Mistä tiedät että miehesi suojelee sinua?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mans
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";28718965]Tämä tuli nyt kerralla selväksi: olet lain yläpuolella oleva itsekeskeinen paskiainen.[/QUOTE]

Oliko yllätys että perheelläni on eri säännöt kuin muilla minun suhteeni? Siksi lait tulee tehdä muilla perusteilla. Siksi sotaa ei voi oikeuttaa sillä pelolla, mitä tehtäisiin omille rakkaille. Ihminen on tunteellinen olento joka antaa erityssijan rakkailleen.

Kuinka moni kohtelee samalla tavalla rikoksen tekijää riippumatta siitä, oliko oma lapsi uhri vai tekijä?
 
Hassuja kysymyksiä.

Mä en koe olevani kohde, jota tulisi suojella ja mun on tapana ollut itse pitää huolta siitä, ettei kukaan tee mulle pahaa.

Jos joku kävisi kimppuuni mieheni ollessa paikalla, mä todennäköisesti huutaisin miehelleni, että pysyy pois tilanteesta (jottei hälle käy pahasti) ja kävisin sen hyökkääjän kimppuun aivan samalla mitalla, kuin mitä hän olisi käynyt mun kimppuuni.

No, eihän kukaan normaali mies (tai nainenkaan) jää tumput suorina viereen toljottamaan jos aviopuoliso/ystävä/kaveri/tuttava/tuntematon joutuu hyökkäyksen kohteeksi, joten tottahan toki mies väliin tulisi.

Mä olen elämässäni vain kerran joutunut tilanteeseen, jossa olen joutunut pyytämään apua. Miespuoliset kaverini hoitivat tuon tilanteen sitten nopeasti pois päiväjärjestyksestä ja olen heille kyllä edelleen asiasta kiitollinen. Mutta muutoin olen pärjännyt ilman apua...mulla kun ei ole ylipäänsäkään ollut tapana joutua hankaluuksiin.
 
[video=youtube;O5JnqPSzSLo]http://www.youtube.com/watch?v=O5JnqPSzSLo[/video]

"good mens don't need rules"

Minä en ole tuollainen joka ei tarvitse sääntöjä. Jos olisin itsevaltias, minulla olisi suuri riski olla nepotistinen. Astrolabe taas olisi parempi ja puolueettomampi.
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
Kun vielä olin suhteessa miehen kanssa, tunsin olevani se, joka puolusti koko perhettä. Uhkaavissa tilanteissa koin, ettei mies tee mitään, minun oli puolustettava itseäni, lapsiani, ja vielä miestäkin. Kyllä mies sitten kertoi ylpeänä, kuinka oli huoltoasemalla töytäissyt päälle käyneen känniläisen kanveesiin, mutta yhdessä liikkuessamme en kokenut miehestä minkäänlaista turvaa. Se olin aina minä, jonka piti selvittää asiat ja mies jäi seisomaan kauemmas. En tuntenut oloani turvattomaksi, luotan kyllä verbaalisiin kykyihini sen verran, että harvemmin on tarvinnut töissäkään fyysistä voimaa käyttää - joskus kyllä, mutta harvoin - mutta kyllä se kieltämättä loi sellaisen mielikuvan, ettei miehestä oikeasti ollut perheen pääksi, vaikka muuten oli niin itsevarman ja vahvan oloinen.

Nykyään kun elän naisen kanssa, me torjumme hyökkäykset yhdessä. Eihän sitä isoja hyökkäyksiä ole tullutkaan, mutta jos joskus jotain sanaharkkaa esimerkiksi erään tietyn sukulaisen kanssa on tullut tai tilanteita, joissa on pitänyt pitää puoliaan, aina on puolisoni tullut viereen ja tukenut. En ole koskaan ollut näin tasavertaisessa ja turvallisessa parisuhteessa. En ole ikinä luottanut kumppaniini niin vahvasti kuin luotan avovaimooni.
 
Kun vielä olin suhteessa miehen kanssa, tunsin olevani se, joka puolusti koko perhettä. Uhkaavissa tilanteissa koin, ettei mies tee mitään, minun oli puolustettava itseäni, lapsiani, ja vielä miestäkin. Kyllä mies sitten kertoi ylpeänä, kuinka oli huoltoasemalla töytäissyt päälle käyneen känniläisen kanveesiin, mutta yhdessä liikkuessamme en kokenut miehestä minkäänlaista turvaa. Se olin aina minä, jonka piti selvittää asiat ja mies jäi seisomaan kauemmas. En tuntenut oloani turvattomaksi, luotan kyllä verbaalisiin kykyihini sen verran, että harvemmin on tarvinnut töissäkään fyysistä voimaa käyttää - joskus kyllä, mutta harvoin - mutta kyllä se kieltämättä loi sellaisen mielikuvan, ettei miehestä oikeasti ollut perheen pääksi, vaikka muuten oli niin itsevarman ja vahvan oloinen.

