mitä mä teen?

[jimppulainen]

Mieheni on harrastanut tekstari viestittelyä naisille koko meidän suhteen ajan. Välillä jääänyt kiinni ja olen antanut anteeksi..

Mutta kun en pysty unohtamaan kun tuntuu, että jos kaikki ei olekaan jäänyt tuohon... Kieltänyt kiinni jäädessään hanakasti kunnes joutunut myöntämään.

Viimeksi kiinni jäädessään, ihmettelin kun hän ei itkenyt ym... vaan oli tyyni, kun sanoin, että teit lapsistamme avioero perheen lapsia... Ihan kun se haluis eroon musta.

Hiljattain otin asian puheeksi ja keskusteltiin asioista... Ei riidelty... Myönsi itkunsa lomassa miettineensä eroa, johdattelin hänet ajattelemaan itseään jos haluaa erota, sanoin, että kun hän on vielä nuori ym... Että en vie lapsia, enkä jätä lapsia hänelle. Lopulta itkultaan myönti haluavansa erota... Vielä lopuksi sanoi, ettei halua meidän välejen rikkoutuvan ja antavansa aina rahaa jos tarvitsen...

Lähdin tilanteesta pois. Hän tuli parin tunnin kuluttua jutelemaan ja sanoi jotain, että jätät liian suuren kuopan elämään...plaa. plaa... taas sillä tunteettomalla äänellä... tuohtuneena sanoin että älä yritä, etttä nyt me erotaan ja sillä siisti, sanoi vielä että raha saat aina kun tarvitset...

aikamme juteltuamme hän sanoi haluavansa erota siksi, että meillä olisi helpompaa... taloudellinen tilanne hänen yrityksensä puolelta kaoottinen... rahat ei riitä edes ruokaan... sanoi, että pärjäisimme paremmin ilman häntä. mutta kun tästä ei eropuheen aikana ollut mitään puhetta???!!! mitä mä uskon, pohja kaikelta pois! 3 yhteistä lasta, neljäs tulossa... Kokoajan kalvaa päässä se, että on nyt säälistä kanssani... ettei hänellä sitten ollutkaan "kunnollisena" miehenä pokkaa lähteäkkään...

suhteemme aina ollut kuitenkin aivan ihana... sillä en pystykkään ottamaan itseäni niskasta kiinni kun hän on ns. täydellinen puoliso...

pyöritän tätä nyt päässäni ja tunnen että sekoan. nyt mies taas oma ihana itsensä... mutta en voi kokoajan häntä vaatia tästä asiasta puhumaan, johan sekin hermostuu tästä jankuttamisesta...

Pitäsikö mun nyt sit antaa sille se vapaus? vielä kun rakastan sitä niin paljon, että sen voisin sillle antaa?

 

[chef]

Mieheni on harrastanut tekstari viestittelyä naisille koko meidän suhteen ajan. Välillä jääänyt kiinni ja olen antanut anteeksi..


suhteemme aina ollut kuitenkin aivan ihana... sillä en pystykkään ottamaan itseäni niskasta kiinni kun hän on ns. täydellinen puoliso...

Miten se mies on niin täydellisen ihana, jos koko suhteen ajan on pelannut ympäriinsä?

 

[jimppulainen]

niin... :/

on hyvä isä lapsille, hyvä minulle... en tiedä...

 

[Maars]

Anna aikaa itsellesi. Ja miehellesi.
Ota myös hieman etäisyyttä asioihin, jotta näet ja ymmärrät paremmin.

Kun tilanteenne on hieman enemmän rauhoittunut, niin puhukaa. Puhukaa kumpikin. Mitä sinä haluat, mitä hän haluaa. Ja kohtaa halunne. Haluatteko olla perhe. Ja jos vastaus on kyllä, niin menneet on unohdettava ja siitä päivästä lähtien kumpikin panostaa suhteeseen ja toinen toisiinne. Yhdessä.

 

[jimppulainen]

Anna aikaa itsellesi. Ja miehellesi.
Ota myös hieman etäisyyttä asioihin, jotta näet ja ymmärrät paremmin.

Kun tilanteenne on hieman enemmän rauhoittunut, niin puhukaa. Puhukaa kumpikin. Mitä sinä haluat, mitä hän haluaa. Ja kohtaa halunne. Haluatteko olla perhe. Ja jos vastaus on kyllä, niin menneet on unohdettava ja siitä päivästä lähtien kumpikin panostaa suhteeseen ja toinen toisiinne. Yhdessä.

Mutta, jos hän taas vain loukkaa? Hän on aina luvannut lopettaa... Mutta palannut tapojensa äärelle. Olen antanut tilaisuuden hakea ongelmaan apua jos sen ongelmaksi näkee...

Hän on äärettömän hyvä puhumaan ja osaa pyörittää naisen sormensa ympärille, kehuu, avaa ovia, tuo kahvia sänkyyn...