Miten voisi elää lapsen kanssa mahdollisimman samalla lailla, kuin ennen sen syntymää?

  • Viestiketjun aloittaja Sponttaani Retki
  • Ensimmäinen viesti
Sponttaani Retki
Baareissa ja bilettämässä nyt tietenkään ei voi käydä lapsen kanssa..
Mutta tuntuu, että kun nuorena (tai milloin tahansa vaan) saa lapsen, että sitä pitäisi "jumiutua" vain sisälle. Totta kai, ppitää huomioida että ihan pieni tarvii paljon lepoa, lämpöä ja syliä, mutta kun vauva alkaa olemaan siinä iässä <1,5 v. , niin miksei sitä vois ottaa mukaan puistoon näkemään ystäviä? Jos ei ole kauhean meluisa paikka, niin kyllähän ihan pikkuinenkin voi nukkua kiltisti päiväuniaan vaunuissa?

Tuntuu ettei tätäkään monet nuori-äiti -tuttavani tajua, luulevat että sen lapsen kanssa kaikki aika täytyy viettää vaan sisällä, steriilissä ympäristössä. Ja ulkona rattaissaz työntäminen on ennalta suunniteltu "suorituskeskeinen" vaunulenkki, joka noudattaa aina samaa kaavaa. Se ei ole sille äidille mukava pyrähdys ulkona, vaan pakollisten tehtävien listaan kuuluva velvoite, kuten esim. vaipan vaihtokin on., .. Sitten mua mulkoillaan kun mielestäni lapsen voi ottaa puistoon jossa näkee kavereita (ihan selvinpäin, ainakin itse olisin toki). Onko ajatusmallini kiero?
Sama koskee sitä, ettei esim. voida lähteä kesäpäivänä "torille", kirpparille tai minne vaan jos vauva on mukana. Tätä en ymmärrä? Ymmärrän kyllä toki sen, että äitikin kaipaa itselleen aikaa mutta tässä nyt ei ole kyse siitä. Tuntuu, kuin että sit vauvaa ei saisi viedä talon ulkopuolelle tekemään mitään,/ eikä näkemään ketään, noin niinku ei-sovitusti?.

Ja totta kai, tiedän, että on otettava se lapsien "vuorokausirytmi" huomioon, ja se saattaa estää hieman sitä sponttaanisuutta, mutta toivon että edes joku tajusi ja ymmärsi, tämän minun viestini pointin. .. :)
 
Blue
Miten voisi elää lapsen kanssa mahdollisimman samalla lailla, kuin ennen sen syntymää?

Meillä se on nyt, kolme lasta ja reilu kymmenen vuotta lasta myöhemmin, taas mahdollista. Fakta nyt vaan on että lapset muuttaa elämää. Ja tässä puhun juuri nyt omista harrastuksista (täysipainoisesti harrastaen), festareista, omasta ajasta yms. kaikesta siitä mistä jää paitsi hetkeksi silloin kun vauva syntyy.

Mutta en ole kyllä törmännyt kehenkään joka ei puistoon, kahvilaan tms paikkaan olisi ottanut lastaan mukaan, tai ketään joka jumittuisi kotiin vain siksi että vauvan pitää olla sisällä. Että sinänsä en kyllä ymmärrä sun pointtia.
 
  • Tykkää
Reactions: kaalimaan vartija
M32
Vastauksena otsikon kysymykseen: Eroa miehestä ja sovi huoltajuus niin, että lapsi on joka toisen viikon miehen luona. Näin saat ainakin puolet ajasta elää kuten ilman lasta. Paitsi että rahaa on tietysti käytettävissä vähemmän ja vastuu ja huoli painavat edelleen ja rajoittavat mahdollisia päätöksiä.
 
"vieras"
Siis jos puistolla tarkoitat sitä, että ottaa vauvan mukaan rattaisiin katsomaan, kun kaverit ryyppää puistossa, niin mikähän järki siinä olisi? Ei mikään. Tosin en ole nuori äiti, niin että en ehkä tajua tätä.
 
