Aina puhutaan, että helsinkiläiset ovat niin laiskoja ja luonnosta vieraantuneita

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Björn
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";29061308]hesalaiset luulee menevänsä luontoon kun menee ruusupensaikon keskelle taloyhtiön pihalle :D[/QUOTE]

Ja maalainen ei ymmärrä lukemaansa. :D Minä asun metsän ympäröimänä kalliolla, ja lenkkipolku alkaa alle 50m ulko-ovesta kerrostalossani!
 
[QUOTE="vieras";29061298]Ei ole muuta vaihtoehtoa, se on hesalaisten tyyli, tapa ja ajattelumalli. Joskus niiden pitäis käydä muuallakin kuin nuuksion pöpelikössä kahlaamassa heinikossa. :)[/QUOTE]

luulenpa, että sinun olisi syytä käydä katsomassa sitä Nuuksiota. Pärjää kyllä luontoarvoitaan muillekin kansallispuistoille. Meillä Espoolaisilla on kotiovelta metsään alle 50 metriä, lasten koulunpihalla on kyykäärmeitä, omalla pihallamme on ollut supikoira, mustarastas on pesinyt ikkunalaudallamme,Suihkulähteellämme asuu sammakko, siili ja orava ovat tavallisia vieraita pihallamme.ja meiltä on junalla 20 minuuttia Helsingin keskustaan.
 
Maalla asuvan mielestä on kummallista, jos lapsi ei ole nähnyt lehmää ennen kouluikää. Kaupunkilaisen mielestä on kummallista, jos lapsi on ihan täpinöissään jostain hissistä. Lappalaisen mielestä on kummallista, jos ei ole nähnyt poroa luonnossa. Joku keskisuomalainen ei ole välttämättä koskaan käynyt meren rannalla, ja sitä taas turkulainen voi pitää ihan kummallisena.

Mikä siinä on, että asuinpaikkojen vertailu on aina negatiivista? Kaupunkilaiset on vieraantuneita luonnosta ja maalaiset juntteja. Ihmeellistä yleistystä, mikä ei takuulla pidä paikkaansa suurimman osan kohdalla. Miksei vaan voi ymmärtää, että toiset tykkäävät asua maalla ja nauttivat siitä luonnonläheisyydestä, ja toiset taas rakastavat kaupunkiasumista ja palvelujen läheisyyttä? Pitääkö kaikkien olla luontoihmisiä? Pitääkö kaikkien tykätä metsissä kulkemisesta, heinäpelloista ja lehmistä? Tai vastaavasti, pitäiskö kaikkien tykätä korkeista kivitaloista ja ihmisvilinästä?

Totta kai kaupunkilaislapsia kuskataan kaupungin ulkopuolelle katsomaan lehmiä, kun niitä ei sattuneista syistä siellä kaupungissa juurikaan ole. Se on elämys kaupunkilaislapsille, ihan samalla tavalla kuin huvipuistoreissu maalaislapsille.
 
  • Tykkää
Reactions: Katherine Wheel
Totta. Ei tietysti kaikilla ole näin, mutta aika monilla. Se että "lähdetään luontoon" kuulostaa näin täysmaalaisen korvassa vähän kummalliselta. :)

Mun mielestä pellon keskellä asuminen ei ole luonnossa asumista.
Kyllä Helsingissä enemmän luontoa on, kuin jossain jyväjemmarilassa.

ps. En ole helsingistä, enkä maalta, vaan pikkukaupungista ja kerrostalosta, mutta ketut ne täällä juoksee takapihalla.
 
[QUOTE="vieras";29061308]hesalaiset luulee menevänsä luontoon kun menee ruusupensaikon keskelle taloyhtiön pihalle :D[/QUOTE]

maalainen luulee olevansa luonnossa kun seisoo perunapellolla.
 
