vaan muut paljon pienempiä. Perhepäivähoitohan on melko lailla sama asia kuin kotihoito muutaman lapsen perheessä.
Olisi hyvä, jos Suomessakin olisi vaihtoehtona jonkinlainen monipuolinen osa-aikahoito ja vanhemmilla paremmat mahdollisuudet osa-aikatyöhön. Olen tosi tyytyväinen, että kunnassamme on leikkipuistotoimintaa saatavilla, mutta onhan se toki aika yksipuolista kun viettävät koko ajan vaan pihaleikeissä. Kaikki kädentaitojen harjoittelu pitää siis hoitaa kotona.
Taidan hakea päiväkodista osa-aikapaikkaa vuotta ennen eskarin alkua eli ensi syksyksi, ellei jo aiemmin ole tarpeen jos työni lisääntyy. Päivähoito vaan on suunniteltu täysipäiväiseksi, joten osa-aikahoidossa pitää aika tarkkaan miettiä, missä kohtaa hoitopäivät voi katkaista "kesken".