Elämä on heittäny kuperkeikkaa.

voimia :hug:

kysy ls onko niillä vertaistukiryhmiä teidän paikkakunnalla, tai löytyisikö heidän kautta perhettä joka osaisi sua tukea (joillain paikkakunnilla tällaista toimintaa ainakin on )

mä olen itse saanut tukea ja voimia aikoinaan täältä (kiitokset taas niille olkapäänä olleille :heart: ) joten tiedän et ihan tuntemattomallekkin kirjoittamisesta on apua.Voit heittää mua yv:llä jos haluat jutella, en tiedä osaanko auttaa,mut kuunnella voin ainakin :hug:

 

:hug:

 

Paljon voimia, halaus.
Paljon on tapahtunut sulle viime aikoina.
Hienoa että olet etsinyt apua teille.

 

Hienoa, että olet hakenut apua vaikeaan tilanteeseen teille molemmille :hug: Toivottavasti kaikki järjestyy mahdollisimman parhain päin. Voimia kovasti sinulle :hug:

 

fibro pahenee kovilla mielialamuutoksilla, joten yritä pitää mieli vakaana, tiedän helpommin sanottu kuin tehty. Kokeile erilaisia rentoutumisjuttuja, ne eivät sitten tehoa heti. Jotkut saavat apua liikunnasta, jotkut akupunktiosta, toiset msm-jauheesta. Reumaliitossa on omia ryhmiä fibroille.

 

Just pari päivää sitten mietin, että mitä sinulle kuuluu. Olet kyllä rohkea Minskii, kun uskallat hakea apua. Ihan hirveästi voimia ja jaksamista! :hug:

 

[QUOTE="vieras";28585134]En osaa muuta sanoa kuin että poika varmasti on vaistonnut sinun masennuksen ja siksi hänenkin tilansa pahentunut. Toisaalta taas saattaapi olla, että hänen sairaustensa on ensin pahentanut sinun masennusta.

Yhtä kaikki. Onko ketään sukulaista tai tuttua, joka osaisi ja jaksaisi poikaa hoitaa sen aikaa, että saat itsesi tasapainoon? Sillä tavalla voisit sanoa pojan menevän lomalle, esim. mummolaan, eikä tuntisi itseään hylätyksi. Varmaan kyllä vaikeaa, joten pääasia, että on osaavissa käsissä hoidossa. Jos sulla on tunne, että kuntoudut itse niin sen jälkeen jaksat ehkä pojan kanssakin paremmin.[/QUOTE]

Niin taitaa olla, ehkä kummatkin on pahentanu kummankin oireita. Selvää kyllä on että en oo parasta pojalle, ainakaan nyt. Puhuin pojan kanssa äsken ja iloiselta vaikutti huomenna menen katsoo poikaa ja vien vähän leluja jne..

Ei oo ketään oikein, tukiverkko on muutenkin ollu aika olematon, paitsi henkisesti. Poika tarvii ammattilaisen ohjausta jne nyt, oon silleen tyytyväinen että on osaavissa käsissä ja mä saan hengittää kotona.

 

Hyvä, että olet hakenut apua ja sitä saanutkin. Eiköhän ne asiat ala siitä pikkuhiljaa selkiintymään. Masennuskin saattaa helpottaa, kun saat levättyä.

 

Kurjaa, että voimasi ovat loppu. Mutta helkutin hienoa, että osasit hakea apua! En taida kyllä osata millään muotoa neuvoa/auttaa, mutta virtuaalipeukun nostan sille, että tosiaan hait apua. Eiköhän se elämä siitä ala suttaantumaan, kun saatte poikasi kanssa tarvitsemaanne tukea ja ohjausta

 

Toivottavasti saatte tarvitsemaanne apua, tietääkseni lapsilla tuo homma toimii melko nopeasti ja apua on varmasti tulossa kunhan on valmis sitä ottamaan vastaan, mitä uskon sinunkin olevan. Joskus lapsen parhaan vuoksi on tehtävä vaikeita päätöksiä, mikä ei tarkoita kuitenkaan että olisit epäonnistunut äitinä, päin vastoin vahva ihminen kun uskallat myöntään ettet jaksa ja tarvitset apua ja haet sitä

