Oon pilannut kaiken... ihan kaiken..mitenköhän saisin anteeksi

Täyttä schaibaa tämä ketju :kieh: porvoossa on kaikki niin eri tavalla..

 

Mitä muutakaan voin?

Mulla on vielä paljon unelmia toteuttamatta, joihin ei kuulu lapset.
Ja en halua vielä niin suureen vastuuseen, haluan elää ja mennä vapaammin, olla nuori. Ja vielä kun yksin pitäisi vastuu kantaa...

Jos siis itsekin abortin haluat niin mikä estää?
Anna palaa vaan!!
Ole nuori, toteuta unelmasi, elä haaveissasi ja heitä vauvat roskiin!

Hyvää yötä!

 

[QUOTE="vieras";29061020]Jos siis itsekin abortin haluat niin mikä estää?
Anna palaa vaan!!
Ole nuori, toteuta unelmasi, elä haaveissasi ja heitä vauvat roskiin!

Hyvää yötä![/QUOTE]

No en mä varmaan muuta voikaan, mutta tämä ketjuhan lähti siitä kun kysyin neuvoa, miten voisin yrittää korjata välini tähän mieheen (joka ei muuten ole minun vaikka moni niin onkin tässä ketjussa puhunut) koska hän on minulle tärkeä ystävä.
Abortin teosta ei tuu kyllä hevon vittuakaan, jos minulla ei ole mulle tärkeiden ihmisten tukea.

 

No en mä varmaan muuta voikaan, mutta tämä ketjuhan lähti siitä kun kysyin neuvoa, miten voisin yrittää korjata välini tähän mieheen (joka ei muuten ole minun vaikka moni niin onkin tässä ketjussa puhunut) koska hän on minulle tärkeä ystävä.
Abortin teosta ei tuu kyllä hevon vittuakaan, jos minulla ei ole mulle tärkeiden ihmisten tukea.

No voi helvetti!
Kasva aikuseksi ja kanna vastuu jopa siitä abortista! yksin se on paskallekki mentävä. Mene sen miehen luo ja lupaa kuu taivaalta niin kyllä se heltyy abortin ajaksi ei ainakaan ystäväksi enään ala, usko pois.

 

[QUOTE="vieras";29061058]No voi helvetti!
Kasva aikuseksi ja kanna vastuu jopa siitä abortista! yksin se on paskallekki mentävä. Mene sen miehen luo ja lupaa kuu taivaalta niin kyllä se heltyy abortin ajaksi ei ainakaan ystäväksi enään ala, usko pois.[/QUOTE]

Miksei ala? Olenko mä nyt tässä tehny sille jotain niin helvetisti väärin?!?
Joo toi valehtelu abortista oli helvetin väärin, mut senkin tein parantaakseni sen oloa.
Musta tuntuu, että paskemmin se mua on kohdellu ihan reippaasti ku mitä mä sitä ja silti vaan haluan yrittää olla kaveri sen kanssa. Joo oon säälittävä.

 

Mietin tässä just, että mikähän se saa ihmisen kestämään näin paljon kaikkea?
Tiedän, että mulla ois helpompi ilman kyseistä miestä, mutta en mä halua olla ilman meidän jutteluita
Ja osaksi myös pelkään että mies tekee "ajattelemattomuuttaan" virheen ja hylkää lapsensa koska pelkää eikä osaa olla asian kanssa ja katuu sitä myöhemmin. Joo asian ei pitäisi olla minun murheeni, mutta huolehdimpa kuitenkin. Niinkuin aina...kaikista mulle tärkeistä.

 

olisi pitänyt taas ajatella ensin itseään ja sitten vasta muita. mutta kun tein toisin niin nenilleni sain taas. Mulla on niin paha olla tästä mun tekemästä virheestä tuntuu etten saa mokailla ikinä ilman hirvittävän raakoja seuraamuksia. Tän takia en ikinä halua kiintyä enää keneenkään ku sit se sattuu niin helvetisti :´(

 

Nyt juttusi menevät jo tosi ristiriitaisiksi, ovat tosi kypsymättömiä. Minkä ikäinen olet? Sen käsitin, että mies on alle 25-v. Kirjoitat, että pelkäät miehen hylkäävän lapsensa. Tapattaahan se ne haluaa. Ja sinä et osaa olla ilman teidän jutteluitanne. No huh huh, en enää jaksa kommentoida tähän yhtään mitään. Sulle ei mene mikään jakeluun, koska et edes halua. Omalta osaltani sanon nyt hyvää yötä ja senkin vielä, että huh huh kun olet kypsymätön. Ruikutat kuinka vaikeaa on, ja että miten sitä kaiken kestää. Kuule yh-äitejä on vaikka kuinka paljon, ja on myös teiniäitejä. Sulla nyt se tietenkin, että odotat kaksosia, mutta kaikesta selviää jos tahtoo. Suomessa ei kuolla nälkään, ja tukea saa tarvittaessa. Hyvää yötä!