Nykyään kun elän naisen kanssa, me torjumme hyökkäykset yhdessä. Eihän sitä isoja hyökkäyksiä ole tullutkaan, mutta jos joskus jotain sanaharkkaa esimerkiksi erään tietyn sukulaisen kanssa on tullut tai tilanteita, joissa on pitänyt pitää puoliaan, aina on puolisoni tullut viereen ja tukenut. En ole koskaan ollut näin tasavertaisessa ja turvallisessa parisuhteessa. En ole ikinä luottanut kumppaniini niin vahvasti kuin luotan avovaimooni.

Aivan...miksi sen toisen osapuolen tulisikaan ottaa mitään "puolustajaroolia"? Eikö voida ennemmin sitten vaikka olla tasavertaisessa suhteessa tämän asian tiimoilta?

Vai meneekö se todella niin, että miehen tulee aina olla se MIEHINEN MIES, joka tilanteessa, kuin tilanteessa puolustaa sitä herkkää ja ah niin haavoittuvaa kumppaniaan?
 
  • Tykkää
Reactions: Birgitte
Aivan...miksi sen toisen osapuolen tulisikaan ottaa mitään "puolustajaroolia"? Eikö voida ennemmin sitten vaikka olla tasavertaisessa suhteessa tämän asian tiimoilta?

Vai meneekö se todella niin, että miehen tulee aina olla se MIEHINEN MIES, joka tilanteessa, kuin tilanteessa puolustaa sitä herkkää ja ah niin haavoittuvaa kumppaniaan?

Astrolabekin on tässä kaikista ihanteistaan huolimatta perinteinen. Hänen mielestään olisi outoa jos mies vain kääntäisi toisen poskensa huumehörhön tms hyökätessä, naisen suhteen taas hän ei ihmettelisi.
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
Luotan miehen "pelisilmään" uhkaavissa tilanteissa. Esim. ulkomailla kerran paikallinen nuorimies esti meidän kulun ja vaati rahaa, siinä oli paljon muitakin paikallisia nuoria joten oltiin suht "alakynnessä". Mies naurahti, taputti tätä miestä olalle ja sanoi jotain "älä nyt viitsi" -tyyliin ja me jatkettiin matkaa ilman että mitään sen enempää tapahtui. Mies osaa käsitellä muitakin epämääräisiä ihmistyyppejä. Ollut mielisairaalassa töissä nuorena ja joutunut sielläkin luovimaan erilaisissa tilanteissa.
 
Mistä tiedät että hän ei anna kenenkään tehdä sinulle pahaa?
Mitä miehesi tekisi jos joku kävisi kimppuusi?

en mistään! en koe että hän suojelisi minua,itse se on tehtävä! asia tuntuu pahalta,mutta ei voi mitään.

Eli jos joku kävis kimppuuni tuo varmaan luikkisi pakoon, mutta onneksi olen koko elämäni puolustanut itse itseäni,mut on mm yritetty kaksi kertaa raiskata,mutta tappelin vastaan ja tekijä luovutti(ikää oli slloin 14vuotta).
 
[QUOTE="vieras";28718841]Suomen armeija on itsepuolustusarmeija, ei hyökkäysarmeija, mutta jostain syystä sä et halua puolustaa naisia, lapsia ja vanhuksia ulkoiselta hyökkäykseltä. No, meitä on moneen junaan...[/QUOTE]

Joku uskoo tähän ihan tosissaan?! :D Joo, Suomessa ei ole koskaan ollut suomalaisten aikaansaamia keskitysleirejäkään, ja kaikki suomalaiset tahtoo vain ja ainoastaan kaikille hyvää. Ja juuri siksi armeijassa opetellaan tottelemaan käskyjä kuin koirat ajattelematta ja kyseenalaistamatta...?
 
[QUOTE="vieras";28719237]Joku uskoo tähän ihan tosissaan?! :D Joo, Suomessa ei ole koskaan ollut suomalaisten aikaansaamia keskitysleirejäkään, ja kaikki suomalaiset tahtoo vain ja ainoastaan kaikille hyvää. Ja juuri siksi armeijassa opetellaan tottelemaan käskyjä kuin koirat ajattelematta ja kyseenalaistamatta...?[/QUOTE]

Mihin suuntaan Suomen armeija on höökimässä?
 