[QUOTE="vieras";28732999]Siis jos puistolla tarkoitat sitä, että ottaa vauvan mukaan rattaisiin katsomaan, kun kaverit ryyppää puistossa, niin mikähän järki siinä olisi? Ei mikään. Tosin en ole nuori äiti, niin että en ehkä tajua tätä.[/QUOTE]

Kai puistossa ny voi muutaki tehdä ku ryypätä o_O Esmeks vetää ihan vaan piknikkiä ilman alkoholia. Tai ottaa aurinkoa ja höpöttää.
 
Meillä eikku nukkui tuossa iässä päiväunensa VAIN JA AINOASTAAN omassa pinniksessä.

Joten jos yritinkin että olisi nukkunut vaunuissa, oli loppu päivä yhtä helvettiä. Joten ei, ei meillä käyty kirpiksillä tai missään muualla ennen päikkäreitä.

Ja päikkäreitten jälkeen taas ei kerinnyt koska eikun ja pikkusisaruksen piti syödä just tiettyyn aikaan. Ja ei perkele kumpikaan ei syönyt purkkiruokaa, valitettavasti.

Ja lähin tori ja kirppis olivat liian kaukana pikapyrähdystä varten.

Joten en ihmette yhtään ap:n kaveria.
 
"mymme"
Mä en kyllä ymmärrä yhtään tätä aloitusta. Mä oon kulkenu kaikkialle lasten kanssa. Mutta jos joskus vietät piknikkiä puistossa mainitsemasi 1,5v:n kanssa, tajuat varmaan miksi hänet ois kannattanu jättää kotiin. Itellä ei oo lapsenvahtia koskaan, joten joko mä meen lasten kanssa tai oon sitten neljän seinän sisällä. Mä oon enemmän saanut palautetta siitä, kun raahaan lapset kaikkialle mukaan.
 
Miten voisi elää lapsen kanssa mahdollisimman samalla lailla, kuin ennen sen syntymää?

Omalla kohdallani se olisi tarkoittanut tätä:

olisin ostellut rahoillani vain meikkejä, vaatteita itselleni, cd-levyjä....
olisin käynyt todella usein ulkona syömässä (eli rahat vain itseeni siis)
olisin käynyt usein baarissa, röyhytellyt röökiä ja harrastanut yhden yön panoja
olisin nukkunut aamuisin pitkään

...hmm...

no, kaikki nuo jätin kun lapsi syntyi -no aikaisemminkin kun raskauduin- mutten silti jumittunut omaan elämääni. Asiat saivat vain uudet mittasuhteet.
 
"Enni"
Meillä pikemminkin pieni vauva oli se, jonka kanssa pystyi lähtemään ja olemaan myöhäänkin liikenteessä. Siinä se kulki mukana kunhan välillä vaihtoi vaipan, imetti ja laittoi nukkumaan vaunuihin tai vaikkapa kyläpaikan sohvalle tms., ja tyytyväisenä pysyi. Taaperon kanssa piti jo miettiä syömiset, viihdykkeet, vahtimiset ym., joten silloin ei tullut enää niin helposti lähdettyä kotoa.
 
"vieras"
No jaa..mulla on kolme lasta ja eihän se elämä kyllä sellaista ole kuin ilman lapsia.
Miksi edes pitäisi olla?

Mutta ei me nyt silti neljän seinän sisällä olla. Paljonkin liikutaan ja käydään paikoissa mutta kyllä mä lasten kanssa liikkuessa mietin aina sitä missä lapsetkin viihtyy. Meilläkin kaksi lapsista ollut vauva-aikana aika vaativia..ei sillon voinut mitään shoppailu ja kahvitteluja paljon miettiäkään. Mutta aika kuluu ja lapset kasvaa.
 