 

[QUOTE="vieras";29061207]Nyt juttusi menevät jo tosi ristiriitaisiksi, ovat tosi kypsymättömiä. Minkä ikäinen olet? Sen käsitin, että mies on alle 25-v. Kirjoitat, että pelkäät miehen hylkäävän lapsensa. Tapattaahan se ne haluaa. Ja sinä et osaa olla ilman teidän jutteluitanne. No huh huh, en enää jaksa kommentoida tähän yhtään mitään. Sulle ei mene mikään jakeluun, koska et edes halua. Omalta osaltani sanon nyt hyvää yötä ja senkin vielä, että huh huh kun olet kypsymätön. Ruikutat kuinka vaikeaa on, ja että miten sitä kaiken kestää. Kuule yh-äitejä on vaikka kuinka paljon, ja on myös teiniäitejä. Sulla nyt se tietenkin, että odotat kaksosia, mutta kaikesta selviää jos tahtoo. Suomessa ei kuolla nälkään, ja tukea saa tarvittaessa. Hyvää yötä![/QUOTE]

Varmasti olenkin kypsymätön tämän asian suhteen, sillä en ole rehellisesti sanottuna käyttänyt kauheasti aikaa ajattelemalla millaista elämäni olisi jos saisin lapsia, sillä sitä ei pitänyt tapahtua vielä vuosiin....
Enkä mä kyllä mitään ruuan puutetta tai tollasta pelkää, vaan ihan henkistä jaksamistani..
Myönnän että oon henkisesti aika heikko, ja neuvolassa tarttuivat jo miehen osallistumattomuuteen aiemmin. Että siell asia olisi helppo ottaa esille ja pyytää josko jotakin apua saisi.

 

Ainoa kypsä juttu tässä nyt on se että et murhannut niitä kaksosia. Joten onnittelut tulevalle kahden vauvan äidille. Toivottavasti tää raskausaika auttaa sua valmistautumaan vanhemmuuteen ja jos ei niin harkitse adoptiota. Jokatapauksessa arvosta itseäsi ja hanki ystävä joka välittää susta ja sun tunteista. Ihminen joka kiristää ja painostaa sua tappamaan lapsesi vasten tahtoasi ei ole ystävä, sen sanoo järki.

 

No en mä varmaan muuta voikaan, mutta tämä ketjuhan lähti siitä kun kysyin neuvoa, miten voisin yrittää korjata välini tähän mieheen (joka ei muuten ole minun vaikka moni niin onkin tässä ketjussa puhunut) koska hän on minulle tärkeä ystävä.
Abortin teosta ei tuu kyllä hevon vittuakaan, jos minulla ei ole mulle tärkeiden ihmisten tukea.

Ei sun kannata korjata välejä siihen äijään. Etkä voi yksipuolisesti korjata. Pallo on nyt miehellä, mutta sä et voi jäädä odottelemaan.
Tee abortti yksin jos et nyt halua lapsia. Ei täällä muut voi tietää kadutko jälkeenpäin. Ne katuu, joiden päätös ei ollut oma päätös, ja jotka eivät ole varmoja, että syyt olivat riittäviä.
Pidä lapset jos haluat lapset.

 

Ai tää onkin joku teini..no sitte..tee se abortti..

 

