V*tuttaa! Mitä te tekisitte tässä tilanteessa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kotonaanvankina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kotonaanvankina

Vieras
Meillä on n.1-vuoden ikäinen lapsi joka on yhteinen. Ollaan miehen kanssa seurusteltu 5-vuotta ja en kertaakaan ole ollut ilman miestä ns. viihteellä, en ikinä. Ja nyt lapsen jälkeen olen vasta alkanut lupaa pyytämään (kyllä, lupaa) ,että josko saisin lähteä tyttökavereiden kanssa illan viettoon ja aina on joku tekosyy etten voi esim. haluaa viettää aikaa minun kanssani tai jotain ihan muuta. Kauhea kiukkukohtaus jos edes sanon, että olen suunnitellut ystävieni kanssa viihteelle lähtöä tai joku ystävistäni kysyy voinko lähteä. Syyttely ja tuomitseminen, että lähden ensimmäisen äijän matkaan tai juon itseni niin tiedottomaan tilaan etten tajua mistään mitään.

Mies kuitenkin itse on melkein joka viikonloppu jossain kavereidensa kanssa ja jos ehdotan, että ei lähtisikään vaan jäisi kotiin niin olen pilaamassa hänen viikonloppunsa ja ties mitä.

Tänään piti olla sitten minun vuoroni lähteä (niinkuin monet kerrat aikaisemminkin) ,mutta miestä sitten pyydettiin illan viettoon ja tottakai, mites muutenkaan, minun piti perua suunnitelmani koska mies "kerrankin" pääsee tämän erään ystävän kanssa ulos.. Mm-m. Ja en ensiksi meinannut perua vaan sanoin, että minun vuoroni on tänään ja voit mennä vaikka huomenna ja sinunhan piti mennä eilen. (ei tosiaan eilen mennyt, koska tiesi että olen suunnitellut täksi illaksi jotain ja näin sitten pilaa minun suunnitelmani, koska hänen on pakko päästä tänään) Mies sitten tähän, että kun ei jaksanut eilen mennä niin hän menee tänään ja miksi hänen pitäisi jäädä kotiin jos ei kerran eilen mennyt.

Siis voi v*ttuuuuuuuuuuu. Mulla meni hermot niin totaalisesti, että käskin miehen mennä ja että minun viereeni ei ole sitten mitään asiaa. Niin saatanan ärsyttävää.
 
Minä nostaisin kissan pöydälle. Eka rauhottusin ja kun mies on ei-kännissä, ei-krapulassa jne. niin juttelisin siitä, kuinka epäreilu tilanne on: Ja kuinka vaikuttaa siltä, että hän ei luota minuun, mutta minun täytyy luottaa häneen, kun hän menee usein ulos. Kertoisin, että asia saa muuttua ja piste. Koska näin ei ole oikein ja tämä on epäoikeudenmukaista.

Pidemmän päälle, jos mies ei oikeesti tajuais noin yksinkertaista asiaa, niin tuskin siitä mitään tulis. Siis jos ei nyt pääse mihinkään ilman miestä, niin ei sitä pääse 10v päästäkään.
 
Ai mitä tekisin?
No en todellakaan suostuisi tuohon.

Keskustelisin asiat halki.
Kertoisin, että en hae seuraa vaan tapaan ystäviäni.
Puhuisin asiat rauhallisesti ja varmasti.
Pysyisin päätöksessäni.

Jos mies ei tähän suostuisi, en minä suhteeseen hänen kanssaan.
 
Ollaa monta kertaa puhuttukkin kuinka epäreilua tämä on ja mies on aina sanonut " kyllä mä luotan. kyllä sä saat mennä" Mutta sitten kun olen menossa niin on ihan eri laulu.
 
Mitä tekisin?

No en mitään, koska en koskaan olisi jäänyt alkua pidenpään tuollaiseen alisteiseen suhteeseen :O Mistä ihmeestä noin tossuja naisia löytyy. Mies on lisäksi sairaanloisen mustasukkainen. Tajusitkos kysyä, miksi mies olettaa sun pettävän kännissä? Mahtaako kuvata omaa käytöstä? Pettäjämiehet kun on yleensä niitä, jotka vahtivat omaa vaimoaan mustasukkaisesti....
 
[QUOTE="...";28668073]Selvää kontrollointia :(

En ymmärrä miksi annat periksi? Jos olette sopineet jotain niin älä anna äijän pilata sunnitelmiasi.[/QUOTE]

En oikeasti jaksanut kuunnella. Tänäänkin hyvä ettei jalkaansa maahan tömistellyt, kuin uhmaikäinen.
 
[QUOTE="Vieras";28668134]Ei teillä ketään olisi lasta katsomaan. Pääsisitte molemmat menemään. Ei nyt tietenkään tänään enää, mutta jonain toisena viikonloppuna.[/QUOTE]

Kyllähän meillä on ollutkin ja ollaan yhdessä oltu aina ulkona jos minä olen juonut. Mutta olisi joskus kiva päästä vain omien tyttökavereideni kanssa ulos eikä aina vain miehen kavereiden kanssa.

