Menisitkö naimisiin jos et saisi olla erityinen prinsessa?

Musta olisi ollut ehkä huvittavaa jos mies olisi kiukutellut, että kaiken pitää maksaa miehelle ja naiselle saman verran. No jos olisi todella halunnut, oltaisi säästetty sitten vain kauemmin häihin ja ostettu 200e kalliimpi puku sille ja vaikka se timanttisormus jos kerta haluaa.
Säästettiin melkein vuosi häihin niin ei tarvinnut tinkiä vieraista eikä puvuista, saimme mitä haaveilimmekin.

Tämä taitaa kuitenkin olla siitä katkerasta lapsettomat häät -ketjusta koko alotus. No meillä oli kyllä lapsetkin mukana, mutta edelleenkään en ymmärrä itkua jos joku ei lapsia häihinsä halua.


Mikä siitä tekee sen prisnessajuhlan? Se että on valkoinen mekko päällä ja kukat kädessä ja se puku maksaa enemmän kuin miehen puku?

 

[QUOTE="Vieras";28707019]Jos mies haluaisi että molempien sormukset, puvut ja höösäykset maksaa saman verran. Ja saman verran panostetaan vieraiden, myös lasten viihtyvyyteen. Jos pitää tinkiä tilan outfitistä niin sitten tingitään jotta kaikki tärkeät ihmiset perheineen pääsee mukaan. Jos raha ei riitä kaikkien ruokaan niin tingitään vähän tiarasta ja taas moni saa ruokaa ja viihdettä.

Haluaisitko tuollaiset häät ja menisitkö naimisiin jos miehesi tuota haluaisi?[/QUOTE]

No en ole itse mennyt naimisiin enkä ole aikeissa mennä. Mutta jos menisin, en kyllä haluaisi mitään prinsessahäitä. Tosin vielä vähemmän haluaisin mitään häitä muutenkaan. Enkä jaksaisi tehdä tuollaista palapeliä, että mistä kaikesta voidaan nipistää sukulaisten ja muidenkin vieraiden ruokiin ja viihtyvyyteen. Mieluummin menisin maistraattiin ja käyttäisin koko hääbudjetin vain itseeni ja puolisooni, eli menisimme jonnekin ihanalle matkalle yhdessä. Että siinä mielessä varmaan haluaisin olla "erityinen" - tosin vierastan kaikkia prinsessa-sössöjä, joten sanotaan sitten, että olisin kuningatar Ja tosiaan, naimisiin en suostuisi menemään, jos tästä joutuisin tinkimään ja joutuisin nipistämään matkakassastani joidenkin yksien juhlien takia.

 

Minäkään en nyt ymmärtänyt miksi on jotenkin "erityinen prinsessa" jos on morsiamen pukuun laitettu enemmän rahaa kuin sulhasen pukuun tai se sormus maksaa enemmän, kun naisella yleensä on niitä timantteja.
Ihan tavallisilta häiltä kuulostaa, diivailu on enemmänkin käytöksestä kiinni.

 

Onko se jotenkin hienoa mennä hekkamaukan ryysyissä naimisiin ja ottaa mahdollisimman halpa sormus? Ei siinä mitään jos ei pidä oikeasta häämekosta, mutta mikä tekee normaalista morsiamesta diivailevan prinsessan? Toivottavasti ette mene muiden häihin pilaamaan tunnelmaa.

 

[QUOTE="huoh";28708436]Onko se jotenkin hienoa mennä hekkamaukan ryysyissä naimisiin ja ottaa mahdollisimman halpa sormus? Ei siinä mitään jos ei pidä oikeasta häämekosta, mutta mikä tekee normaalista morsiamesta diivailevan prinsessan? Toivottavasti ette mene muiden häihin pilaamaan tunnelmaa.[/QUOTE]Mun puolesta jokainen saa tunkea häihinsä niin paljon kuin haluaa, itse en halunnut mitään isoja juhlia, ja sormukseni tunnearvo on mittaamaton. Mistään en rahalla saisi yhtäarvokasta sormusta. mitkään häämekot ei ole tyyliäni ja en todellakaan ole mikään naisellinennainen joten en nähnyt mitään syytä tehdä elämäni kolmanneksi tärkeimmästä päivästä epämielyttävän kokemuksen.

