intin johtajakoulutus

Näin armeija tekee pojista johtajia - Tommi Hermusen kolumnit - Elämä - Helsingin Sanomat

Blogi aiheesta.

Armeijan opeista poisoppiminen on aina todettu työlääksi. On tuplatyö kouluttaa kersantista työnjohtajaa verrattuna sivariin

 

Armeija kouluttaa johtajia sodan ajan joukoille, eikä Hesen vuoropäälliköiksi.

 

[QUOTE="vieras";28896449]Armeija kouluttaa johtajia sodan ajan joukoille, eikä Hesen vuoropäälliköiksi.[/QUOTE]

Juuri näin.


Mun mieheni on siviilityössään ihan tavisduunari mutta armeijassa "johtoporrasta". Se vaan on niin että armeija hakee johtajasta eri asioita kuin siviilipuolen tyonantajat.

 

[QUOTE="vieras";28896449]Armeija kouluttaa johtajia sodan ajan joukoille, eikä Hesen vuoropäälliköiksi.[/QUOTE]

Itse moisen "sodan ajan joukkojen johtajakoulutuksen" eli RUK:n läpikäyneenä en pysty arvostamaan saamaani koulutusta kovinkaan korkealle. Mutta särmän pinkan osaan tehdä.

 

Itse moisen "sodan ajan joukkojen johtajakoulutuksen" eli RUK:n läpikäyneenä en pysty arvostamaan saamaani koulutusta kovinkaan korkealle. Mutta särmän pinkan osaan tehdä.

No minkäs me muut sille voimme jos sun ainoa oppi intistä oli särmä pinkka, mutta vuoteen petaaminen oli jo liian vaikeaa...

 

Itse moisen "sodan ajan joukkojen johtajakoulutuksen" eli RUK:n läpikäyneenä en pysty arvostamaan saamaani koulutusta kovinkaan korkealle. Mutta särmän pinkan osaan tehdä.

Johtaja voi olla vässykkä ja kyvytön sekä armeijassa että siviilissä. Se todellinen johtajuus löytyy korvien välistä ja sitä voi koulutuksella vahvistaa, toisista taas ei millään koulutuksella ikinä saa johtajaa. RUKin käyneitä vässyköitä ja velliperseitä on pilvin pimein. En ikinä haluaisi sodanajan johtajakseni sellaista jonka mielestä merkittävin reserviupseerikoulutuksen anti on ollut pinkan teko, sellaisten johdettavia kuolee nimittäin sodassa kuin kärpäsiä.

 

missä muualla muuten annetaan johtajakoulutusta kuin sotaväessä?

 

Johtaja voi olla vässykkä ja kyvytön sekä armeijassa että siviilissä. Se todellinen johtajuus löytyy korvien välistä ja sitä voi koulutuksella vahvistaa, toisista taas ei millään koulutuksella ikinä saa johtajaa. RUKin käyneitä vässyköitä ja velliperseitä on pilvin pimein. En ikinä haluaisi sodanajan johtajakseni sellaista jonka mielestä merkittävin reserviupseerikoulutuksen anti on ollut pinkan teko, sellaisten johdettavia kuolee nimittäin sodassa kuin kärpäsiä.

Joopa joo ja jaapa jaa. Olen joskus aikaisemminkin istunut ravintolapöydässä, jossa armeijan johtajakoulutuksen arvostelu sai aikaan täsmälleen samanlaisen kiukunpuuskan. Siinähän puhiset, olen kuitenkin jo sen verran kauan ehtinyt jo intin touhujen jälkeen (kurssini oli siis 190, terveiset vaan, jos joku on tunnistavinaan) toimia esimiesasemassa tässä ihan oikeassa elämässä, että näkökulma johtajuuteen on jonkin verran laajempi.

 

Sodassa tarvitaan hyvin erilaista johtamista kuin nykyajan työpaikoissa, joissa korostuu uusien ideoiden rohkea esiin tuominen, tiimityötaidot, vuorovaikutteisuus, tietointensiivisyys jne. Harva firma haluaa enää palkata aivottomia käskytettäviä. Sodassa pitää olla tehokas ja määrätietoinen jyrä, kuten on todettu muissakin kriisitilanteissa parhaaksi johtamistavaksi. Kriisissä on pakko toimia nopeasti ja tehokkaasti selkeiden ennalta harjoiteltujen speksien mukaisesti ilman, että kukaan alainen mukisee mitään omia mielipiteitään tai alkaa kyseenalaistamaan, että onko tämä nyt paras tapa toimia.

 

missä muualla muuten annetaan johtajakoulutusta kuin sotaväessä?

nykyään tuntuu olevan pilvin pimein konsulttifirmoja jotka keskittyvät esimiesten "sisäisen johtajuuden" löytämiseen.

 

Joopa joo ja jaapa jaa. Olen joskus aikaisemminkin istunut ravintolapöydässä, jossa armeijan johtajakoulutuksen arvostelu sai aikaan täsmälleen samanlaisen kiukunpuuskan. Siinähän puhiset, olen kuitenkin jo sen verran kauan ehtinyt jo intin touhujen jälkeen (kurssini oli siis 190, terveiset vaan, jos joku on tunnistavinaan) toimia esimiesasemassa tässä ihan oikeassa elämässä, että näkökulma johtajuuteen on jonkin verran laajempi.

Siis mitä? En minä ole kiukkuinen ollenkaan, sanoin vain mielipiteeni. Sinä sen sijaan jeesustelet ja yrität nostaa itseäsi jollekin käsittämättömälle jalustalle.