[QUOTE="vieras";28733055]"ihan selvinpäin, ainakin itse olisi" viittaa minusta siihen, että muut seurueessa eivät välttämättä selvinpäin olisi.[/QUOTE]

No tuonkaan ei tarvitse meinata räkäkänniä. Jos meininki pysyy sivistyneenä parin kolmen viinilasillisen meininkinä niin en minä äitinä mitään hepulia saa.
 
"Vieras"
Ne sun lapsettomat kaverit vaan voi olla sitä mieltä et sen maksun olis voinu jättää kotiin. Jos joku haluaisi vaikka polttaa tupakan tai puhua kovaäänisesti kun sun muksus nukkuu kärryissä. Sitäkin kannattaa siis miettiä.
 
"Vieras"
[QUOTE="Vieras";28733076]Ne sun lapsettomat kaverit vaan voi olla sitä mieltä et sen maksun olis voinu jättää kotiin. Jos joku haluaisi vaikka polttaa tupakan tai puhua kovaäänisesti kun sun muksus nukkuu kärryissä. Sitäkin kannattaa siis miettiä.[/QUOTE]

Maksun=muksun. Helkkarin Iipadi
 
Neitif
Itse "pesin" vauvan kanssa kotona ensimmäiset 3 kk. Vasta sitten tuntui, että tunsin vauvan ja mitä hän milloinkin haluaa ja päivärytmi oli selvä. Pystyin luottavaisin mielin lähtemään bussilla kaupunkiin vaikka shoppailemaan, kun tiesin, että vauva nukkuu seuraavat 3 tuntia.

Toki aieminkin kävin kävelyillä, rannalla jne. (kesävauva), mutta se raastava huuto ajoi mut useimmiten kotiin ennen aikojaan. Monesti vaunulenkiltäkin palasin vauva sylissä rattaita työntäen, kun ei se suostunut vaunuihin saati kantoliinaan tai reppuun... Eli säästin omia hermoja, kun en väkisin lähtenyt vauvaa huudattamaan. Tuntui paremmalta olla vauvan kanssa kotona, kun se oli siellä tyytyväinen ja kaikki imetykset ym. onnistui paremmin kuin ravintolassa tai puiston penkillä.

Tämänkin jälkeen olen aina huomioinut lapsen päivärytmin. Ruoka-aikaan ei lähdetä ex tempore kyläilemään, vaan syödään eka. Tai ennen päikkäreitä ei voi sopia leikkitreffejä. Monelle tämäkin oli täysin kummallista touhua, itselle vaan järkevää. Ja lapsi on ollut hyvin tyytyväinen, kun päivärytmi on selvä. Syö hyvin, nukkuu todella hyvin ja viihtyy itsekseenkin leikkien.

Minua pidetään päivärytmin noudattamisen takia aikamoisena natsina ja tiukkiksena, mutta elämä on vaan huomattavasti helpompaa siten...
 
"vieras"
Kai puistossa ny voi muutaki tehdä ku ryypätä o_O Esmeks vetää ihan vaan piknikkiä ilman alkoholia. Tai ottaa aurinkoa ja höpöttää.
Ihan pieniltä se voisi onnistua, jos on rauhallisia tapauksia, mutta meillä 3 v ei kyllä jaksa olla ja mitä nyt näitä lapsettomia kavereita olen nähnyt, niin se oma keskittyminen on mennyt siihen lapsen vahtimiseen. Ei voisi oikein kuvitella siinä mitään aurinkoa ottaa ja rauhassa jutella. Jos on rauhallinen tapaus, joka vaikka jaksaa leikkiä siinä leluilla, niin sillon toki.

No, omat entiset tuttuni ovat tosin jääneet vähän entisiksi, kun ennen se oli lähinnä pelkkää sitä juhlimista ja illanistujaisia. Heillä on omat miehensä, harrastuksia, töitä. Ihan parikymppisiä ollaan. Ei sitä oikein edes tule juttuunkaan ihan samalla tavalla, kun oma elämä pyörii lasten ympärillä eikä ehdi keskittyä muihin kiinnostaviin juttuihin. Sitä ei vaan oikein tunnu olevan niin kauheasti yhteistä, kun toisilla ihan eri elämäntilanteet.
 