 

Menisin naimisiin vaikka heti ilman mitään juhlia, pukuja, sormusta, jos vain pääsisin. Mies ei halua, ei osaa selittää eikä puhu asiasta.

Tänään kuusi vuotta yhdessä.

En tiedä miten eteenpäin, koska minä olen ilmeisesti ainoa joka rakastaa ja tekisi mitä tahansa suhteen eteen.

 

Mä en ehkä suostuis menemään naimisiin muulla tavalla kuin tuolla. Prinsessat ja niiden käytös on äässistä, ei mua varten.
Häissäni tulisi olemaan pelkästään meille tärkeitä ihmisiä, lapset mukaanlukien, ja minulle olisi tärkeää, että he viihtyisivät.

 

En osaisi olla prinsessa, tulis teennäinen ja kiusallinen olo. Vaelluskengissä Lapissa vois olla kiva mennä naimisiin jossain erämaassa... Ainut hienompi asia mistä tykkään on sormus, niitä rakastan. Valkokultainen timanttisormus sen olla pitäisi ja itse toki osallistuisin kuluihin...

 

Musta olisi ollut ehkä huvittavaa jos mies olisi kiukutellut, että kaiken pitää maksaa miehelle ja naiselle saman verran. No jos olisi todella halunnut, oltaisi säästetty sitten vain kauemmin häihin ja ostettu 200e kalliimpi puku sille ja vaikka se timanttisormus jos kerta haluaa.
Säästettiin melkein vuosi häihin niin ei tarvinnut tinkiä vieraista eikä puvuista, saimme mitä haaveilimmekin.

Tämä taitaa kuitenkin olla siitä katkerasta lapsettomat häät -ketjusta koko alotus. No meillä oli kyllä lapsetkin mukana, mutta edelleenkään en ymmärrä itkua jos joku ei lapsia häihinsä halua.


Mikä siitä tekee sen prisnessajuhlan? Se että on valkoinen mekko päällä ja kukat kädessä ja se puku maksaa enemmän kuin miehen puku?

Samaa mieltä! Jotenkin tästä ketjusta tulee se vaikutelma, että ne prinsessahäät on ihan pellejen juttu ja kaikki nämä muut maistraatti- ym. Versiot niin paljon parempia... En mä ainakaan ollut mikään bridezilla, vaikka halusinkin valkoisen puvun jne. Niin ja ne lapsetkin kutsuttiin Miksi toisten häitä täytyy ylipäätään arvostella? Eikö ne hääohjelmat ollu sitä varten

Mitä itse ap:n kysymykseen, niin jos mun mies esittäisi jotain ihme vaatimuksia, että mä en saa laittaa tiaraa, niin ehkä se sitten ei olisi mun mies mutta jos olisi esim. Taloudellisia esteitä ollut hääjuhlille, niin ilman muuta pelkkä maistraatti olisi riittänyt. Vaikka meillä olikin ns perinteiset häät, en allekirjoita sitä, ettei itse avioliito ja toiseen sitoutuminen olisi tärkeintä.

Ja joku tuolla jo heittikin, että ero tulee jos on tullakseen, riippumatta millaiset häät pitää. Et josko nyt keskityttäis hoitamaan niitä avioliittojamme kuin tappelemaan, kenen häät on järkevämmät tai paremmat.

 

Menen naimisiin koska tunnen olevan joi erityinen prinsessa suhteessa Eikös se ole se pointtipa melkein.

 

Kerro mulle mitä järkeä on käyttää pari tonnia johonkin pukuun/meikkiin/tukkaan? Ja tonni pari sormukseen. Onko varmasti fiksua?

