Hei, te jotka olette vaihtaneet etunimenne!

[Nimen vaihtaja]

Minkä ikäisinä vaihdoit etunimesi? Miksi vaihdoit? Oliko perheelläsi ja lähipiirillä vaikea kutsua sinua toisella nimellä?

Suunnittelen nimen vaihtoa, en yhtään pidä omasta nimestäni. Olen kuitenkin 21-vuotias ja mietin onko hankalaa? Sukunimen vaihtohan on ihan eri asia. Ei kukaan minua sillä kutsu.

 

[määäää]

Ei mua kukaan kutsu etunimellä, vaan mulle korkeintaan puhutaan suoraan vaan, jos puhutaan, siksi mulle olikin helppoa vaihtaa. Kukaan ei oikein reagoinut asiaan mitenkään eikä kysellyt mitään, hyvä jos vuoden päästä tietävät sentään mikä nimeni on.

 

[Nimen vaihtaja]

Ai, kyllä meillä ainakin on tapana kutsua toista etunimellä. Esimerkiksi jos on toisessa huoneessa ja huutaa sieltä niin toki siinä kutsutaan nimellä. "Päivi, tuletko käymään?" Ei "tuu käymään" eihän siinä edes tiedä ketä pyydetään

 

[Professional Griefer]

15-vuotiaana.
Ei oo ollu vaikeuksia, ei mun entistä nimeä tiedä edes kukaan muu kuin yksi lapsuudenkaverini, mieheni ja mun sukulaiset. Ainoastaan suvun vanhimmat kutsuu entisellä nimellä, mutta esim. oma äiti ja veli tottui heti uuteen nimeeni, eikä vahingossakaan ole käyttäneet vanhaa.

Ei hankalaa ole muuta, kuin uusia kaikki kortit ja passi. Kela-kortin saa ilmaiseksi uuden, mutta passit ja pankkikortit ja muut pitää itse hommata ja maksaa jos maksuja tulee. Mulla oli helpompaa kun alaikäisenä oli korkeintaan Visa Electron ja rinnakkaisplussakortti äitin kanssa.

 

["juh"]

Itse vihasin nimeäni, ja jo lapsena päätin että vaihdan sen. Vaihdoin sen kuitenkin vasta 20vuotiaana, kaverit tottuivat heti, mutta vanhemmat jaksavat mäkättää siitä ja murjottaa, eli kutsuvat vieläkin sillä entisellä nimellä :/ Ja ei se hankalaa ole. Maistraattiin tai jonnekin lähetät hakemuksen, ja maksat n.40e niin asia on sillä selvä. Sitten pikkuhiljaa hommaamaan vaan uusia kortteja.

 

[määäää]

Ai, kyllä meillä ainakin on tapana kutsua toista etunimellä. Esimerkiksi jos on toisessa huoneessa ja huutaa sieltä niin toki siinä kutsutaan nimellä. "Päivi, tuletko käymään?" Ei "tuu käymään" eihän siinä edes tiedä ketä pyydetään

No ei meillä vaan, aina se on selvinnyt kelle puhe on tarkoitettu muutenkin.
No, sukujuhlissa en ole kyllä käynytkään vuosiin, että paikalla nyt niin hirveästi olisi porukkaa.
Mutta vaikkapa lasten isä nyt on vaan huutanut että tee sitä ja tee tätä, tai on sanonut lapsille että käskekää äitinne tehdä sitä ja tätä. Ja jos se mainitsee minut sukulaisilleen, olen "tuo yks".