Elämä on heittäny kuperkeikkaa.

Muutamassa kuukaudessa kerkiää tapahtumaan vaikka mitä.. Mulla todettiin mahdollisen fibron lisäksi masennus, pojan käytös + ongelmat pahentuneet.. Piti hakea apua lasusta ja niin poika on nyt vastaanottokodissa oottamassa jatkoa.. Olisi kamala tarve puhua jonkun kanssa, saada vertaistukea tai jotain.. En tiiä jatkosta vielä, ehkä pojan on parempi olla muualla kuin mun luona kun en jaksa ja kykene tähän enää.. Mutta missä se muualla on? Vasta ens viikolla mulla on psykiatri ja psykologi ajat. Älkää kamalasti paskaa heittäkö niskaan, mut jos heitätte niin whatever.
Pari tuntia oon pyöritelly että kirjoitanko tänne vai en..

 

Mikä on fibro? Ja minkä ikäinen sun poikasi on? Oletko sä yh?

Voimia!

 

Minski olet rohkea nainen kun avauduit noin kipeästä aiheesta tänne! Toivon sun saavan kaiken mahdollisen avun mitä vain voi saada. Elämä tulee kyllä kirkastumaan, mutta se vie aikaa. Jaksamisia sulle! Olet mielessäni.

 

Tsemppiä, hei Minskii hyvä kun oot hakenu apua sekä itsellesi, että pojalle. Tuosta on suunta vaan ylöspäin. Fibroon saattaa usein liittyä myös mieliala ongelmaa juurikin masennusta siis. Kurja tauti :hug:

 

[QUOTE="...";28584922]Mikä on fibro? Ja minkä ikäinen sun poikasi on? Oletko sä yh?

Voimia![/QUOTE]

Fibromyalgia, joku nivelhomma se oli.. En just nyt muista tarkkaan . Poika on 6v erityislapsi. Juuh yh joo..

 

Voimia paljon! Päivä kerrallaan, älä ota sen suurempia tavoitteita.

Mitä tarkoittaa fibro? Minkä ikäinen poikasi on ja millaisia ongelmia hänellä on? Onko hänellä jotain diagnoosia?

Ja jätä kaikki mahdollisesti tulevat ikävät kommentit ihan omaan arvoonsa. Keskity mukaviin viesteihin.

 

Fibromyalgia, joku nivelhomma se oli.. En just nyt muista tarkkaan . Poika on 6v erityislapsi. Juuh yh joo..

On tuossa paljon kerralla sulateltavaa. Ajallaan helpottuu, mutta nyt koita vain kestää tunti kerrallaan. Koita olla analysoimatta ja ajattelematta mitään, mitä ei ole just sillä hetkellä pakko ajatella.

Tsemppiä!

 

Tuo fibro ei varmaan ollut mikään äkillinen juttu ja sehän on sairaus, jonka olemassaoloa kaikki lääärit eivät edes tunnusta. En minä muuten, mutta en pidä tuollaista diagnoosia kovin vakavana asiana... Ikävää se tietysti on, että särkee ja kolottaa, mutta kuitenkin. Minullekin on väläytelty fibromyalgiadiagnoosia, kun on niin monenlaita tuki- ja liikuntaelinvaivaa, että kokemusta on kivuista, jumeista ja yliliikkuvista nivelistä itsellänikin. Voihan se olla, että nuo oireet helpottavat sinulla kun masennus saadaan hoidettua.

 

googlaapas avunlähdekansio. Äläkä säikähdä, että on ev.lut. Siellä on nimittäin paljon puhelinnumeroita, joihin voit soittaa ja kysyä siitä vertaistuesta.

Jossain numerossa voi tärpätä, ja joku tietää just sulle sopivan ryhmän. Varmaan fb:ssäkin on jokin suljettu ryhmä..

Voimia!

 

Fibrossa on siirtyvää kipua hermopäissä ja pahene ainakin mulla sateen alla.
Vaikuttaa myös mielialaan kun kokoajan koskee eikä napit auta.
Voimia kovasti, jospa se helpottais

 

:hug:....voi hyvänen aika!

Ihan ens alkuun hyvä kun puhut/kirjoitat. Se on jo sellaista paranemisprosessia. Pistä kirjoittaen tuntojasi vaikka siellä kotonakin. Ja hyvä että olet saamassa tilanteeseen apua ja osin jo saanutkin - yksin et ole, vaan sinulla on ihmisiä tukemassa ja kuuntelemassa ja auttamassa. Kaikkesi olet tehnyt ja enemmänkin, sitä älä mene missään vaiheessa epäilemään saati kyseenalaistamaan.

Voimia ja luottamusta huomiseen !

 

Ainakin sellainen suljettu ryhmä kuin erityislapsi perheessä, löytyy fb:ssä.

http://www.facebook.com/groups/128556030499840/?fref=ts

Sieltä voit saada vertaistukea.

 

:hug: paljon voimia!

 

[QUOTE="vieras";28584927]Voimia paljon! Päivä kerrallaan, älä ota sen suurempia tavoitteita.

Mitä tarkoittaa fibro? Minkä ikäinen poikasi on ja millaisia ongelmia hänellä on? Onko hänellä jotain diagnoosia?