Entä jso mies sanoo, että molemmat tälläytyy 300 eurolla kaikkineen ja tät's it. Tulee prinsessa murhe ja itku. No oliko tärkeää avioliitto vai prinsessailu?

[QUOTE="huoh";28708436]Onko se jotenkin hienoa mennä hekkamaukan ryysyissä naimisiin ja ottaa mahdollisimman halpa sormus? Ei siinä mitään jos ei pidä oikeasta häämekosta, mutta mikä tekee normaalista morsiamesta diivailevan prinsessan? Toivottavasti ette mene muiden häihin pilaamaan tunnelmaa.[/QUOTE]

 

[QUOTE="huoh";28708436]Onko se jotenkin hienoa mennä hekkamaukan ryysyissä naimisiin ja ottaa mahdollisimman halpa sormus? Ei siinä mitään jos ei pidä oikeasta häämekosta, mutta mikä tekee normaalista morsiamesta diivailevan prinsessan? Toivottavasti ette mene muiden häihin pilaamaan tunnelmaa.[/QUOTE]

Hienoa on mennä naimisiin juuri niin kuin parille itselleen parhaiten sopii (huom. paino sanalla parille - ei pelkästään morsiammelle). Jos hääpari haluaa maksaa kalliit prinsessa häät, se on heidän valintansa ja he todennäköisesti nauttivat juhlastaan. Jos joku toinen pari haluaa mennä arkisesti naimisiin maistraatissa, takapihallaan tai vaikka siellä Vegasissa se on heidän valintansa ja varmasti ovat siihen kaikkein tyytyväisimpiä.

Kyse olikin siitä, pitäisikö jättää menemättä naimisiin kokonaan, jos puolisoiden toiveet häiden yksityiskohdista eivät osukaan yksiin. Jos toinen haluaa olla prinsessa ja toinen käytännöllinen? Toinen haluaa pienet ja toinen suuret häät, toinen tuhlata ylettömästi rahaa ja toinen pysyä budjetissa. Silloin olisi mielestäni hyvä pysähtyä ja miettiä kumpi onkaan tärkeämpää ne häät vai se naimisiin meno.

 

Mun mielestä prinsessahäät ja hyvät bileet ei oo toistensa synonyymejä. Itselläni oli isot ja ihanat häät kaikilla herkuilla, mutta missään vaiheessa en ajatellut järkkääväni itselleni prinsessapäivää, vaan hyvät ja hauskat hääjuhlat meille, sukulaisille ja kavereille

 

Naimisiin voin mennä vaikka maistraatissa, mutta kyllä me hääjuhlat pidetään, hääpukuineen päivineen! Kerranhan tässä vain eletään, onpahan jotain mitä vanhana muistella

 

Menen naimisiin koska tunnen olevan joi erityinen prinsessa suhteessa Eikös se ole se pointtipa melkein.

No, jos se on. Itse en ajattele olevani "prinsessa", en edes oikein tajua, mitä se aikuisten ihmisten kohdalla tarkoittaa.

 

No, jos se on. Itse en ajattele olevani "prinsessa", en edes oikein tajua, mitä se aikuisten ihmisten kohdalla tarkoittaa.

Tuskin kukaan nyt mikään oikea kuninkaallinen ajattelee olevansa kyse taitaa olla lähinnä siitä, että tuntee olevansa kuin prinsessa mitä tulee mieheltään saamaansa kohteluun. Eli mies pitää kuin kukkaa kämmenellä

 

Kyse olikin siitä, pitäisikö jättää menemättä naimisiin kokonaan, jos puolisoiden toiveet häiden yksityiskohdista eivät osukaan yksiin. Jos toinen haluaa olla prinsessa ja toinen käytännöllinen? Toinen haluaa pienet ja toinen suuret häät, toinen tuhlata ylettömästi rahaa ja toinen pysyä budjetissa. Silloin olisi mielestäni hyvä pysähtyä ja miettiä kumpi onkaan tärkeämpää ne häät vai se naimisiin meno.

