Suututteko koskaan vauvalle?

Vauva, kun:
kesken vaipan vaihdon pissaa pöydälle, pulauttaa itsensä ja sinun päälle ne viidennet oksennukset, rääkyy naama punaisena etkä tiedä missä vika, herättää monta kertaa yöllä jne. jne.

Itse aina vaan hymyilen ja sanon, oho Mies joskus pahastuu, kun saa ne kolmannet pahalta haisevat oksennukset syliinsä

Aloin vaan miettimään, että onko äidit jotenkin ohjelmoitu olemaan suuttumatta ja missä vaiheessa tämä suuttumuksen suoja loppuu? Varmaan jossain vaiheessa alkaa lapsi ärsyttämäänkin jos pissat on koko ajan housussa tai vaatteet ruuassa.

Ymmärrätteköhän mitä tarkoitan.

 

Mua alko ärsyttää siinä kun lapsi oli 1v ja ylöspäin tietyt asiat.. nyt kun lapsi on 3v niin ärsyttää illat eniten

 

Noh, äidit tosiaankin on rakennettu sellaisiksi ettei nuo vauva-ajan 'pikkujutut' pitäisi ärsyttää.(poikkeuksiakin varmasti löytyy)
Mutta niin on rakennettu se lapsikin: lapsi kasvaa koko ajan, oppii kuivaksi, oppii syömään itse, oppii itsenäiseksi.

 

Voi elämä.
Miten noista nyt vois SUUTTUA? Luuletko että vauva pissaa ja pulauttelee ilkeyttään???

Muutenkin toi aloitusviesti... Huhhuh.
Minkä ikäinen olet ap???

 

[QUOTE="huoh";28759681]Voi elämä.
Miten noista nyt vois SUUTTUA? Luuletko että vauva pissaa ja pulauttelee ilkeyttään???

Muutenkin toi aloitusviesti... Huhhuh.
Minkä ikäinen olet ap???[/QUOTE]

Ihanaa kun joku vaahtoaa ilman, että edes lukee sitä alkuperäistä viestiä

 

Kyllähän nuo asiat tavallaan pitäisi käytänössä ihmistä ärsyttää koska melkein kaikki epämukavuustekijät ärsyttävät ihmistä. Aloin vaan viime yönä miettimään asiaa, kun silmät ristissä vaihdoin pimeässä vaippaa josta oli pissat tullu läpi sängylle ja piti alkaa etsimään uutta petaria, lakanaa, pyjamaa, lämmitämään maitoa jne. jne. Luulisi, että ottaisi kaaliin, mutta ei ottanut yhtään.

Olen kolmekymppinen ja tämä nyt on vaan tälläinen ajatushärö eikä mitään muuta. Aloin vaan miettimään, että kauan tuo "suoja" kestää. Täälläkin niin monet äidit valittavat kuinka lapsi ärsyttää.

 

Ei vauva kyllä oo koskaan suututtanut. Nyt tuo 4-vuotias suututtaa välillä niin että saa laskea sataan tai tuhanteen..

 

En ole vauvalle suuttunut mutta saattanut lähinnä puhahtaa tilanteelle tyyliin tämäkin vielä.

 

no vauva-aikana eli alle 1v en varmaan osannut oikein suuttua lapselle, nyt kyllä onnistuu, kun jässillä ikää 2,5v.

 

[QUOTE="äiti";28759715]Kyllähän nuo asiat tavallaan pitäisi käytänössä ihmistä ärsyttää koska melkein kaikki epämukavuustekijät ärsyttävät ihmistä. Aloin vaan viime yönä miettimään asiaa, kun silmät ristissä vaihdoin pimeässä vaippaa josta oli pissat tullu läpi sängylle ja piti alkaa etsimään uutta petaria, lakanaa, pyjamaa, lämmitämään maitoa jne. jne. Luulisi, että ottaisi kaaliin, mutta ei ottanut yhtään.

Olen kolmekymppinen ja tämä nyt on vaan tälläinen ajatushärö eikä mitään muuta. Aloin vaan miettimään, että kauan tuo "suoja" kestää. Täälläkin niin monet äidit valittavat kuinka lapsi ärsyttää.[/QUOTE]
Vauva ei lällätä ja hoe kymmeniä kertoja peräkkäin pyllykakkapyllykakkapyllykakka ja samalla juokse ympäri kämppää välillä tämmäten pikkusisarustaan, sen jälkeen kun olet passittanut sen ruokapöydästä pois koska heittelee tahallaan ruokaa ympäri köökiä.

Kun otat lapsen puhutteluun näyttää ensin että hän kuuntelee ja lopuksi alkaa kiljahdella ja lällättää. Sitten juoksee karkuun vanhempien sänkyyn hyppimään, josta myös sanottu aiemmin "muutaman" kerran.

 

Vauvan ollessa vastasyntynyt ja kovasti mahakipuinen, oli illat ja yöt välillä ihan kauheita. Silloin pari kertaa väsyneenä hermostuin ja sanoin ihan ääneen että nyt turpa kiinni. Rauhallisella äänellä, mutta kyllä se pieni avautuminen helpotti ja nyt kun on alkanut nipistellä ja purra (11kk), tekee mieli suuttua ihan kunnolla kun yllättäen nappaa kiinni kipeästi

 

en suuttunut alle 1-vuotiaalle

 

En todellakaan vauvalle ole suuttunut! Tottakai leikki-ikäiselle ja siitä ylöspäin, mutta vauva ei ilkeyttään itke ja tarvitse hoitajaa.