Miten voisi elää lapsen kanssa mahdollisimman samalla lailla, kuin ennen sen syntymää?

Meillä se on nyt, kolme lasta ja reilu kymmenen vuotta lasta myöhemmin, taas mahdollista. Fakta nyt vaan on että lapset muuttaa elämää. Ja tässä puhun juuri nyt omista harrastuksista (täysipainoisesti harrastaen), festareista, omasta ajasta yms. kaikesta siitä mistä jää paitsi hetkeksi silloin kun vauva syntyy.

Mutta en ole kyllä törmännyt kehenkään joka ei puistoon, kahvilaan tms paikkaan olisi ottanut lastaan mukaan, tai ketään joka jumittuisi kotiin vain siksi että vauvan pitää olla sisällä. Että sinänsä en kyllä ymmärrä sun pointtia.
Komppaan tätä. Ja miksi elämän pitäisikään jatkua samanlaisena? Lapset muuttavat elämää. Ja kuten kirjoittikin, niin asettavat asiat oikeisiin mittasuhteisiin... Sitä myös kasvaa ihmisenä ja muuttuu. Tämä tapahtuu vaikka ei lapsia tulisikaan. Me kasvamme ja muutumme ja haluamme eriasioita kuin nuorempana...

Itse ihmettelen kyllä, että kuka vie lapsen ( vaikka vauvankin) puistoon mukanansa "tapahtumaan" tai vaikka piknikille jossa aikuiset juovat alkoholia...? Siis humaltumistarkoituksessa... Muuten lapset voi hyvinkin ottaa mukaan piknikille.
 
"vieras"
Rento piknik kavereiden ja 1,5-vuotiaan kanssa... Mitä se on? :D

Joo.. Ja minulla on 2-vee ja 6 kk:n ikäinen vauva arkena mukana kaikkialla minne menenkin. Rannalla, piknikillä, kirppareilla, ostoskeskuksessa, lounaalla kavereiden kanssa ravintolassa... Jne.. Kaikki tuo onnistuu ilman mitään ongelmia, mutta kyllähän se vaan on tosiasia, että yksin kaikki on vaan 100% helpompaa. :)

Tällä hetkellä ollaan kylpylässä muutaman päivän lasten kanssa reissussa miehen kanssa. Sen jälkeen suoraan anoppilaan ja sitten ens viikon alussa kotiin. Reissuun lähdettiin viime viikolla minun vanhempien kautta ja vuorokausi käytiin tuossa välissä piipahtamassa kotona pesemässä pyykkiä ja pakkaamassa uudet reissukamppeet.
 
No mun lapsi huusi vauvana vaunuissa. Ei todellakaan nukkunut niissä. Oli todella huono nukkumaan ja päiväuniaikaan piti mielellään olla kotona ja sillon varsinkin kun nukkui vielä kahdet päikkärit niin... nyt on yli 2v ja ei ole koskaan autossa nukkunut.

Toki tuon 2v 4kk ikäisen kanssa voi lähteä melkeen minne vaan. Monissa kyläpaikoissa joissa ei ole pieniä lapsia, on vaan todella siistiä ja kaikki koriste-esineet jne. Eli seurusteluun aikuisten kanssa ei voi kunnolla keskittyä kun lapsi haluaisi tutkia kaikkea.

Puisto, jossa ei ole aitoja, tai on paljon ihmisiä.. hmm. Tai vaikka rannalla olo. Jatkuvaa vahtimista tietenkin.

Eli mieluiten pyydän tuttavia meille, tai kyläilen paikoissa joissa on lapsia tai silleen turvalliset olosuhteet. Olkoonkin sitten kotiin jumiutumista.

Mutta toki semmoset tapahtumat kuten vaikka torilla käynti, tivolissa, tapahtumissa, onnistuu tuon lapsenkin kanssa hyvin.
 
