En kestä tota miestä enää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "aapee"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No aikalailla samaa kuin meillä. Mies on töissä ja kotuduttua rentoutuu pelailemalla. Usein kannan ruuan nenän eteen, koska aikataulu menee niin, että ruoka on valmis tai lämmitettävä silloin kun mies lähtee/menee töihin. Enkä mie itteeni orjaksi tunne. Mielellään teen sen, kun itse saan olla kotona. Kun se kotona olo tuntuu itselleni tärkeältä. Ja mies sen hyväksyy.

Ja kyllä mies tekee ihan sen mitä pyydän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Neljän Äiti;28553016:
Enpä usko että on provo, ihan mahdollista että moni elää tuollaista elämää.

Meillä mies ei pelaa, mutta ei myöskään tee juuri mitään kotona. Riitaa ihan hirveesti juurikin sen vuoksi että tuntuu ettei arvosteta, eikä millään ole mitään väliä.
Minun ratkaisu on että erotaan. Usean vuoden olen yrittänyt, ja tilanne vaan pahenee, joten lasten vuoksi paras lähteä eri teille riitelemästä.

Muistan lasteni vauvavuosilta, että useammassakin perheessä oli juuri tuollaisa onegelmia. En uskalla antaa ohjeita näin vähäisillä tiedoilla, mutta suosittelen ottamaan nämä arjen ongelmat esiin neuvolassa. Uskoisin, että keskustelu ammati-ihmisten kanssa auttaa sinua tekemään päätöksiä johonkin suuntaan. Voimia arkeen AP:lle <3.
 
Meillä onkin ensi viikolla neuvola,taidanpa oikeasti avautua siellä. Ja tiedän että mies on kamala ja itsekäs, olen sanonut sen hällekkin mutta sen mielestä minä olen! Kun haluan estää häntä tekemästä mitä haluaa. Kyllä mua surettaa kun tiedän että asiat vois olla toisinkin, elämä ois mukavaa ilman tätä epäarvostuksen tunnetta, jatkuvaa yksinäisyyttä suhteessa ja aivan liian paljon töitä ja vastuuta yhden ihmisen harteilla. Yksin ois varmaan helpompaa siinä mielessä että ei ois edes ketään keltä odottaa mitään.
 
Mitä jos sinä menisit töihin? Onko sulla vakkaripaikka odottamassa? Ja sitten mies jäisi lasten kanssa kotiin. En usko että ehtis paljon pleikkaa pelaamaan, jos olis kotona lasten kanssa ja tajuaisi mitä arki on. Eikä imetys voi olla syy kieltäytyä tästä. Tätähän voi lykätä ja isi jää esim. kotihoidontuelle. Mun mielestä joka ikisen isän pitää olla hetki koti-isänä, jotta oppivat arvostamaan kotona tehtyä työtä. Ja jos ei suostu, niin sitten ei arvosta ja rakasta perhettään pätkän vertaa, joten suosittelen lähtemään suhteesta.
 
En vielä halua mennä töihin, mutta vuoden vaihteessa olen sitten aikonut mennä.. Ja mies haluaiskin jäädä kotiin. Ei taida kuitenkaan tietää että se ei ole mitään lomaa ja omaa aikaa niinkuin kuvittelee. Hänen mielestään mun on väärin odottaa että hän raskaan työpäivänsä jälkeen esim hoitaa vauvaa koska hänen pitää saada rentoutua. Pelien ääressä tietty. Se on multa äärimmäisen itsekästä odottaa häntä kotiin että mulla vähän helpottaisi. Tää on oikeesti joku helvetin taistelutanner mies vastaan minä! Aina olen tuollekkin sanonut että meidän pitäisi kulkea tätä matkaa yhdessä samaan suuntaan eikä olla kokoajan toisia vastaan. Ois ihan vitsin siistiä olla päivä töissä, tulla kotiin ja syödä ukon ruokaa, heittää likaset sukat että pese noi, mennä sitten rentoutuun tietsikan ääreen ja kuulokkeet päähän. Mitähän siihen sanois? Tuskin jaksais ees sitä päivää.
 