  • Tykkää
Reactions: Björn
En nyt oikein tajunnut, miten liikkumistapa on yhteydessä luonnosta vieraantumiseen... Meiltä tosiaan kuljetaan se 40km matka kaupunkiin autolla, kävellen käydään lenkillä, marjassa, kalassa, siistitään aitojen alustat laitumilta...Oravia ja muita eläimiä näin kyllä ihan kaupungissa asuessakin, eikä Suomessa tarvitse pitkälle lenkille lähteä päätyäkseen metsään :D Kyllä mä maalle muutettuani olen tehnyt ja oppinut paljon sellaista mitä kaupunkilainen ei ole joutunut tekemään (eikä tarvitsekaan, miksi kerrostalossa asuvan pitäisi osata vaikkapa lypsää?), mutta toisaalta olen enemmän tai vähemmän pihalla jos pitäisi esimerkiksi kulkea isossa kaupungissa julkisilla paikasta x paikkaan y.
 
Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni maalla 400km Helsingistä alle 10 000 asukkaan kunnassa. Asuimme uudessa omakotitalossa kaupungin keskusta-alueella. Kävin kerran lapsuudessani maatilalla, päiväkodin retkellä. Metsää ei ollut lähimaillakaan, perheeni ei ikinä tehnyt mitään metsäretkiä. Taisi olla ainoat metsäretketkin päiväkodissa. Vanhemmillani on aina ollut omat autot ja ihan joka paikkaan on menty aina autolla, en muista nähneeni vanhempiani koskaan pyöräilemässä. Omassa pihassa oltiin kaikki vapaa-aika mitä kiireisiltä yrittäjävanhemmiltani jäi, siinä sitä hommaa riitti kyllä kun julkisivun piti olla aina moitteeton :D Ja niin siis edelleenkin. Sukulaisten ja tuttavien luona kyläiltiin ja lomamatkoilla käytiin.

Nyt asun oman perheeni kanssa Helsingissä kerrostalossa. Käymme viikottain lasten kanssa luonnossa: metsäpolulla luonnonsuojelualueella, marjassa, sienessä, veneellä saarissa, uimarannoilla, kalastamassa, ulkoilemassa maatilalla, pyöräilemässä, hiihtämässä, luontokeskuksissa, eväät usein mukana. Ruohonleikkuuseen ja haravointiin on lapset sitten saaneet tutustua mummolassa :D
 
hesalaiset kuvittelee muutenkin että helsingissä asuu yli miljoona ihmistä. Tyhmiä mitä tyhmiä. Eipä sille mitään voi, hypatköön vaikka ratikan alle, ei haittaa :D
 
Hmm, no läheskään kaikkialla "maalla" ei ole lehmiä. Helsingissä voi kyllä käydä lehmä ihastelemassa jos vain haluaa, samalla tavalla kuin maalla (koska tosiaan kaikilla ei siellä maallakaan niitä omia lehmiä ole).
Helsingissä aivan varmasti näkee oravia, pupuja ja aika varmasti myös kettuja ja jopa peuroja. Saattaapa hirveenkin törmätä.
Myös possuja, lampaita, hevosia, kanoja pääsee katsomaan, rapsuttelemaan ja ruokkimaan. Metsäänkin pääsee ja meren rantaan. Myöskin peltotöitä saa tehdä ja traktoreita ihastella. Mahdollisuuksia on jos vain itse haluaa, aivan samalla tavalla kuin maallakin. Uskon että löytyy lapsia myös helsingin ulkopuolelta, jotka eivät ole nähneet vaikka nyt sitä lehmää.
 
Olen koko ikäni asunut pääkaupunkiseudulla, molemmilta puolilta suvut on maalta. Sekä lännestä että idästä. Ainakin lähipiirissäni olen huomannut eroja kaupunkilaisten ja maalla asuvien kesken.

Helsingissä ei voi kävellä mihinkään, pakko ottaa spåra. Siis kauheeta, mennä kävelylle huvin vuoksi! Mieluummin lähimpään baariin! Nuoruuteni asuin Espoossa, joten pitemmät välimatkat on tuttuja ja ne taitettiin kävellen tai pyörällä. Kilometrin kävely tai puolen tunnin kävely johonki ei ollu paljon mitään, ihan perus. Helsingin puolella ei puhettakaan noin "pitkistä" matkoista.
Jos mennään baariin, se on lähin baari. Ei voi mennä baariin toiseen kaupunginosaan, koska se on liian kaukana. Ei voi mennä Vantaalle tai Espooseen, koska ne on liian kaukana. Joutuisi matkustamaan, apua.

