Yllättikö vauva-arki?

[CherryCake]

Otsikossa kymysys
Luulin että vauva-arki ei tulisi yllättämään mua. Tiesin että vauva tulisi sitomaan paljon, en pääsisi enää tuosta noin vain edes kauppaan jne. Mutta silti jotenkin se pääsi silti yllättämään.

Tuntuu siltä että olisin vain yksi iso tissi! Lypsylehmä! Koko ajan pitäisi vain tissittää. Noin pienellä kun on niin pieni vatsakin nii mihin se kaikki oikein menee?

Mutta kyllä tää on silti ihanaa. Vauva on tosi helppo. Itkee todella vähän ja nukkuu yöt hyvin. Ainut ärsyttävä asia arjessa on tuo jatkuva tissittely ja kun sen takia en pysty tekemään mitään kotihommia, käymään suihkussa tai vessassa ja lähdöt venyy aina kun vauva haluaakin lisää maitoa. Tää on kyllä todella pieni asia kun kaikki on muuten hyvin. Ei onneksi ole koliikkivauva Ollaan päästy helpolla. Rakastan tuota palleroa valtavasti :heart:

Oonko muuten ainoa jota kyllästyttää tuo jatkuva imetys?

 

["vieras"]

Yllätti, kyllähän mä koliikkivauvoista tiesin mutta en tiennyt kuinka raastavan raskashoitoinen koliikkivauva on. Huolesta puhumattakaan.

Välillä on imetys kyllästyttänyt paljonkin, sit taas välillä menee ihan rutiinilla ja on mukavaa. Pallero nyt 1v. 2 kk.

 

[ugh]

Joo yllätti. En ollut ajatellut vauva-arjesta juuri mitään ennen lapsen syntymää. Sitten valvottiinkin intensiivisesti 1,5-vuotta, päikkärit aina 40min pätkissä. Eihän sellaiseen nyt voi varautua. Onneksi tuo on nyt 2,5v.

 

[Pin]

Eka yllätti helppoudella, toka oli just niin väsyttävää kuin oletinkin vauva-arjen olevan.
Nyt lapsonen on 5kk ja kolme päivää on mennyt niin mahtavasti, että toive heräsi helpottaako nyt pysyvästi!

 

[Pin]

Tai sen verran tämä itkuisempi tapaus yllätti, että kuinka nopeasti sitä palaakin hyvä mieli vaikka edellinen päivä ollut helvetillistä. Yksikin päivä tai edes hetki kun on helpompaa, tulee joku fiilis, että arki on maailman ihaninta, vielä voi lisääkin vauvoja tulla. Kai se on joku luonnon huijaus kun on hedelmällisessä iässä?

 

["vieras"]

Jeps.. Ihan samat fiilikset kun esikoinen syntyi. Inhosin imetystä ekat 2 kk ja odotin 4 kk:n ikää kuin kuuta nousevaa, että voin alkaa jo vähitellen kiinteitä maistattaman. Sitten yhtäkkiä aika hurahtikin ja imetyksestä tuli helppoa, että kiinteät aloitettiin vasta kun vauva oli 5,5 kk:n ikäinen ja osittais imetys jatkui vuoden ikään saakka. Tuon jos joku olisi kertonut silloin kun vauva oli kuukauden ikäinen niin olisin nauranut aika räkäisen naurun epäuskosta.

Nyt kuopus on 8 kk ja tämä elämän muutos ei oikeastaan enää hetkauttanut. Oli tuoreessa muistissa miltä tuntui olla pelkkä TISSI Täysimetyksellä 4,5 kk:n ikään ja kaitpa minä osittaisimetän siihen saakka kunnes tavalliset maitotuotteet ovat käytössä. Mies on luvannut, että kunhan imetys päättyy niin saan lähteä 4 päivän kylpyläreissulle kavereiden kanssa, että saan tiiviiseen vauva-pikku lapsi arkeen kunnon irtioton.. Ensimmäisen sitten 2011 kevään

Tsemppiä vaan arkeen.. Vaikka tämä kuulostaakin NIIIIIN kliseiseltä, niin kohta huomaat piteleväsi käsissä 1-vuotissynttärikakkua. Minä ihmettelen nimittäin nyt, että vasta tultiin synnytyslaitokselta kotiin ja nyt on enää 3,5 kk kuopuksen ekaan syntymäpäivään. :O ja esikoinen on 2,5-vuotias.. Apua!

 

["lumikide"]

Otsikossa kymysys
Luulin että vauva-arki ei tulisi yllättämään mua. Tiesin että vauva tulisi sitomaan paljon, en pääsisi enää tuosta noin vain edes kauppaan jne. Mutta silti jotenkin se pääsi silti yllättämään.

Tuntuu siltä että olisin vain yksi iso tissi! Lypsylehmä! Koko ajan pitäisi vain tissittää. Noin pienellä kun on niin pieni vatsakin nii mihin se kaikki oikein menee?

Mutta kyllä tää on silti ihanaa. Vauva on tosi helppo. Itkee todella vähän ja nukkuu yöt hyvin. Ainut ärsyttävä asia arjessa on tuo jatkuva tissittely ja kun sen takia en pysty tekemään mitään kotihommia, käymään suihkussa tai vessassa ja lähdöt venyy aina kun vauva haluaakin lisää maitoa. Tää on kyllä todella pieni asia kun kaikki on muuten hyvin. Ei onneksi ole koliikkivauva Ollaan päästy helpolla. Rakastan tuota palleroa valtavasti :heart:

Oonko muuten ainoa jota kyllästyttää tuo jatkuva imetys?