[QUOTE="mies";28719324]Kunnon feministi ei suojeluja kaipaa vaan pärjää itse :)[/QUOTE]

Feminismihän tarkoittaa naisen (yli)valtaa mieheen nähden, joten mihin se feministi miestä tarvitsee? Muuta kuin miehen alistamiseksi? :D

Tasa-arvo on asia erikseen, minä kannatan sitä :)
 
En minä oikein tiedäkään, emme ole koskaan olleet sellaisessa tilanteessa. Mutta uskon ja luulen, että hän kyllä tulisi tarvittaessa apuun. Sillä lailla hän kyllä suojelee minua, että erittäin järki-ihmisenä osaa luovia uhkaavien tilaiden tai edes niiden mahdollisuuden ohitse. Ei siis ole rämäpää riskinottaja, jonka matkassa päätyisi vaarallisiin tilanteisiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yh-isä;28719394:
Feminismihän tarkoittaa naisen (yli)valtaa mieheen nähden, joten mihin se feministi miestä tarvitsee? Muuta kuin miehen alistamiseksi? :D

Tasa-arvo on asia erikseen, minä kannatan sitä :)
Okra, sä oot yh, koska oot eronnut. Katkeruus paljastaa.
 
[QUOTE="vieras";28719455]Kai isompikin ihminen on suojelua ansaitsevaa?[/QUOTE]

On. Mutta isommalla on suuremmat mahdollisuudet pärjätä yksinkin.

Ylipäätään pidän vähän vässykkänä miestä, joka ei puolusta naista kuin naista.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Alkuperäinen kirjoittaja Yh-isä;28719502:
En minä ole katkera :) olkoon kuka vaan feministi, ei se minua haittaa. Tahdoin tuoda esiin sen kuinka ihmiset käyttävät termiä feminismi väärin rinnastaessaan sen tasa-arvoon.

Kyllä sä käytit sitä termiä ihan itse väärin.
 
  • Tykkää
Reactions: ansarikukka
Alkuperäinen kirjoittaja Yh-isä;28719502:
En minä ole katkera :) olkoon kuka vaan feministi, ei se minua haittaa. Tahdoin tuoda esiin sen kuinka ihmiset käyttävät termiä feminismi väärin rinnastaessaan sen tasa-arvoon.

Minä olen feministi ja siksi pyrin sukupuolten tasa-arvoon. Mistä olet tullut tähän "käyttävät väärin rinnastaessaan tasa-arvoon" -mielipiteeseesi?
 
Kun vielä olin suhteessa miehen kanssa, tunsin olevani se, joka puolusti koko perhettä. Uhkaavissa tilanteissa koin, ettei mies tee mitään, minun oli puolustettava itseäni, lapsiani, ja vielä miestäkin. Kyllä mies sitten kertoi ylpeänä, kuinka oli huoltoasemalla töytäissyt päälle käyneen känniläisen kanveesiin, mutta yhdessä liikkuessamme en kokenut miehestä minkäänlaista turvaa. Se olin aina minä, jonka piti selvittää asiat ja mies jäi seisomaan kauemmas. En tuntenut oloani turvattomaksi, luotan kyllä verbaalisiin kykyihini sen verran, että harvemmin on tarvinnut töissäkään fyysistä voimaa käyttää - joskus kyllä, mutta harvoin - mutta kyllä se kieltämättä loi sellaisen mielikuvan, ettei miehestä oikeasti ollut perheen pääksi, vaikka muuten oli niin itsevarman ja vahvan oloinen.

Nykyään kun elän naisen kanssa, me torjumme hyökkäykset yhdessä. Eihän sitä isoja hyökkäyksiä ole tullutkaan, mutta jos joskus jotain sanaharkkaa esimerkiksi erään tietyn sukulaisen kanssa on tullut tai tilanteita, joissa on pitänyt pitää puoliaan, aina on puolisoni tullut viereen ja tukenut. En ole koskaan ollut näin tasavertaisessa ja turvallisessa parisuhteessa. En ole ikinä luottanut kumppaniini niin vahvasti kuin luotan avovaimooni.

Voi elämän kevät
 
Sanallinen puolustaminen on myös tärkeää. Se on pahinta, kun jotkut miehet ei osaa sanoa äidilleen vastaan, vaan tämä äiti saa sitten haukkua ja kiusata miniää muelin määrin.
Toisaalta se on tärkeää myös, että tietää, milloin kannattaa joku kommentti ohittaa, eikä järjestää kohtausta.
 

Yhteistyössä