Maalla asuvia pidetään yksinkertaisina. Miten ne ei voi olla kiinnostuneita Helsingin kaupungin asioista tai tiedä missä on skeittiparkit tai keikkapaikat?? Huh. Niin sisäänpäin lämpiävää että.
Helsinkiläiset ei ymmärrä, ettei kaikki muut asu ja elä samalla tavalla.
Jos vaikka asuu maatilalla, ei tartte lehmiä ja sikoja varten kihartaa hiuksia ja suunnitella eri asukokonaisuutta jokaiselle päivälle. Ei tarvii tietää julkkisten toilailuista tai tapittaa tv-sarjoja, ei niille oo aikaa, koska maalla pitää tehdä töitä.
Helsingissä sitä pidetään jotenki tyhmänä, jos ei seuraa tuksun hölmöilyjä, vaikka siitä ei hyödy mitään. Ei se oo mitään aikansa seuraamista. Tai että on muiden ihmisten kanssa jotakin puhuttavaa. Voi muistakin asioista puhua.

Olen myös viettänyt aikaani paljon Pohjanmaalla. Ehkä mulla on vähä romanttinen kuva, mutta ihmiset ovat mielettömän ahkeria ja auttavat toisiaan pyytettömästi. Jos joku asia pitää hoitaa, se voidaan hoitaa heti eikä tarvi odotella, että millon sopisi.. Ihmiset tarttuvat tuumasta toimeen. Eivät pelkää liata käsiään tai tehdä fyysistä työtä. Saman tyyppinen meininki saaristossa.
Välimatkat joudutaan hoitamaan autolla, koska ne on niin pitkiä. Ei ole julkista liikennettä. Ei voi jotain rehukuormaa lähtee hakemaan polkupyörällä.
 
Suurin osa helsinkiläisistä on näitä junantuomia ns maalaisia. Siten, esitetyt väitteet oravista ovat katteettomia ellei orava ole harvinainen laji Helsingin ulkopuolella.
 
Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni maalla 400km Helsingistä alle 10 000 asukkaan kunnassa. Asuimme uudessa omakotitalossa kaupungin keskusta-alueella.

Tähän liittyen, mitä tarkoittaa tässä keskustelussa "maalla"? Yllä oleva kirjoittaja ei kuvauksensa perusteella ole minusta asunut maalla, vaan taajamassa. Iso osa suomalaisista asunnee nimenomaan taajama-alueilla, joissa luonto on lähellä, mutta ei se ole maalla asumista.

Ja oikeissa miljoonakaupungeissa vierailleena voin sanoa, että Helsingissäkin täytyy asua ydinkeskustassa voidakseen puhua täysverisestä kaupunkilaisesta, joka olisi irtaantunut luonnosta. Tokio - ahdistava paikka.

Suomalaiset - taajamakansa, eivät maalaisia eivätkä kaupunkilaisia.
 
[QUOTE="vieras";29061654]Tähän liittyen, mitä tarkoittaa tässä keskustelussa "maalla"? Yllä oleva kirjoittaja ei kuvauksensa perusteella ole minusta asunut maalla, vaan taajamassa. Iso osa suomalaisista asunnee nimenomaan taajama-alueilla, joissa luonto on lähellä, mutta ei se ole maalla asumista.

Ja oikeissa miljoonakaupungeissa vierailleena voin sanoa, että Helsingissäkin täytyy asua ydinkeskustassa voidakseen puhua täysverisestä kaupunkilaisesta, joka olisi irtaantunut luonnosta. Tokio - ahdistava paikka.

Suomalaiset - taajamakansa, eivät maalaisia eivätkä kaupunkilaisia.[/QUOTE]

Eli koko vastakkainasettelu on turhaa.
 

Yhteistyössä