[QUOTE="vieras";28733095]Rento piknik kavereiden ja 1,5-vuotiaan kanssa... Mitä se on? :D

Joo.. Ja minulla on 2-vee ja 6 kk:n ikäinen vauva arkena mukana kaikkialla minne menenkin. Rannalla, piknikillä, kirppareilla, ostoskeskuksessa, lounaalla kavereiden kanssa ravintolassa... Jne.. Kaikki tuo onnistuu ilman mitään ongelmia, mutta kyllähän se vaan on tosiasia, että yksin kaikki on vaan 100% helpompaa. :)

Tällä hetkellä ollaan kylpylässä muutaman päivän lasten kanssa reissussa miehen kanssa. Sen jälkeen suoraan anoppilaan ja sitten ens viikon alussa kotiin. Reissuun lähdettiin viime viikolla minun vanhempien kautta ja vuorokausi käytiin tuossa välissä piipahtamassa kotona pesemässä pyykkiä ja pakkaamassa uudet reissukamppeet.[/QUOTE]

Sanos muuta :D Mukana menee, mutta paljon rennompaa on vain aikuisessa seurassa. Voi juoda ne viinitkin ilman että tarvitsee olla roolimallina ja fiksuna esimerkkinä koko ajan lapsilleen ;) Piknikillä kera lasten on sitten ihan erilainen tunnelma ja meininki...
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
Kusten muutama muukin on jo kommentoinut; miksi elämän pitäisi jatkua mahdollisimman samanlailla kuin aiemmin? Meillä lapset ovat kyllä muuttaneet elämää, joku enemmän ja joku vähemmän ja niin oli tarkoituskin. Ei se kuitenkaan ole koskaan tarkoittanut neljän seinän sisälle jumiutumista.

Vauva nyt kulkee kätevästi mukana ( siis ne vauvat jotka kulkee... :D), eli ihan hyvin pystyy kyläilemään kavereiden luona, käymään puistossa piknikillä, shoppailemassa, ulkona syömässä, rannalla, risteilyillä jne. Minnekään ryyppybileisiin nyt ei tulisi mieleenkään vauvaa viedä mutta ihan normi puistoissa, kahviloissa jne ei ole kukaan sanonut mitään tai edes katsonut pahasti kun vauva on ollut selvänä olevien aikuisten seurassa. Sen puolesta siis elämä voi jatkua aikas hyvin samanlaisena mitä se on ollut, kun liikutaan alueella mihin lapsi on ok ottaa.

Sitten kun nuo kasvavat eivätkä enää tyydy istumaan tyytyväisinä rattaissa tai sylissä vaan haluavat itse jaloitella, tutkia ympäristöä jne kannattaa miettiä noita paikkoja enemmän lasten näkökulmasta, ihan jo siksi että se seurustelu ja kahvittelu sujuu miellyttävämmin kun lapsille on jotain mielekästä ja turvallista tekemistä.
 
  • Tykkää
Reactions: kaalimaan vartija
Alkuperäinen kirjoittaja KääKKä de la KääKKä;28733127:
Juuh. Huisketta ja hulinaa, nuhjaantuneita eväsleipiä, keksin muruja, mehua vaatteilla, tahmeita suttuisia sormia ja suupieliä, ja väsynyt äiti :kieh: Mutta niistä syntyy lapsille parhaimmat muistot.
Ja itsellekin. Oikeastaan olen huomannut, että niillä piknikeillä kera lasten on se kaikkein rennoin ja välittömin tunnelma. Kaikki tunteet ovat niin aitoja ja välittömiä... Vaikka lasten kanssa onkin niin paljon "vaivalloisempaa" liikkua kuin yksin, ja niin paljon enemmän saa harmaita hiuksiinsa... niin kuitenkin niistä hetkistä saa myös kaikkein eniten rakkautta, voimaa ja muistoja :heart:
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04

Yhteistyössä