vitun tampio
[QUOTE="vieras";28624483]Kuulostatpa kovin katkeralta ihmiseltä, enpä osaa muuta sanoa. Normaalia kyllästuä omiin lapsiin kun on katkera jostain poliittisista päätöksistä? Huhhuh.
Pieni palkka on minullakin, vuodesta toiseen ja vastapainona erittäin raskas työ. Vyötä kiristetään useinkin meidän perheessä, mutta enpä viitsi asiasta katkeroitua.
Itselleni moni muu asia on rahaa tärkeämpää. Terveet lapset, hyvä parisuhde noin niin kun ensimmäisenä. Onnellinen olen siitä, että edes olen sen rupuisen työni saanut näinä aikoina pitää.
Meitä on moneen junaan. Omaan onnllisuuteen pystyy kovasti vaikuttamaan omalla ajatusmaailmalla. Ei aina sitä kateutta siitä mitä MUUT saa ja mitä minä en. Opettelehan näkemään ne oman elämän valoisat puolet.. voisi sinunkin elämäsi olla helpompaa.[/QUOTE]
Niinhän minä olenkin katkera.
Missä sanoin että se on normaalia, sanoin mielestäni että se on luonnollista seuraamusta niistä mainitsemistani syistä jotka johtaa totaaliseen kypsymiseen.
Niin juu, pitäs vaan olla tyytyväinen siihen mitä on.
Samalla periaatteella sitten vaikkapa nokian johtajakin voi laskea palkkansa sinne tonnin kieppeille, ja olisi vaan sitten tyytyväinen että on edes jotain työtä.
Minkä minä sille voin, että itse ja moni muu ottaa koko yhteisön kovin henkilökohtaisesti, olisihan se varmaan kiva olla paskalla palkalla ruputyössä mitä ei arvosteta, ja ajatella vaan että "no mutta onhan mulla sentään tämä työ josta en edes pidä saati tule palkalla toimeen, jollain ei ole edes sitä!"
Vituttaa tuollainen älytön asenne että KAIKKI riippuisi aina vaan ihan itsestä, ei se saatana vaan mene niin, maailmassa missä voi rikas ostaa sellaisen yhteiskuntamallin kuin haluaa, ja muut on vaan sitten kateellisia..
Pieni palkka on minullakin, vuodesta toiseen ja vastapainona erittäin raskas työ. Vyötä kiristetään useinkin meidän perheessä, mutta enpä viitsi asiasta katkeroitua.
Itselleni moni muu asia on rahaa tärkeämpää. Terveet lapset, hyvä parisuhde noin niin kun ensimmäisenä. Onnellinen olen siitä, että edes olen sen rupuisen työni saanut näinä aikoina pitää.
Meitä on moneen junaan. Omaan onnllisuuteen pystyy kovasti vaikuttamaan omalla ajatusmaailmalla. Ei aina sitä kateutta siitä mitä MUUT saa ja mitä minä en. Opettelehan näkemään ne oman elämän valoisat puolet.. voisi sinunkin elämäsi olla helpompaa.[/QUOTE]
Niinhän minä olenkin katkera.
Missä sanoin että se on normaalia, sanoin mielestäni että se on luonnollista seuraamusta niistä mainitsemistani syistä jotka johtaa totaaliseen kypsymiseen.
Niin juu, pitäs vaan olla tyytyväinen siihen mitä on.
Samalla periaatteella sitten vaikkapa nokian johtajakin voi laskea palkkansa sinne tonnin kieppeille, ja olisi vaan sitten tyytyväinen että on edes jotain työtä.
Minkä minä sille voin, että itse ja moni muu ottaa koko yhteisön kovin henkilökohtaisesti, olisihan se varmaan kiva olla paskalla palkalla ruputyössä mitä ei arvosteta, ja ajatella vaan että "no mutta onhan mulla sentään tämä työ josta en edes pidä saati tule palkalla toimeen, jollain ei ole edes sitä!"
Vituttaa tuollainen älytön asenne että KAIKKI riippuisi aina vaan ihan itsestä, ei se saatana vaan mene niin, maailmassa missä voi rikas ostaa sellaisen yhteiskuntamallin kuin haluaa, ja muut on vaan sitten kateellisia..
Joku kyseli onko lapsia, toinen kouluiässä ja toinen menossa eskariin syksyllä joten tuskin kyse mistään synnytyksen jälkeisestä asiastakaan. Miehen vanhempienkanssa juttelin tänään ja vanhemmat myös sitä mieltä että joku ratkaisu tilanteeseen tultava sillä lapsetkin jo oireilee. Joku ehdotti kirjeen kirjoittamista jota itsekkin pidin loistavana vaihtoehtona, harmi vain että sitäkin kokeiltu useampaan otteeseen tuloksetta. Tajusin että kaikkea olen kokeillut hyvällä ja pahalla. Otin yhteyttä myös psykiatriseen hoitajaan joka huolestui miehen tilanteesta ja sovittiin että koitamme miehen saada sinne ensiviikon aikana. Ja joka tapauksessa mies saa täältä lähteä ensi kuun alussa ja katsotaan tilannetta parisuhteen kannalta myöhemmin jos apua hakee ongelmiinsa. Mietin vain että jos ja kun apua hakee ja tilanne paranee miten lapset kokevat asian että Isä tulee takaisin kotiin ? Luottavatko Isään enää? En todellakaan halua että joutuvat pelossa elämään vaikka mies miten ongelmansa hoitaisi...