[QUOTE="Mie";28553029]Mun miehellä on välillä noita "pelikausia" eli kun tulee töistä niin aukaisee saman tien pleikkarin. Nyt on ollut pari kuukautta niin ettei ole pelannut ollenkaan. Mutta silloin kun se ostaa jonkun uuden pelin ja pelaa sitä koko ajan niin mulla on kyllä ihan samanlaisia ajatuksia kuin sulla. Lapsia ei vielä ole mutta esikoinen on tulossa, ja todella toivon että saa tuo pelaaminen pysyä poissa sitten kun lapsi syntyy..[/QUOTE]

Siinähän toivot...
 
[QUOTE="aapee";28553973]En vielä halua mennä töihin, mutta vuoden vaihteessa olen sitten aikonut mennä.. Ja mies haluaiskin jäädä kotiin. Ei taida kuitenkaan tietää että se ei ole mitään lomaa ja omaa aikaa niinkuin kuvittelee. Hänen mielestään mun on väärin odottaa että hän raskaan työpäivänsä jälkeen esim hoitaa vauvaa koska hänen pitää saada rentoutua. Pelien ääressä tietty. Se on multa äärimmäisen itsekästä odottaa häntä kotiin että mulla vähän helpottaisi. Tää on oikeesti joku helvetin taistelutanner mies vastaan minä! Aina olen tuollekkin sanonut että meidän pitäisi kulkea tätä matkaa yhdessä samaan suuntaan eikä olla kokoajan toisia vastaan. Ois ihan vitsin siistiä olla päivä töissä, tulla kotiin ja syödä ukon ruokaa, heittää likaset sukat että pese noi, mennä sitten rentoutuun tietsikan ääreen ja kuulokkeet päähän. Mitähän siihen sanois? Tuskin jaksais ees sitä päivää.[/QUOTE]

Kannattaa ehdottomasti toteuttaa tuo, että sinä menet töihin ja mies jää kotiin, jos mies vielä itse sanonut, että tuollainen sopisi. Siinäpähän oppii millaista se on. ja todellakin teet sitten just noin, kun tuut töistä kotiin nostat hirveen metelin jos ruoka ei ole valmista ja sen jälkeen vaan otat ja rentoudut ja jos mies pyytää/vaatii apua, sanot että et nyt työpäivän jälkeen jaksa. Eiköhän se muutamassa päivässä tajua millainen idiootti on ollut.
 
[QUOTE="Mie";28553029]Mun miehellä on välillä noita "pelikausia" eli kun tulee töistä niin aukaisee saman tien pleikkarin. Nyt on ollut pari kuukautta niin ettei ole pelannut ollenkaan. Mutta silloin kun se ostaa jonkun uuden pelin ja pelaa sitä koko ajan niin mulla on kyllä ihan samanlaisia ajatuksia kuin sulla. Lapsia ei vielä ole mutta esikoinen on tulossa, ja todella toivon että saa tuo pelaaminen pysyä poissa sitten kun lapsi syntyy..[/QUOTE]

Kannattaisi vähentää sitä toiveajattelua, ja tutustua peliriippuvaisista ja addiktien puolisoista kerättyyn tietoon. Miettikää, jos mies käyttäytyisi samaan tapaan siksi, että juo illat viinaa. Miksi pleikkariin katoaminen on teistä vain jokin ärsyttävä tapa, kun mekanismit ovat kuitenkin täysin samat kuin alkoholismissa. Tekosyyt ja strategiat toisen hiljentämiseksi sekä psyykkiset oireet ovat samat myös: syyttely, uhkailu, ärtyvyys, kylmyys, välinpitämättömyys. Ja niin edelleen. Paitsi että peliriippuvainen voi jatkaa paljon syvemmälle, ennen kuin sosiaaliset rajat tulevat vastaan ja akka lähtee. Kun se nyt kerran vain on sellaista viatonta puuhaa, jota pikkupoikien jo sopii harrastaa illat pitkät. Muka.