--

En tosiaan tiedä miksi annan miehen määräillä, en vain jaksa kuunnella sitä kiukuttelua.

Ja sinulle joka puhuit miehen käytöksestä joka heijastuu sitten siihen, että epäilee minun pettävän niin suhteen alussa mies on pettänyt minua kaksi kertaa.
 
[QUOTE="aapee";28668196]
En tosiaan tiedä miksi annan miehen määräillä, en vain jaksa kuunnella sitä kiukuttelua.

Ja sinulle joka puhuit miehen käytöksestä joka heijastuu sitten siihen, että epäilee minun pettävän niin suhteen alussa mies on pettänyt minua kaksi kertaa.[/QUOTE]

Miksi olet vielä ylipäätään yhdessä miehen kanssa? Ja miksi menit lisääntymään tuollaisen urpon kanssa? Anteeksi nyt vain, mutta en todellakaan ymmärrä. Koeta keskustella miehesi kanssa oikein kunnolla asioista. Itse en tuollaista olisi todellakaan suostunut katselemaan. Mitä hyvää suhteessanne on?
 
  • Tykkää
Reactions: _Pigeon_
Jopas ole varsinaisen helmen itsellesi mieheksi löytänyt. Onko kovinkin nuori? Ihan sairasta tuo. Seuraavalla kerralla varaudu hankkimalla lapsenvahti siltä varalta että mies taas "peruu" sun "luvan" ja sit vaan lähdet vaikka mitä ruikuttais. Ei helvetti tommosta tarvii kenenkään sietää.
Meillä tilanne se, että yhdessä ei päästä mihinkään koska lastenvahtia ei ole (lapset 1 ja 4v) mutta toinen meistä voi mennä kavereittensa kanssa kyllä. Harvoin käydään mutta mahdollisuus olis useamminkin.

Miksi sä tuon miehen kanssa edes olet jos pettämisestäkin on jäänyt kiinni KAKSI kertaa?
 
Ei tuossa tilanteessa kyllä enää ole mitään velvoitetta olla se rauhallinen osapuoli kun sinun tarpeiden yli kävellään kokoaika.

Se menisitkö vieraan miehen matkaan tai ei, ei kuulu yhtään mitenkään siihen että onko sinulla oikeus päästä vapaalle. On, eikä sitä rajoita mikään tekosyy tai selittely kenenkään puolelta.

Olisi aika pistää ihan selkeä ultimaattumi miehelle, näyttää että hän ei sinua kontrolloi enää.

Kenenkään ei pidä jäädä komenneltavaksi ja aina karsia omistaan toisen takia. Sitä omaa aikaa ja rentoutumista ei korvaa mikään asia, kun riistetään oikeuksia jatkuvasti. Silloin alkaa suhde tuntumaan vankilalta ja miehen ei tarvitse pelätä edes muita miehiä kun sinä lähdet kävelemään sitten ihan vaan siitä syystä kun hän on paskamainen sinulle ja kohtelee epäkunnioittavasti sekä epäreilusti. Näin siis tulevaisuudessa jos ei homma muutu.
 
  • Tykkää
Reactions: Asiankannattaja
Mitä tekisin? Hankkisin lapsenvahdin ja menisin niinkuin olen sopinut, jos on kyseessä pieni paikkakunta niin sopisin kaverini kanssa että mennään jonnekin muualle, ihan sen takia ettei mies olisi nurkan takana kyttäämässä, sille en toki kertoisi mihin olen menossa.
 
[QUOTE="aapee";28668098]En oikeasti jaksanut kuunnella.[/QUOTE]

No se on alettava jaksaa, tai sitten voit lopettaa valittamisen ja alistua miehen valtaan loppuelämäksesi. Ihan oma valinta. Kukaan ei tule miestä muuttamaan sun puolestasi, joten kissa pöydälle ja keskustelemaan. Jos ei auta, niin älä hyvänen aika pilaa elämääsi tuollaisen nulikan kanssa.
 
Luulempa kokemuksen syvällä rintaäänellä että miehesi pettää itse sinua kännireissuillaan.
Kysypä minkätakia hän niin pelkää että lähdet muiden mukaan, tekeekö hän itse niin?
Tiedän kyllä senkin, että välttämättä ei se lähteminen ole omasta itsestä kiinni.
Meillä mies pitkin hampain suostui vapaailtoihini, mutta sitten illan lähestyessä alkoi kiukutella,riehua ja repiä riitaa aivan älyttömistä jutuista.
Halusin tahallaan aiheuttaa riidan, jotta hän saisi oikeuden häipyä ja minä jäisin kotiin lapsen kanssa.
Kuinka monet kerrat ehdin sopia kaverini kanssa ja viime hetkillä mies häipyi ja minä jäin taas kaksin pienen lapsen kanssa.
Pian en enää harkinnutkaan että mies jäisi lapsen kanssa kun ei kerran sitä vapaaehtoisesti halunnut tehdä, huonohan se on lapsellekkin!
Myöhemmin selvisi sitten että mies oli ilmeisesti seuranhakumielessä liikkeellä aina juodessaan..
 
