Koiran hankkiminen kotiäiti-aikana?

[dogi]

Kaipailisin koiraihmisten kokemuksia koiran hankinnasta lapsiperheeseen. Perheeseemme on harkittu koiraa nyt jo vuoden verran, ollut myös joskus "lainakoira" väliaikaisesti hoidossa, tuona aikana päätös vain varmistui että haluamme mieheni kanssa koiraa perheeseen.

Lapset kuitenkin ovat melko pieniä, reilu 1v, 3v sekä yksi kouluikäinen. Plussaa olisi että nyt olen vielä ainakin vuoden, ellen kaksikin, kotona jolloin ihan pentuaikana koiran ei tarvitsisi olla yksin.

Ottaisitteko itse koiran näin pienten lasten kanssa? Mitä rotua suosittelisitte? Vahvasti meillä harkinnassa havannankoira, bolognese tms..

 

["palma"]

Liian usein pikkulapsiperheessä se koira jää aikapulan jalkoihin. Koulutta ja sosiaalistaa ei ehditä kunnolla ja lopputulos on joku räkyttävä hermostunut liikuntavajeesta kärsivä hermopora, joka kilahtaa heti jos jotain tavallisuudesta poikkeavaa tapahtuu. Kärjistän joo, mutta näitä on nähty. Mä en tajua, kuinka pienten lasten kanssa pystyy irtoamaan vähintään parille kunnon lenkille per päivä, mutta jos joku siihen pystyy niin mikäs siinä.

 

[_Pigeon_]

Plussaa olisi että nyt olen vielä ainakin vuoden, ellen kaksikin, kotona jolloin ihan pentuaikana koiran ei tarvitsisi olla yksin.

Nimenomaan sitä pentua tulee pitää alusta asti yksin (tietenkään ei heti pitkiä aikoja) ja koiraa tulee myös jättää säännöllisesti työpäivän mittaisiksi pätkiksi yksin. Muuten olette pulassa kun palaat töihin.

Minkälaisessa asunnossa asutte, ts. onko omaa pihaa johon pennun voi päästää tarpeilleen? Eihän tuossa muuten mitään, mutta 1- ja 3-vuotiaiden pukeminen ulos 1-2h välein voipi olla melko raskasta (varsinkin talviaikaan) jos ei omaa pihaa ole.

 

[meillähän]

on vauva, 4v ja 5v. Ja aika vahtiminen on lapsissa ja koirassa, koska lapset välillä kokeilee mitä kaikkea koira kestää, jos en ole ohjeistamassa, miten ollaan.

Muuten on pentuaika sujunut kivuttomasti, mut aika vähän koiralle on aikaa loppujen lopuksi. Osaa istua ja odottaa, noutaa ja jotain pikkujuttuja ja on perusluonteeltaan rauhallisen hyväkäytöksinen, ainakin vielä, kun ei ole uhmaiässä (koira siis).

Rotua en osaa suositella, koirat on kuitenkin yksilöitä ja rotu antaa osviittaa siitä mikä koiralle on luontaista toimintaa. Meillä on labradorinnoutaja ja siis toooodella rauhallinen yksilö, aivan ihana lussu.

 

[meillähän]

[QUOTE="palma";28960796]Liian usein pikkulapsiperheessä se koira jää aikapulan jalkoihin. Koulutta ja sosiaalistaa ei ehditä kunnolla ja lopputulos on joku räkyttävä hermostunut liikuntavajeesta kärsivä hermopora, joka kilahtaa heti jos jotain tavallisuudesta poikkeavaa tapahtuu. Kärjistän joo, mutta näitä on nähty. Mä en tajua, kuinka pienten lasten kanssa pystyy irtoamaan vähintään parille kunnon lenkille per päivä, mutta jos joku siihen pystyy niin mikäs siinä.[/QUOTE]

koiraa ei pentuna kylläkään lenkitetä, mutta kouluttaminen vaatii viitseliäisyyttä. Pentu kulkee perässä ja leikkii meidän kanssa ja siinä on sen liikunta ekalle vuodelle. Meillä saa siis pihassa olla vapaana, asutaan taajaman ulkopuolella.

 

["palma"]

Minkälaisessa asunnossa asutte, ts. onko omaa pihaa johon pennun voi päästää tarpeilleen? Eihän tuossa muuten mitään, mutta 1- ja 3-vuotiaiden pukeminen ulos 1-2h välein voipi olla melko raskasta (varsinkin talviaikaan) jos ei omaa pihaa ole.

Aika iso lääni saa olla pihana, että sitä voi käyttää koiran vessana ja lasten leikkipaikkana samaan aikaan. Joku rivaripiha on järkky vessakäytössä, kun talvella se on kusesta keltainen ja kesällä nurtsi on urean polttama. Kyllä koiran täytyy päästä tarpeilleen oman pihan ulkopuolelle.

