S
"Salla"
Vieras
Niin. En nyt kaipaa kauhisteluja meidän tilanteesta, vaan ihan konkreettisia neuvoja. Meillä ei ole ollut seksiä pitkään, pitkään aikaan. Eikä minkäänlaista läheisyyttä. Ei kosketusta, ei suudelmaa. Mies nukkuu nykyään yleensä olohuoneessa patjalla. Sanoo, että vaan nukahtaa eikä jaksa enää siirtyä, mutta mä luulen, että se ei vaan halua tulla samaan sänkyyn.
Alunperin tilanne sai alkunsa lapsettomuudesta. Ei se tietysti heti alkanut, mutta lopulta seksi liittyi meillä pitkään vain ja ainoastaan lapsen alulle saattamiseen ja sitä harrastettiin vain tiettyyn aikaan kuukaudesta. Odotusaikoina seksiä ei ole harrastettu kuin kerran, pari raskauden loppuvaiheessa. Toisen lapsen syntymän jälkeen seksiä ei ole enää ollut ollenkaan. Hän on 3-vuotias.
Kun tilanne on jatkunut jo pitkään, en oikein tiedä miten edetä asiassa. Olen aiemmin ottanut asian puheeksi muutamaan otteeseen, mutta ei se ole vienyt asiaa eteenpäin. En enää osaa edes koskettaa miestäni. Jos vaikka sängyssä jalka tai käsi osuu häneen vahingossa, vedän sen nopeasti pois.
Tämä kuulostaa varmaan tosi oudolta monien mielestä, mutta se on totisinta totta. En halua elää loppuelämääni näin, joten jotain on saatava aikaan. En vain oikeasti tiedä miten etenisin, kun en voi edes koskettaa miestäni.
Olisko joku joskus ollut vastaavassa tilanteessa? Saitteko sen ratkaistua jotenkin?
Alunperin tilanne sai alkunsa lapsettomuudesta. Ei se tietysti heti alkanut, mutta lopulta seksi liittyi meillä pitkään vain ja ainoastaan lapsen alulle saattamiseen ja sitä harrastettiin vain tiettyyn aikaan kuukaudesta. Odotusaikoina seksiä ei ole harrastettu kuin kerran, pari raskauden loppuvaiheessa. Toisen lapsen syntymän jälkeen seksiä ei ole enää ollut ollenkaan. Hän on 3-vuotias.
Kun tilanne on jatkunut jo pitkään, en oikein tiedä miten edetä asiassa. Olen aiemmin ottanut asian puheeksi muutamaan otteeseen, mutta ei se ole vienyt asiaa eteenpäin. En enää osaa edes koskettaa miestäni. Jos vaikka sängyssä jalka tai käsi osuu häneen vahingossa, vedän sen nopeasti pois.
Tämä kuulostaa varmaan tosi oudolta monien mielestä, mutta se on totisinta totta. En halua elää loppuelämääni näin, joten jotain on saatava aikaan. En vain oikeasti tiedä miten etenisin, kun en voi edes koskettaa miestäni.
Olisko joku joskus ollut vastaavassa tilanteessa? Saitteko sen ratkaistua jotenkin?