Anna lapset adoptioon jos et pysty kantamaan vastuutasi äitinä. Sanoit ettet voisi adoptoida koska jäisit jossittelemaan, mutta ihan samallalailla, ellei enemmän, jossiteltavaa jäisi abortoinnistakin. Jossittelisit millaisia ihmisiä lapsistasi olisi kasvanut, teitkö sittenkään oikein kun tapoit heidät (kyllä, sitä se on, en ole mikään abortin kiihkeä vastustaja, mutta noilla viikoilla, ei!), olisitko sittenkin jaksanut, olisiko elämä nyt sen huonompaa ollut kuitenkaan? Laskisit minkä ikäisiä he olisivat jos eläisivät... "nyt he aloittaisivat koulun" jne. Jos et halua jossitella, niin pidä lapset. Kyllä sinä siitä selviät! Mutta adoptio on ihan hieno teko jos tietää olevansa kykenemätön selviämään lasten kanssa, siinä antaa ihanan lahjan jollekin lasta kipeästi kaipaavalle perheelle. Eikä sinun tarvitse päättää heti, siinähän taitaa olla se 2kk tms. aikaa muuttaa mieltään. En osaa sanoa enempää kun asiaan en ole paremmin perehtynyt, sen kuitenkin tiedän ettei adoptioperheeksi päästä tuosta vain, kriteerit taitaa olla aika tiukat ja jonot pitkät. Rohkaisisin sinua kuitenkin sen suhteen, ettei ne lapset elämää päätä, itse olen saavuttanut monia unelmistani vasta lapsen saatuani. Ihan hyvin voit edelleen tavoitella unelmiasi vaikka lapset pitäisit. Mutta älä ihmeessä tapa viattomia pieniä! Sitä kadut 110% varmasti ja varmasti traumatisoi.

 

Kyllä se abortti vaan Jännästi vainoaa tekijäänsä jopa ihan vanhuuteen saakka.. Elämäsi voi mennä siten enemmän pilalle, kuin jos synnytät kaksi lastasi, joita tulet rakastamaan niin paljon, että sen rakkauden lisäksi tuollaiselle paskamiehelle ei ole edes tilaa aivoissasi.
Lapset on osa sinua, sinun omiasi, mutta ukko on vain kaveri, huono sellainen ja unohtuu pian.

 

Kiitos oikeasti kaikille vastanneille. Jopa niille, jotka ovat sanoneet pahasti ja herätelleet...
Nyt odotan tutkimuksiin pääsyä Sairaalan päivystyksessä.. Jotenkin kumma olo kyllä, välillä kouristelee niin pahasti ettei liikkua meinaa pystyä Toivottavasti selviän säikähdyksellä
Lähinnä vielä mietin tässä, että pitääkö minun tuntea huonoa omaatuntoa tuosta päästämästäni valheesta vs miehen tekemät asiat? Tekoni oli väärä, mutta mies on tehnyt niin paljon välinpitämättömiä tekoja että mielestäni yksi virhe minulta ei ole maailmanloppu. Olen antanut niin paljon anteeksi... Silti tunnen huonoa omaatuntoa valheestani.
Vai voinko vaan yrittää suhtautua asiaan niin että antaa anteeksi jos antaa, jos ei anna niin ei anna, se oli virhe , anteeksi olen pyytänyt enkä muuta voi?
Vai anelenko vielä anteeksipyyntöä oman mielenrauhani takia?

 

Sanot sille, että anteeksi valheeni. Mutta kun en pysty tätä raskautta keskeyttämään, haluan pitää lapseni. Jos ukko on niin selkärangaton vätys, niin jätä se isyys vaikka sitten tunnustamatta. Saat Kelalta elarit kuitenkin. Ja nyt, onnea teille että kaikki menisin hyvin. Jos kaikki on nyt kohdussa hyvin niin älä keskeytä, vaan ala nauttia raskaudesta ja panostamaan sen eteen. Vätyksen mielipiteistä viis.

 

Hei, oikeesti, SUN pitäisi olla VIHAINEN MIEHELLE, eikä päinvastoin! Nyt ITSEKUNNIOITUSTA, NAINEN! JA SINUA ABORTTI KOSKETTAA HYVIN SYVÄSTI, JOTEN PÄÄTÖS ON YKSIN SINUN!

 

Pitäsköhän sun tässä vaiheessa keskittyä siihen mitä aiot tehdä raskauden kanssa, mitä SINÄ haluat tehdä raskauden kanssa eikä miettiä sitä pitääkö sinun tuntea huonoa omatuntoa miehelle valehtelusta.

 

Kiitos oikeasti kaikille vastanneille. Jopa niille, jotka ovat sanoneet pahasti ja herätelleet...
Nyt odotan tutkimuksiin pääsyä Sairaalan päivystyksessä.. Jotenkin kumma olo kyllä, välillä kouristelee niin pahasti ettei liikkua meinaa pystyä Toivottavasti selviän säikähdyksellä
Lähinnä vielä mietin tässä, että pitääkö minun tuntea huonoa omaatuntoa tuosta päästämästäni valheesta vs miehen tekemät asiat? Tekoni oli väärä, mutta mies on tehnyt niin paljon välinpitämättömiä tekoja että mielestäni yksi virhe minulta ei ole maailmanloppu. Olen antanut niin paljon anteeksi... Silti tunnen huonoa omaatuntoa valheestani.
Vai voinko vaan yrittää suhtautua asiaan niin että antaa anteeksi jos antaa, jos ei anna niin ei anna, se oli virhe , anteeksi olen pyytänyt enkä muuta voi?
Vai anelenko vielä anteeksipyyntöä oman mielenrauhani takia?