 

[_Pigeon_]

[QUOTE="palma";28960833]Aika iso lääni saa olla pihana, että sitä voi käyttää koiran vessana ja lasten leikkipaikkana samaan aikaan. Joku rivaripiha on järkky vessakäytössä, kun talvella se on kusesta keltainen ja kesällä nurtsi on urean polttama. Kyllä koiran täytyy päästä tarpeilleen oman pihan ulkopuolelle.[/QUOTE]

No minä lähinnä tarkoitinkin, että esim miehen työpäivän aikana voi päästää välillä siihen pihaan, jottei joka kerta tarvitse niitä lapsia pukea ulkoilua varten.

 

[_Pigeon_]

koiraa ei pentuna kylläkään lenkitetä, mutta kouluttaminen vaatii viitseliäisyyttä. Pentu kulkee perässä ja leikkii meidän kanssa ja siinä on sen liikunta ekalle vuodelle. Meillä saa siis pihassa olla vapaana, asutaan taajaman ulkopuolella.

Ettekö käy lainkaan hihnakävelyillä?

 

["aapee"]

Nimenomaan sitä pentua tulee pitää alusta asti yksin (tietenkään ei heti pitkiä aikoja) ja koiraa tulee myös jättää säännöllisesti työpäivän mittaisiksi pätkiksi yksin. Muuten olette pulassa kun palaat töihin.

Minkälaisessa asunnossa asutte, ts. onko omaa pihaa johon pennun voi päästää tarpeilleen? Eihän tuossa muuten mitään, mutta 1- ja 3-vuotiaiden pukeminen ulos 1-2h välein voipi olla melko raskasta (varsinkin talviaikaan) jos ei omaa pihaa ole.

Asumme rivitalossa, päätyasunto rajoittuu metsään, ja tuonne metsäalueelle suunnitelmissa myös kulkea koiran kanssa.

Puolisollani on joustavat työajat, joiden ansiosta olemme miettineet että sekä aamulla että illalla on koiran kanssa mahdollisuus mennä pidemmälle lenkille. ulkoilen myös lasten kanssa päivittäin, jolloin koira voisi olla mukana touhuissa, lisäksi keskellä päivää pystyn käyttämään koiraa pienimuotoisella ulkoilulla, esikoisen päiväuniaikaan. (ihan siis talon lähettyville, itkuhälyttimen kanssa )

 

["aapee"]

No minä lähinnä tarkoitinkin, että esim miehen työpäivän aikana voi päästää välillä siihen pihaan, jottei joka kerta tarvitse niitä lapsia pukea ulkoilua varten.

Tätä itsekin ajattelin, että myös tuohon takapihalle voisi jossain välissä tarvittaessa päästää, piha rajoittuu metsään joten jos opettaisi koiraa käymään tarpeillaan tuossa reunalla, ettei siis ihan kotiovelle..tai sitten meidän nurtsi vain olisi kusenpolttama

 

[_Pigeon_]

[QUOTE="aapee";28960878]Asumme rivitalossa, päätyasunto rajoittuu metsään, ja tuonne metsäalueelle suunnitelmissa myös kulkea koiran kanssa.

Puolisollani on joustavat työajat, joiden ansiosta olemme miettineet että sekä aamulla että illalla on koiran kanssa mahdollisuus mennä pidemmälle lenkille. ulkoilen myös lasten kanssa päivittäin, jolloin koira voisi olla mukana touhuissa, lisäksi keskellä päivää pystyn käyttämään koiraa pienimuotoisella ulkoilulla, esikoisen päiväuniaikaan. (ihan siis talon lähettyville, itkuhälyttimen kanssa )[/QUOTE]

Ok, no sitten ei ainakaan noiden ulkoilujen puolesta olisi mitään ongelmaa

 

["jaja"]

Kannattaa myös miettiä mikä tilanne on sitten, kun/jos et ole enää kotiäiti. Riittääkö silloin vielä koiralle aikaa, joutuuko olemaan liikaa yksin.

 

[ei tarvitse]

Eihän pentua käytetä aluksi millään hihnalenkeillä! Toki hihnassa kulkeminen opetetaan, mutta ei pentua saa varsinaisesti lenkittää vaan pennun liikunnan tulee tapahtua vapaana juostessa ja leikkiessä, jolloin se saa itse määritellä jaksamisensa ja ottaa välillä torkut.

 

["palma"]

Eihän pentua käytetä aluksi millään hihnalenkeillä! Toki hihnassa kulkeminen opetetaan, mutta ei pentua saa varsinaisesti lenkittää vaan pennun liikunnan tulee tapahtua vapaana juostessa ja leikkiessä, jolloin se saa itse määritellä jaksamisensa ja ottaa välillä torkut.