Ja jätä kaikki mahdollisesti tulevat ikävät kommentit ihan omaan arvoonsa. Keskity mukaviin viesteihin.[/QUOTE]

Pojalla on aina ollu ongelmia ja haastava tapaus, nyt on vaan lisääntyny kaikki. Hyvin aggressiivinen mua ja kissoja kohtaan, haukkuu ja ja ja.. Lyö joka käänteessä ja määräilee ja ja... Pojalla on F83 Monimuotoinen kehityshäiriö ja F92.2 Samanaikainen käytös- ja tunnehäiriö. Ihan kamala lapsi, tosin nyt nuo kaikki kamaluudet on unohtunu silleen kai.. Pari päivää sitten lähti kotoa pois. Ei kauheasti ole ollu positiivisia tunteita lasta kohtaan, paitsi nyt kun ei oo kotona.

 

Lämmin tsemppihali sulle :hug: Olet rohkea, kun olet hakenut apua.

 

Tsemppiä. Erittäin hyvä että olet hakenu apua ja ota sitä nyt niin paljon vastaan kuin mahdollista. Kysy vaikka psykiatrilta vertaistukiryhmistä ja keskusteluavusta, purkaminen minne tahansa auttaa. Palsta ei varmaan ole se paras, kuten tiedät, mutta sä osaat varmaan suodatta.

 

:hug: Voimia!

 

:hug: Voimia ja tsemppiä!

 

Kiitti teille kannustavista viesteistä Kaikki asiat vaan mielessä koko ajan vaikka pitäis nyt relata.. Mietin ja pyörittelen mikä olis pojan parhaaksi.. Ei kenelläkään olis ideaa? Kokemusta? Kyllä tää tästä, mä selviän kyllä ja tuun kuntoon jossain vaiheessa.

:flower:

 

Fibromyalgia on pehmytkudosreuma

 

Fibromyalgia on pehmytkudosreuma

Juuri näin tässä mietin että mikäs se olikaan..

 

Kiitti teille kannustavista viesteistä Kaikki asiat vaan mielessä koko ajan vaikka pitäis nyt relata.. Mietin ja pyörittelen mikä olis pojan parhaaksi.. Ei kenelläkään olis ideaa? Kokemusta? Kyllä tää tästä, mä selviän kyllä ja tuun kuntoon jossain vaiheessa.

:flower:

En osaa muuta sanoa kuin että poika varmasti on vaistonnut sinun masennuksen ja siksi hänenkin tilansa pahentunut. Toisaalta taas saattaapi olla, että hänen sairaustensa on ensin pahentanut sinun masennusta.

Yhtä kaikki. Onko ketään sukulaista tai tuttua, joka osaisi ja jaksaisi poikaa hoitaa sen aikaa, että saat itsesi tasapainoon? Sillä tavalla voisit sanoa pojan menevän lomalle, esim. mummolaan, eikä tuntisi itseään hylätyksi. Varmaan kyllä vaikeaa, joten pääasia, että on osaavissa käsissä hoidossa. Jos sulla on tunne, että kuntoudut itse niin sen jälkeen jaksat ehkä pojan kanssakin paremmin.

 

Halaus sinulle täältäkin. Muistan sinut täältä ja oon aina tykänny sinusta. =) Sulla on nyt vaikea elämäntilanne... ja minä uskon että on parempi että poika on nyt siellä missä on. Sinä saat enemmän levätä yms. Paljon voimia sinulle! =)

 

Valtavasti voimia. Ehkä kannattaa mennä päivä kerrallaan ja koittaa saada kuntoutusta ja terapiaa ja sen jälkeen alkaa miettiä missä vaiheessa lapsi palaa kotiin :hug:

 

Toivottavasti saatte tarvitsemaanne apua, tietääkseni lapsilla tuo homma toimii melko nopeasti ja apua on varmasti tulossa kunhan on valmis sitä ottamaan vastaan, mitä uskon sinunkin olevan. Joskus lapsen parhaan vuoksi on tehtävä vaikeita päätöksiä, mikä ei tarkoita kuitenkaan että olisit epäonnistunut äitinä, päin vastoin vahva ihminen kun uskallat myöntään ettet jaksa ja tarvitset apua ja haet sitä

Tuo fibro on kyllä kamala, mutta uskon että kuitenkin helpottaa saada vihdoin tietää, mitä oikeasti tapahtuu? Oletko tutustunut tukiryhmiin aiheesta, käsittääkseni nykyään on aika paljon fibroa sairastavia ja siitä juteltiin telkkarissakin tässä taannoin muutaman naisen voimin. Uskon, että siihen ainakin löytäisit vertaistukea, erilaisia kivun lievitysmenetelmiä ja muita vastaavia, tuntuivat olevan erittäin kokeneita ja asiansa osaavia ihmisiä, nämä pitkään sairastaneet ja kannustivat liittymään tälläisiin ryhmiin! Itsellänikin sitä epäillään yhtenä vaitoehtona, ikävä kyllä hyvin hitaasti mikään täälläpäin toimii niin en ole päässyt puusta pidemmälle aiheen suhteen vielä :/