Eniten omaan korvaan aloituksessa särähti tasapäistäminen. Mies halusi että niin sormukseen ja pukuun, kuten muuhunkin menee saman verran. Se jos mikä on erittäin huono lähtökohta juhlissa. Varsinkin jos on pieni budjetti niin joutuu tekemään valintoja. Tuohon laitetaan vähän enemmän ja tuohon vähemmän. Omat häät pidettiin myös pienellä budjetilla. Mieheni laittoi puvuksi jo olemassa olevan tumman puvun ja vaatetusrahat käytettiin kokonaan minun asustukseen. Olisi voinut jäädä juhlat pitämättä, jos vain periaatteen vuoksi mieskin olisi halunnut uuden puvun ja molempien pukuun pitää mennä sama summa rahaa. Ja perusteluna se, että kun sinä saat niin minunkin pitää saada.

 

No, jos se on. Itse en ajattele olevani "prinsessa", en edes oikein tajua, mitä se aikuisten ihmisten kohdalla tarkoittaa.

Liika aikuisuus näyttää naisessa rumalta.

 

[QUOTE="mies";28710735]Liika aikuisuus näyttää naisessa rumalta.[/QUOTE]

Ja aikuisuuden puute miehessä naurettavalta.

 

[QUOTE="mies";28710735]Liika aikuisuus näyttää naisessa rumalta.[/QUOTE]

Joo, saatan olla jopa samaa mieltä, mutten silti saa kiinni tuosta prinsessa-ajatuksesta.

Muokkaus: Tai minä poistaisin sanan "naisessa", koska sama koskee miehiä. Silti ainoa vaihtoehto ei ole olla pikku prinsessa tai pikku prinssi.

 

[QUOTE="mies";28710735]Liika aikuisuus näyttää naisessa rumalta.[/QUOTE]

Liika aikuisuus?

 

Liika aikuisuus?

No se voi tarkoittaa monta eri asiaa - esim. tätimäisyys, tylsä asiallisuus, luovuuden kadottaminen... Vaihtoehtona ei tarvitse olla lapsekkuus tai teinimäisyys.

 

No se voi tarkoittaa monta eri asiaa - esim. tätimäisyys, tylsä asiallisuus, luovuuden kadottaminen... Vaihtoehtona ei tarvitse olla lapsekkuus tai teinimäisyys.

Onko sellainen sitten rumaa, kuten mies sanoo? Minä en ole eläissäni ollut luova, olen siis ruma?

 

No se voi tarkoittaa monta eri asiaa - esim. tätimäisyys, tylsä asiallisuus, luovuuden kadottaminen... Vaihtoehtona ei tarvitse olla lapsekkuus tai teinimäisyys.

Jos sillä tätä tarkoitetaan, samaa mieltä. Vaikka en ehkä luonnehtisi "liikaa aikuisuutta" rumaksi, tylsäksi pikemminkin.

 

[QUOTE="vieras";28710761]Onko sellainen sitten rumaa, kuten mies sanoo? Minä en ole eläissäni ollut luova, olen siis ruma?[/QUOTE]

No se mies yritti tietysti vain provosoida kaikkia suuttumaan. En minä kyllä menisi sanomaan, että joku on ruma. Itse tykkään enemmän tietynlaisesta tyylistä, joku muu tykkää toisenlaisesta. Voi tietysti olla, että se nimimerkki "mies" tarkoitti jotain aivan toista, koska kerran näki liiallisen aikuisuuden vastakohtana prinsessaleikit. En edelleenkään saa kiinni siitä prinsessa-ajatuksesta, ja hän voisi mielellään tulla kertomaan, mitä sillä tarkoittaa. Tuskin kuitenkaan, että aikuiset naiset kulkisivat tiara päässä ja oikeasti leikkisivät prinsessaa samoin kuin päiväkoti-ikäiste lapset?