Niillä pennuilla on taipumus kasvaa aikuisiksi ja elää sellaisina 12-14 vuotta. Kannattaa hetki uhrata aikaa sen suunnitteluun, kuinka koiran liikunnantarve eri elämänvaiheissa täytetään.

 

[chef]

Paras aika pennun ottoon on nimenomaan silloin, kun sille on antaa seuraava vuosi intensiivistä aikaa.

Joten meille pennut ovat monasti tulleet juuri silloin, kun lapset ovat olleet pieniä. Ja todennäköisesti seuraavakin koira tulee suunnilleen silloin, kun tämä seuraava vauva on 1-2v.

 

[-.-.-]

Eihän pentua käytetä aluksi millään hihnalenkeillä! Toki hihnassa kulkeminen opetetaan, mutta ei pentua saa varsinaisesti lenkittää vaan pennun liikunnan tulee tapahtua vapaana juostessa ja leikkiessä, jolloin se saa itse määritellä jaksamisensa ja ottaa välillä torkut.

Pentu todellakin kannattaa opettaa hihnaan ja ulkoiluttaa hihnassa monissa eri paikoissa että se tutustuu eri ympäristöihin ja ihmisiin ja koiriin ym.
Ei tietenkään pitkille hölkkälenkeille, mutta kävelyille, totta kai saa ja pitääkin viedä. Muuten voi helposti saada hihnaa ja ihan kaikkea uutta pelkäävän nuoren koiran niskoilleen, eikä se todellakaan ole kovinkaan kivaa.

 

["hmmm"]

Meillä koirat tulleet pentuina taloon ennen lapsia. Lasten aikana hankimme pari vuotiaan peruskoulutetun koiran, sillä en uskonut, että olisin itse ehtinyt/jaksanut opettaa koiraa tarpeeksi hyville tavoille. Lasten sählinkien ohessa en olisi jaksanut pentukoiran toilailuja... Kokemuksestani tiedän, että kun ensimmäiset 1,5-2v. näkee PALJON vaivaa koiran hyvän käytöksen eteen, niin saa sen loppuelämän ajan nauttia ihanasta seurasta ONGELMITTA. Harkitsemme pennun hankkimista aikaisintaan, kun kuopus on vähintään 5vee ja vanhemmat lapset sitten jo 10v. ja päälle. Kukin tavallaan... mutta havanna tai bolognese ovat aika pieniä varsinkin jos 1vee on innokas koiran "hoitaja", tarkoitan, että voi olla liian raju vielä pentukoiralle.

 

[sintt1]

Kukaan ei voi nettikirjoituksen perusteella tietää miten teidän perheeltä tulisi elämä sujumaan koiran kanssa. Jotkut hoitavat hienosti lapsikatraan lisäksi lauman isoja koiria ja joillain yksinelävillä ei soisi olevan marsuakaan, kun sen hoito on liian raskasta. Kaikki riippuu ihan omasta jaksamisesta ja viitseliäisyydestä. Kannattaa ehkä kysellä itseltään, että onko sellainen ihminen, että kaikki askareet tuntuu raskaalta, tuleeko maailmanloppu, jos lapset sotkee itsensä koirankakkaan tai koira pissaa vaikka lempikenkiin, onko uloslähteminen mielekästä vai pakollinen paha (myös sadesäällä), onko arki nyt raskasta vai helppoa?

Meille on tullut pentu muutama kuukausi ennen lapsen syntymää. Nyt lapsi täyttää kohta 4 ja meillä on tällä hetkellä kaksi pentua. Onhan niiden kanssa elo välillä rasittavaa. Itse ehkä miettisin koirien pitoa kahdesti, jos koirien ei olisi mahdollista olla ulkona keskenään. Sisällä (ainakin meillä) meno sellaista, että koiria ja lasta ei voi jättää hetkeksikään valvomatta. Raskasta olisi pienessä asunnossa, kun ei voisi vessaankaan mennä ilman, että olisi lapset tai koira mukana. Toki lasta opastetaan ja kielletään tekemästä tyhmyyksiä, mutta vielä ei voi kyllä luottaa, että lapsi muistasi miten voi tehdä ja miten ei voi tehdä. Mielestäni on siis tärkeää, että on olemassa paikka, johon koiran voi laittaa ja jonne lapset ei pääse.

 

[Vaimo-Rakas]

Me hankimme pennun kun olin kotona. Hienosti meni, oli aikaa opettaa pentua ja oppihan se myös olemaan yksin, ei me suinkaan kotona ähötetty koko aikaa.
Uskon että vähemmillä ongelmilla selvisimme niin että pennulla oli lauma ympärillä enemmän kuin jos olisimme töissä olleet.