 

on suututtanut, mutta siis en ole ollut äkäinen vauvalle, vaikka ne oksennukset ja jatkuva kitinä suututtaakin. Lähinnä äkäilen sit ukolle, et ottais jo välillä vauvan, et sais olla rauhassa.

Ja oikeasti sekin suututtaa joskus, et just kun saat esim aamukahvin ja -palan eteen ja istahdat alas, niin vauva alkaa itkemään vaunuissa/lattialla, että joudut nousemaan ja kahvi jäähtyy. Niin kyl se suututtaa ja saa suututtaa, mutten siitä vauvalle äkäile.

 

Vauva nyt ei voi tehdä mitään sellaista mistä voisi suuttua.

 

Minä hermostuin yhden yöheräämisen takia. En ollut saanut nukkua kokonaista yötä vuosiin ja lähemmäs vuodenikäinen vauva herätti yhä monta kertaa yössä. Olin nukkunut ehkä puoli tuntia edellisen herätyksen jälkeen, kun poru alkoi taas. Multa lipsahti suusta ruma ärähdys: turpa kiinni! En vain mahtanut sille mitään. Vauva vaikeni heti ja jatkoi unia, minä valvoin ja podin huonoa omaatuntoa. Yöherätykset loppuivat tuolloin lähes kokonaan, en uskalla edes arvata, miksi.

 

No en varmaan niinkään vauvalle, mutta tilanteelle.. Ehkä mä oon sitten ainoa jota juuri yöheräilyt ja jatkuva univelka kiristivät niin, että saatoin yöllä kiroilla ja jouduin pakottamaan itseni rauhalliseksi ennnenkuin menin vauvan luo. Jossain puolen vuoden paikkeilla, takana 4kk koliikkia ja sitten heräiltiin puolen tunnin - tunnin - kahden välein yöt läpeensä. Muistan tämmösiä ihan koomaöitä, puolen tunnin horrosunia ja taas huutoa, kyllä kuului että 'ei v**tu ole totta' tai 'ei sa**ana, anna mun nukkua edes vähän' mutinoita meikäläisen peiton alta.

Pukluhommat tai muut sellaset ei kiehuttaneet, mutta huuto. Se huuto. Ja ei, en ollut masentunut vaan ihan helvetin väsynyt vaan.

 

Silloin minä aina lyön vauvaa, mutta niin minä lyön muitakin lapsiankin kun he tekevät jotain aivan sopimatonta. Viimeksi löin vauvaa kun vauva kakkasi puhtaaseen vaippaan heti vaipanvaihdon jälkeen ja jouduin vaihtamaan heti uudestaan uuden vaipan vauvalle.

 

jatkuvat rintaraivarit joskus meinasi hermostuttaa, mutta yritin aina itse pysyä rauhallisena. hermostuin sitten miehelle pienistäkin asioista, miesparka sai kaiken niskaansa

 

En vauvalle, mutta tänään aamulla sappi kyllä kiehui. 1-v lapsi nukkui siis vieressäni ja herään siihen kun tämä kolauttaa puhelimella minua poskiluuhun. En periaatteessa suuttunu lapselle vaan, kun se sattui niin s*atanasti. Niin ja kun toivuin tuosta iskusta ja avasin silmäni niin näen kuinka pienet sormet tulevat kohti silmääni ja raapaisevat, nyt on silmä hienon näköinen. Hyvää huomenta äiti!

Toki joskus väsyneenä sitä tulee hermostuttua pienistäkin asioista.

 

Minä en ärsyynny kovin helposti muutenkaan, joten en ainakaan muista, että olisin vauvalle suuttunut. Pitää kyllä jotain aika paljon vakavampaa tapahtua, että minut saisi ärsyyntymään.

 

usko, että kukaan normaali suuttuu VAUVALLE, mutta toki saattaa ärsyyntyä/mennä hermo TILANTEESEEN.

Kun nouset sadannetta kertaa yöllä jne.. Saattahan se hivenen ärsyttää

 

Silloin minä aina lyön vauvaa, mutta niin minä lyön muitakin lapsiankin kun he tekevät jotain aivan sopimatonta. Viimeksi löin vauvaa kun vauva kakkasi puhtaaseen vaippaan heti vaipanvaihdon jälkeen ja jouduin vaihtamaan heti uudestaan uuden vaipan vauvalle.

Mitä helvettiä??

 

Ei suututtaisi, sillä eihän vauva sille asialle mitään voi. eri asia on sitten joku taapero 2-4v, minkä pitäisi jo tietää, ettei sitä pottaa saa kaataa olkkarin lattialle, varsinkaan täydessä lastissa kun asiasta on monta kertaa keskusteltu. Silloin voisi omant korvat punoittaa ja huutoa tulla.

 

On joskus suututtanut kun vauva oli tosi itkuinen ekan pari kuukautta, ei kuitenkaan niin että vauvalle olisin vihainen vaan sille tilanteelle ja väsymykselle, turhautumista se kai on.
Joskus olen kyllästyneellä äänensävyllä kysynyt, että mitä nyt taas.
Jos rupesi oikeasti ärsyttämään se jatkuva huuto, vaihdettiin hytkytysvuoroa miehen kanssa tai jos olin yksin, laskin vauvan sängylle, hengitin hetken ja otin takaisin syliin. Sääliksi mua kuitenkin eniten kävi ja pari kertaa muistan itsekin itkeneeni vauvaa hytkytellessä.

Esikoisen kohdalla ei ollut tällaista ollenkaan, kun ei ollut mitenkään itkuinen vauva.

Nyt meidän toinenkin on muuttunut ilopilleriksi ainakin jos siihen kahteen kuukauteen vertaa.