Meillä aika samanlaista tämän kuopuksen kanssa, mutta se aika kesti vain sen pari-kolme kuukautta, sitten alkoi ruokailujen välit pidentyä. Välillä se jatkuva imetys tympi, mutta muuten tään kuopuksen vauva-aika on ollut ihanaa. Ekaa kertaan voin sydämestäni sanoa nauttivani vauva-vuodesta. Hän on niin valoisa ja hyvän tuulinen lapsi. Tää on ihan toisenlainen kokemus vauva-ajasta, kuin esikoisen kanssa, joka nukui vain 1,5-2h pätkissä ekan vuoden tai keskimmäisen allergisen/refluksivauvan kanssa.

 

["vieras"]

Yllätti helppoudellaan, olin kuvitellut olevan paljon rankempaa. Mutta pahemmin yllätti se miten elämä muuttuu kokoajan rankemmaksi kun lapset kasvaa. Niin moni väittää että sit helpottaa kun vähän kasvavat. 7v on menny kokoajan vaan rankemmaksi.

 

[Lilith]

Esikoinen ei juuri yllättänyt, olin kai varautunut pahimpaan ja sainkin suhteellisen helpon tapauksen

Jotenkin tuntuu, että tämä kohta koittava arki vauvan ja 2v taaperon kanssa pääsee puolestaan yllättämään. Fiilis on niin kauhunsekainen, etten edes tiedä miten etukäteen voisin varautua ja mihin Välillä iskee myös epäusko siitä, että yksi ihminen voisi saada kaksi helppoa vauvaa.. Noh, kohta sen näkee

 

["Vieras"]

Yllätti helppoudellaan ja ihanuudellaan meidän esikoinen oli alusta lähtien hyvä syömään ja nukkumaan. Tosi tyytyväinen vauva kaikin puolin. Saas nähdä, kun kohta syntyy pikkusisarus, että onko hän sitten aivan erilainen...

 

["vieras"]

Yllätti siten, että vauva-aika olikin helppo. Ei muuta itkua kuin nälkäitkua, syöttö 4-6 tunnin välein. Vaunussa viihtyi, sylissä viihtyi, pinnasängyssä viihtyi, viihtyi myös lattialla yksikseen. No kolmas ipana ei sitten viihtynytkään. Yksilöllistähän tuo on.

 

["vieras"]

Vauvan sitovuus yllätti ja jotenkin se vanhemmuuteen liittyvä stressi, josta kaikki ei varmaankaan kyllä kärsi. Mulla oli jotenkin isot paineet liittyen äitiyteen, vaikka normaalisti otan asiat aika rennosti. Tokan lapsen kanssa oli tosi paljon helpompaa.

Ap:lla hyvä tilanne.. loppujen lopuksi se tissitakiaisvaihe menee tosi nopeesti ohi

 

[CherryCake]

[QUOTE="vieras";28974836]Jeps.. Ihan samat fiilikset kun esikoinen syntyi. Inhosin imetystä ekat 2 kk ja odotin 4 kk:n ikää kuin kuuta nousevaa, että voin alkaa jo vähitellen kiinteitä maistattaman. Sitten yhtäkkiä aika hurahtikin ja imetyksestä tuli helppoa, että kiinteät aloitettiin vasta kun vauva oli 5,5 kk:n ikäinen ja osittais imetys jatkui vuoden ikään saakka. Tuon jos joku olisi kertonut silloin kun vauva oli kuukauden ikäinen niin olisin nauranut aika räkäisen naurun epäuskosta.

Nyt kuopus on 8 kk ja tämä elämän muutos ei oikeastaan enää hetkauttanut. Oli tuoreessa muistissa miltä tuntui olla pelkkä TISSI Täysimetyksellä 4,5 kk:n ikään ja kaitpa minä osittaisimetän siihen saakka kunnes tavalliset maitotuotteet ovat käytössä. Mies on luvannut, että kunhan imetys päättyy niin saan lähteä 4 päivän kylpyläreissulle kavereiden kanssa, että saan tiiviiseen vauva-pikku lapsi arkeen kunnon irtioton.. Ensimmäisen sitten 2011 kevään

Tsemppiä vaan arkeen.. Vaikka tämä kuulostaakin NIIIIIN kliseiseltä, niin kohta huomaat piteleväsi käsissä 1-vuotissynttärikakkua. Minä ihmettelen nimittäin nyt, että vasta tultiin synnytyslaitokselta kotiin ja nyt on enää 3,5 kk kuopuksen ekaan syntymäpäivään. :O ja esikoinen on 2,5-vuotias.. Apua! [/QUOTE]


Mäkin oon jo alkanu oottamaan tuota aikaa kun saa alkaa antamaan kiinteitä. Eihän tää täysimetys tosiaan kestä kovinkaan kauan nii ei tää oo nii kamalaa Helpottavaa lukea muidenkin kokemuksia. Luulen ainakin sitten ajattelevani normaalisti tästä vauva-arjesta

 

[CherryCake]

Niin ja kyllä siinä imetyksessä on ihanatkin puolet. Se kun vauva alkaakin hymyilemään ja katsoo sua samalla ja jotenkin siitä tulee hyvä olo kun saa ruokittua itse omalla maidolla vauvansa Kaikilla kun tämäkään ei ole ihan niin helppoa. Ei sitä maitoa kaikilta edes tule. Vähän turhasta siis valitan täällä