Ei sun pidä tuntea huonoa omatuntoa miehelle valehtelusta. Hän kuulostaa, anteeksi nyt, täysin paskalta, koska ulvoo omaa masennustaan, vaikka sullahan se pakka on paljon pahemmin sekaisin. Ei tollanen ole mikään ystävä, unohda koko kutale... Paitsi! No jos päätät pitää lapset, niin olisihan silloin hyvä, että pitäisit välit mieheen sen verran kunnossa, että sanoisit, että hän on tervetullut lasten elämään, jos niin päättää... Koska se on lapsille kuitenkin hyväksi, jos he saavat tuntea isänsä.

Ja abortistakaan ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa, eikä ole mitään kuolemanjälkeistä elämää, jossa sinua rangaistaisiin. Keskity vaan miettimään, mitä ITSE HALUAT. Ja sen lisäksi raha-asioita, koulua, tukiverkkoa... Koska oma tahtosi ja voimavarasi sekä taloudellinen tilanne on ainut, millä on merkitystä.

 

Minä sain juuri ihanan pienen pojan ja hirveetä ajatellakkin, että oisin jostain syystä päättänyt tappaa tämän pienen viattoman ja avuttoman olennon joka luottaa siihen, että äiti pitää huolta ja suojelee. Mieti nyt, sulla on peräti kaksi pientä vauvaa odottamassa, että pääsee äidin lämpöiseen syliin! Miksi jonkun itsekkään miehen pitäisi saada päättää, että nämä lapset kuolee? Mitä väärää ne on tehny ansaitakseen semmosen kohtalon? Kyllähän lapsissa hoitamista on, mutta se on vaivan arvoista. Mitäs jos meidän kaikkien vanhemmat ois ajatellu samalla lailla kuin tämä mies... Tapetaan vaan kun ei jakseta hoitaa...

 

sori ap., en jaksanu lukee koko ketjuu mut tilanne on kai aika paha. follow-up ja kaikki oli ihan horrible.

tsemiä! toivottavasti tarina saa onnellisen lopun.

 

Sinä mietit, kuinka pilaat miehen elämän ja kuinka mieheen sattuu, mutta mies ei mieti, millaisen asian kanssa sinä joutuisit elämään ja kuinka sinuun sattuu?

Sinä pärjäät yksinkin kahden pienen kanssa. Ehkä mies on vain paniikissa ja myöhemmin on itsekin sitä mieltä, että oli paras ratkaisu pitää lapset. Alkupaniikki menee ohi ja kun asian hyväksyy, sen kanssa oppii elämään ja voi suunnitella eteenpäin.

Jos et halua lapsia, tee abortti. Mutta älä ikimaailmassa tee sitä toisen ihmisen takia. Tulet loppuelämäsi miettimään asiaa, jos teet sen toisen ihmisen painostuksesta.

 

[QUOTE="minna";29060512]Se nyt ainakin tarinasa mättää että melko pitkällä oleva raskaus ja poikkeuslupa ei onnistu kuin siinä tilanteessa jos sikiöllä/ sikiöillä on löydetty esim. ultraäänessä jotakin poikkeamia. Terveeksi todettujen vauvojen abortointi ei onnistu enää raskausviikon 12 jälkeen. Myöhäisempään aborttiin pitää olla jokin todellinen syy.[/QUOTE]

Ei pidä paikkaansa.
Tutulleni on myönnetty lupa aborttiin 22 vkolla ihan vain nuoren iän takia, lapsi oli terve.
Tuttu oli täyttämässä 15 v.

 

tää palsta on täynnä epäloogista väkeä. Tee abortti koska jokainenlapsi ansaitsee myös isän. Onnettomia lapsirukkia maa täynnä.silti mammat täällä vaan vattumisuuttaaan haluaa vetää sut samaan suohon. Et ole valmis.tee abortti,hyvä teko.

 

ja lopettakaa se murhan jauhaminen.varmasti näiden idioottien lapssta moni toivoo ettei olis syntynytkään.itsekkäät ihmiset elarit vaan monella mielessä,ihan se olis joku iso juttu.elämä.elämä on suuri,pitkä moniulotteinen,elarit ei paljoa lämmitä urpot,ei vatsinkaan viattomia lapsia.ap.llä on vasta alkiot tai sikiöt.ällötätte mua.