Tuo fibro on kyllä kamala, mutta uskon että kuitenkin helpottaa saada vihdoin tietää, mitä oikeasti tapahtuu? Oletko tutustunut tukiryhmiin aiheesta, käsittääkseni nykyään on aika paljon fibroa sairastavia ja siitä juteltiin telkkarissakin tässä taannoin muutaman naisen voimin. Uskon, että siihen ainakin löytäisit vertaistukea, erilaisia kivun lievitysmenetelmiä ja muita vastaavia, tuntuivat olevan erittäin kokeneita ja asiansa osaavia ihmisiä, nämä pitkään sairastaneet ja kannustivat liittymään tälläisiin ryhmiin! Itsellänikin sitä epäillään yhtenä vaitoehtona, ikävä kyllä hyvin hitaasti mikään täälläpäin toimii niin en ole päässyt puusta pidemmälle aiheen suhteen vielä :/

Kyllä saadaan oikea apu nyt kun oon tajunnu että tilanne on huono, aikasemmin en oo halunnu apua. Enkä oo halunnu myöntää että en jaksa ja osaa. Menetin viimeisenkin otteen pojasta. Nyt on parempi fiilis kun myöntää ettei aina osaa ja jaksa

Tän kuun lopulla on reumalääkäri, varmaan joku diagnoosi mulle annetaan silloin. Oon pari "terveyspalstaa" lueskellu, en oo liittyny vielä mihinkään.. Täytyy alkaa kattelee ja etsii sellaisia, onhan mulla nyt aikaa Huomasin että kivut on helpottanu hieman kun poika ei ole täällä, stressi pahentaa kipuja ihan hirveesti. Eikä ole tullu paniikkikohtauksia. Sinäänsä hyvä homma

 

Oi mä niin tykkään teistä, on ollu palstataukoa ja mietin että uskallanko kirjoittaa tästä tänne. Ilmeisesti kannatti :heart: Kiitos teille! :heart::flower:

 

Voimia! Hyvä, ettet vetänyt itteäs täysin piippuun vaan hait teille apua.

 

Tsemppipeukutukset täältäkin. Upeaa, että olet hakenut teille apua. Usko pois, kyllä teidän kummankin elämä vielä järjestyy. Pidä nyt oikein hyvää huolta itsestäsi!

 

Tiedätkö sä mitä? Nyt kun olet ottanut apua vastaan sun ei tarvi enää yksin miettiä mikä on pojalle paras vaihtoehto tai mitä sun kannattaa tehdä. Sulla on ammattilaisia mukana, omat hoitotahot, vastaanottokodin henkilökunta sekä sosiaalityöntekijät. Te voitte kaikki yhdessä miettiä mikä on perheellenne parasta. Mitään ei tarvitse päättää nyt heti eikä mikään päätös missään nimessä ole lopullinen. Annat itsellesi aikaa toipua, annat pojalle aikaa toipua ja sitten lyötte kaikki päänne yhteen ja mietitte miten jatkossa. Voimia!

 

:hug: Voimia Minski! :kiss:

Hyvä, että asiat menee nyt eteenpäin ja pääset vähän levähtämään.

 

:hug:

Uskon että lasu auttaa. Tukiverkkoa, hoitoapua ja sulle jaksamista lapsen ja sairauden kanssa. Kyllä sä selviät!! Kaikki apu vastaan ja kysyt aina kun ihmetyttää jokin

 

voimia :hug:

kysy ls onko niillä vertaistukiryhmiä teidän paikkakunnalla, tai löytyisikö heidän kautta perhettä joka osaisi sua tukea (joillain paikkakunnilla tällaista toimintaa ainakin on )

mä olen itse saanut tukea ja voimia aikoinaan täältä (kiitokset taas niille olkapäänä olleille :heart: ) joten tiedän et ihan tuntemattomallekkin kirjoittamisesta on apua.Voit heittää mua yv:llä jos haluat jutella, en tiedä osaanko auttaa,mut kuunnella voin ainakin :hug:

Huomenna aattelin soittaa lasulle ja kysyy näistä vertaistukiryhmistä. Palstalta oon kans saanu tukea ja voimia niin kuin säkin Voisin jossain vaiheessa heittää sua yv:llä