Täällä 5-viikkoisen vauvan äiti joka todella yllättyi että vauva-arki onkin näin rankkaa. Ajattelin sinisilmäisesti että vauvat vaan syö ja nukkuu ja että sitä kerkeää tekemään omiakin juttuja kun vauva nukkuu. Aattelin että univaje olisi rankinta, mutta kyllä se on tämä jatkuva syöttö, vaipanvaihto tai vauvan kanniskelut. non-stop. Ja yksinäisyys on yllättänyt;sitä on yksin päivät ja yöt, koska mies on töissä, pystyy hän auttamaan vain iltaisin, jotka nekin menee sitten monesti itkeskellessä, on sekin kiva..
Meillä vauva on koko ajan nukkunut vain 12h/vrk ja päivällä vetelee 30min. päiväunia ja on monta tuntia putkeen hereillä. Tänä aikana joko seurustellaan sylissä, kitistään, itketään ja välillä onneksi viihtyy sitterissäkin jotta saan edes syötyä tai juotua kahvin.
Vauva on vatsavaivainen, epäilen jopa maitoallergiaa. Nyt on aloittanut itkeskelyn kesken ruokailun ja sen jälkeen. Ilma kiertää vatsassa ja kerran päivässä tulevaa kakkaa ähistellään ja puhistellaan naama punaisena pitkin päivää. Lisäksi vauvalla on VSD eli reikä sydämessä kammioiden välillä joka myös huolettaa ja lisää stressiä..
Tuntuu kauhealta ootella että vauva kasvaisi ja vaivat loppuisivat/helpottaisivat. Tuntuu välillä, että äidit kauhen vähän tuntuu puhuvan rehellisesti siitä kuinka rankkaa pikkuvauvan kanssa on. Vai olenko ainoa? Helpottaako tämä siinä 3-4kk paikkeilla?
