"dream"
suhteessa on kaksi ihmistä, miksi halutonta pitäisi aina vaan ymmärtää ja hänen mukaansa menee se kuinka usein seksiä on,miksi sen joka haluaa seksiä pitää vaan tyytyä siihen mitä saa jos saa?
mun mielestä jos rakastaa toista ei anna hänen kärsiä omasta haluttomuudestaan vaan hakee itselleen apua.
Olen myös sitä mieltä että haluton pihdatkoon ja loukatkoon rauhassa,mutta turha syyttää sitte jos halukasta alkaa kiinnostaa jossainvaiheessa joku toinen.
Seksuaalinen haluttomuus vaikuttaa aina suhteeseen, ja jos suhteen halukas osapuoli sattuu olemaan herkkä, saattaa pitkäaikainen haluttomuus vaikuttaa jopa vanhemmuuteen. Näin on käynyt meillä.
Mulla on niin pahaolla koska mies ei halua,ei hae apua,ei voi puhua asiasta. ihan kun minun tarpeillani ja tunteilla ei olisi väliä. olen myös sanonut etten voi elää näin loppuelämää että joku muutos on tapahduttava(tilanne kestänyt vuosia). rakastan miestä mutta olen onneton. huomaan että pinnani on kireällä ja tiuskin ja hermostun lapsillekki liian pienestä koska koko ajan on sellanen olo että miks toi yks on mun kanssa kun ei tartte mua.. miks se ei vaan lähe jos olen niin merkityksetön.
muistakaa siis sinkkuna seksi on vain seksiä,parisuhteessa se toisen haluttomuus koskettaa aika syvältä.
olen niin vihainen että minulta ei tule herumaan empatiaa piirun vertaa kenellekkään joka pahoinpitelee henkisesti puolisoaan. Seksuaaliterveys on tärkeä osa hyvinvointi. enkä voi ymmärtää mikä seksissä on niin kamalaa etteikö sitä voi oman rakkaan kanssa harrastaa.. tai ehkä mies ei vaan rakasta!
mun mielestä jos rakastaa toista ei anna hänen kärsiä omasta haluttomuudestaan vaan hakee itselleen apua.
Olen myös sitä mieltä että haluton pihdatkoon ja loukatkoon rauhassa,mutta turha syyttää sitte jos halukasta alkaa kiinnostaa jossainvaiheessa joku toinen.
Seksuaalinen haluttomuus vaikuttaa aina suhteeseen, ja jos suhteen halukas osapuoli sattuu olemaan herkkä, saattaa pitkäaikainen haluttomuus vaikuttaa jopa vanhemmuuteen. Näin on käynyt meillä.
Mulla on niin pahaolla koska mies ei halua,ei hae apua,ei voi puhua asiasta. ihan kun minun tarpeillani ja tunteilla ei olisi väliä. olen myös sanonut etten voi elää näin loppuelämää että joku muutos on tapahduttava(tilanne kestänyt vuosia). rakastan miestä mutta olen onneton. huomaan että pinnani on kireällä ja tiuskin ja hermostun lapsillekki liian pienestä koska koko ajan on sellanen olo että miks toi yks on mun kanssa kun ei tartte mua.. miks se ei vaan lähe jos olen niin merkityksetön.
muistakaa siis sinkkuna seksi on vain seksiä,parisuhteessa se toisen haluttomuus koskettaa aika syvältä.
olen niin vihainen että minulta ei tule herumaan empatiaa piirun vertaa kenellekkään joka pahoinpitelee henkisesti puolisoaan. Seksuaaliterveys on tärkeä osa hyvinvointi. enkä voi ymmärtää mikä seksissä on niin kamalaa etteikö sitä voi oman rakkaan kanssa harrastaa.. tai ehkä mies ei vaan rakasta!