Hankinaina varalta lapsenvahti. Niin minäkin tein.
Silti oli isot riidat ja kovasti jouduin itseäni ja menojani puolustsmaan. Ymmärrän ettet vasn jaksanu kuunnella. Monta kertaa jätin menemättä koska se oli itselle helpompaa. Ei kenenkään pitäisi joutua riitelemään siitä voiko lähtä baariin 2-3x/ vuosi.
 
Meillä on n.1-vuoden ikäinen lapsi joka on yhteinen. Ollaan miehen kanssa seurusteltu 5-vuotta ja en kertaakaan ole ollut ilman miestä ns. viihteellä, en ikinä. Ja nyt lapsen jälkeen olen vasta alkanut lupaa pyytämään (kyllä, lupaa) ,että josko saisin lähteä tyttökavereiden kanssa illan viettoon ja aina on joku tekosyy etten voi esim. haluaa viettää aikaa minun kanssani tai jotain ihan muuta. Kauhea kiukkukohtaus jos edes sanon, että olen suunnitellut ystävieni kanssa viihteelle lähtöä tai joku ystävistäni kysyy voinko lähteä. Syyttely ja tuomitseminen, että lähden ensimmäisen äijän matkaan tai juon itseni niin tiedottomaan tilaan etten tajua mistään mitään.

Mies kuitenkin itse on melkein joka viikonloppu jossain kavereidensa kanssa ja jos ehdotan, että ei lähtisikään vaan jäisi kotiin niin olen pilaamassa hänen viikonloppunsa ja ties mitä.

Tänään piti olla sitten minun vuoroni lähteä (niinkuin monet kerrat aikaisemminkin) ,mutta miestä sitten pyydettiin illan viettoon ja tottakai, mites muutenkaan, minun piti perua suunnitelmani koska mies "kerrankin" pääsee tämän erään ystävän kanssa ulos.. Mm-m. Ja en ensiksi meinannut perua vaan sanoin, että minun vuoroni on tänään ja voit mennä vaikka huomenna ja sinunhan piti mennä eilen. (ei tosiaan eilen mennyt, koska tiesi että olen suunnitellut täksi illaksi jotain ja näin sitten pilaa minun suunnitelmani, koska hänen on pakko päästä tänään) Mies sitten tähän, että kun ei jaksanut eilen mennä niin hän menee tänään ja miksi hänen pitäisi jäädä kotiin jos ei kerran eilen mennyt.

Siis voi v*ttuuuuuuuuuuu. Mulla meni hermot niin totaalisesti, että käskin miehen mennä ja että minun viereeni ei ole sitten mitään asiaa. Niin saatanan ärsyttävää.

no onneksi mun puoliso ei ole niin teini että oma aika tarkoittaisi bilereissua baariin!

Sun miehes pelkää että ei riitä sulle pelkää että menettää sut.. oletkohan kenties ollut vähempi kiinnostunut seksistä? pidemmän aikaa..

Sun miehes ei pysty hallita menettämise pelkoa muuten kuin hallitsemalla tilannetta..hän ei koe hallitsevansa sitä ahdistusta joka syntyy ajatuksesta että sä menet "markkinoille" ja turha tulla tähän sanoo että ei se noin ole.. sillä mä oon se osapuoli jonka on vaikea antaa miehen mennä mihinkään ja noi on just ne syyt! menettämisen pelko! tunne riitä etten ehkä riitäkkään
 
Vähän tuon kaltaisessa tilanteessa tein niin, että menin silti. Ja koska miestä se harmitti, hän alkoi käyttäytyä entistä idioottimaisemmin jonka seurauksena havaitsin ettei meillä lopultakaan ollut mitään syytä jatkaa yhdessä.

Lapsia ei onneksi ollut.
 
Miksi olet vielä ylipäätään yhdessä miehen kanssa? Ja miksi menit lisääntymään tuollaisen urpon kanssa? Anteeksi nyt vain, mutta en todellakaan ymmärrä. Koeta keskustella miehesi kanssa oikein kunnolla asioista. Itse en tuollaista olisi todellakaan suostunut katselemaan. Mitä hyvää suhteessanne on?

minusta urpoja on kaikki jotka ravaa baareissa kännäämässä.. kuin juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneet teinit! Minä kyllästyin baareihin 22vuotiaana...aina sitä samaa kännisiä ukkoja iskemässä(viel usein varattuja sellaisia), musiikki niin kovalla että ääntään ei kuullu saati sitten toisen. Mä en ymmärrä sumalaista räkälä kulttuuria!

enkä siis lapsellista kiukuttelua siitä jos ei pääse räkälään!

mitä tulee mieheen niin monet miehet juoksee pitkin kyliä(sit on naisia jotka pelkää tulevansa jätetyksi niin kattelee hommaa vuosikausia). Mitä tulee miehen reaktioon ap:n baarimenoihin niin ymmärrettävää.Turha sanoa muuta... Jostain se pelko kumpuaa...syyttely ei auta mitään ja suuttuminen vain vahvistaa pelkoa.

sen sijaan se auttaa että kysyy mieheltä: rakas miksi sinä pelkäät menettäväsi minut?
 

Yhteistyössä