 

Siis mitä? En minä ole kiukkuinen ollenkaan, sanoin vain mielipiteeni. Sinä sen sijaan jeesustelet ja yrität nostaa itseäsi jollekin käsittämättömälle jalustalle.

Ok, se velliperseläppäsi oli sitten tarkoitettu ainoastaan tukemaan sinun mielipidettäsi, ei horjuttamaan minun. Tämäpä selvä, jatkakaa.

 

Joopa joo ja jaapa jaa. Olen joskus aikaisemminkin istunut ravintolapöydässä, jossa armeijan johtajakoulutuksen arvostelu sai aikaan täsmälleen samanlaisen kiukunpuuskan. Siinähän puhiset, olen kuitenkin jo sen verran kauan ehtinyt jo intin touhujen jälkeen (kurssini oli siis 190, terveiset vaan, jos joku on tunnistavinaan) toimia esimiesasemassa tässä ihan oikeassa elämässä, että näkökulma johtajuuteen on jonkin verran laajempi.

Sullehan kävis sodassa silleen, et jos edestä ei osu niin sit takaa osuu ihan varmasti.

 

Joopa joo ja jaapa jaa. Olen joskus aikaisemminkin istunut ravintolapöydässä, jossa armeijan johtajakoulutuksen arvostelu sai aikaan täsmälleen samanlaisen kiukunpuuskan. Siinähän puhiset, olen kuitenkin jo sen verran kauan ehtinyt jo intin touhujen jälkeen (kurssini oli siis 190, terveiset vaan, jos joku on tunnistavinaan) toimia esimiesasemassa tässä ihan oikeassa elämässä, että näkökulma johtajuuteen on jonkin verran laajempi.

Varmasti sitten kokemukseesi nojaten voit ymmärtää sen että siviilin johtajilta vaaditaan ihan eri asioita kuin armeijan johtajilta ( siitähän kertoo juuri sekin että sinä et saanut intin koulutuksesta mitään irti ). Ja se että sinä satut arvostamaan siviilijohtajuutta enemmän ei tee armeijan johtajista yhtään vähäpätöisempiä kuin siviilipuolen vastaavat.

 

nykyään tuntuu olevan pilvin pimein konsulttifirmoja jotka keskittyvät esimiesten "sisäisen johtajuuden" löytämiseen.

eiks ne ole semmosia muutaman päivän kursseja, tuskin sellaisen käytyään vässykkä muuntuu timangiksi johtajaksi?

 

eikai se tee isämiehestä huonoa johtajaa että hän on ollut rukissa?

vai onko tää vaan tätä yleistä haukkumista?

 

[QUOTE="vieras";28896535]Sullehan kävis sodassa silleen, et jos edestä ei osu niin sit takaa osuu ihan varmasti.[/QUOTE]Isämiehellä olisi varmasti taistelun tiimellyksessä joku Sarasvuon eettisen arvojohtamisen opas kourassa.

 

[QUOTE="vieras";28896535]Sullehan kävis sodassa silleen, et jos edestä ei osu niin sit takaa osuu ihan varmasti.[/QUOTE]

No näinhän siinä varmaankin kävisi. Jos siis olisin ylipäätään edes sinne linjaan päätynyt...

 

Armeijan johtamisjärjestelmän lähtökohta:
-jääkäri/matruusi = ei aivoja lainkaan
-korpraali/ylimatruusi = 1/4-aivot
-alikersantti = 1/1 aivot
-kersantti = 2-kertaiset aivot
-ylikersantti = 3-kertaiset aivot
...
-luutnantti = 8-kertaiset aivot
-yliluutnantti = 9-kertaiset aivot
...
-kenraali/amiraali = 17-kertaiset aivot

 

missä muualla muuten annetaan johtajakoulutusta kuin sotaväessä?

Aalto-yliopistossa. Ehkä jossain muuallakin, luulis. Pitääpä perehtyä.

 

No näinhän siinä varmaankin kävisi. Jos siis olisin ylipäätään edes sinne linjaan päätynyt...

Niin niin, täysin arvattava juttu: olet takalinjojen vässykkä.

 

Isämiehellä olisi varmasti taistelun tiimellyksessä joku Sarasvuon eettisen arvojohtamisen opas kourassa.

Anteeksi.
Jatkakaa. *käsky*

 

"Vittu, että tuntui hyvälle huutaa sille jätkälle niin kovaa kun lähti."

Varmasti.

Miettikää, missä muualla johtaja "saa" huutaa täyspässille alaiselleen naama punaisena, ja vielä selviää siitä päähän taputtelulla?

 

"Vittu, että tuntui hyvälle huutaa sille jätkälle niin kovaa kun lähti."

Varmasti.

Miettikää, missä muualla johtaja "saa" huutaa täyspässille alaiselleen naama punaisena, ja vielä selviää siitä päähän taputtelulla?

Ja miten hyvin tuollainen motivoi yhtään ketään tekemään työnsä hyvin ja pysymään samassa työpaikassa vähän pidempäänkin...

 

Eristäytyneet olot ja teennäiset roolit luovat hyvät olosuhteet huonolle johtamiselle.

Niin, 26-vuotias yritysjohtaja nyt kuitenkin sattui olemaan Suomen armeijan leivissä, eikä vankilakokeessa tai todellisessa työelämässä. Tietysti se saattaa vähän kirpaista, että on vanha ja nuoremmat pomppii varpaille tilanteessa, jossa se on aina mennytkin niin.

Ei siinä, etteikö puolustusvoimia ja sen tapaa toimia saisi kritisoida. Totta kai saa, mutta jotenkin tämä pisti enemmän hymähtelemään hyväntahtoisesti kuin pohtimaan tosissaan sitä, millaisia johtajia armeija kouluttaa (ja minne).