Läheisriippuvaisella puolisolla taas on syvä tarve sulkea silmänsä addiktion todellisuudelta ja ottaa asia todistuksena siitä, että mies ei rakasta. Ja sitten yritetään pakottaa toinen taas rakastamaan. Sellaiseen on ihan turha haaskata aikaa. Peliriippuvaisille on hoitoa, miehen voi ohjata sinne. Jos tätä ei tee, on turha kitistäkään, tai ei itse ole paljon pekkaa parempi.
 
Nämä ketjut tarjoavat aina parhaat naurut. Palstaämmät spekuloivat näppäimistöt sauhuten, eroa ehdotellaan, samoin terapioita sun muita. Hirvittävä draama ja vouhotus päällä. Ja mistä aiheesta? Kun ap:n mies pelaa PLEIKKAA.

Suhteellisuudentaju ja looginen ajattelu ovat valovuosien päässä näistä ketjuista. Välillä tekisi mieli tirauttaa itku mutta naurattaa niin paljon ettei pysty.
 
No aikalailla samaa kuin meillä. Mies on töissä ja kotuduttua rentoutuu pelailemalla. Usein kannan ruuan nenän eteen, koska aikataulu menee niin, että ruoka on valmis tai lämmitettävä silloin kun mies lähtee/menee töihin. Enkä mie itteeni orjaksi tunne. Mielellään teen sen, kun itse saan olla kotona. Kun se kotona olo tuntuu itselleni tärkeältä. Ja mies sen hyväksyy.

Ja kyllä mies tekee ihan sen mitä pyydän.

Eipä kuulostanut ap:n juttu samalta. Ap:n mies ei elätä heitä eikä mahdollista kotona olemista, eikä rentoudu koneella välillä vaan on riippuvainen koneesta, ärtyisä ja ilkeilevä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja katse eteenpäin;28554478:
Kannattaisi vähentää sitä toiveajattelua, ja tutustua peliriippuvaisista ja addiktien puolisoista kerättyyn tietoon. Miettikää, jos mies käyttäytyisi samaan tapaan siksi, että juo illat viinaa. Miksi pleikkariin katoaminen on teistä vain jokin ärsyttävä tapa, kun mekanismit ovat kuitenkin täysin samat kuin alkoholismissa. Tekosyyt ja strategiat toisen hiljentämiseksi sekä psyykkiset oireet ovat samat myös: syyttely, uhkailu, ärtyvyys, kylmyys, välinpitämättömyys. Ja niin edelleen. Paitsi että peliriippuvainen voi jatkaa paljon syvemmälle, ennen kuin sosiaaliset rajat tulevat vastaan ja akka lähtee. Kun se nyt kerran vain on sellaista viatonta puuhaa, jota pikkupoikien jo sopii harrastaa illat pitkät. Muka.

Läheisriippuvaisella puolisolla taas on syvä tarve sulkea silmänsä addiktion todellisuudelta ja ottaa asia todistuksena siitä, että mies ei rakasta. Ja sitten yritetään pakottaa toinen taas rakastamaan. Sellaiseen on ihan turha haaskata aikaa. Peliriippuvaisille on hoitoa, miehen voi ohjata sinne. Jos tätä ei tee, on turha kitistäkään, tai ei itse ole paljon pekkaa parempi.

No minä olin aikanaan alkoholistin kanssa (en tosin puoliso) enkä tunnista itseäni tuosta stereotyyppisestä legendasta. En yhdistänyt miehen juomista mitenkään siihen ettei hän rakastaisi minua, vaan yhdistin sen alkoholiongelmaan. Ketään ei voi myöskään ohjata hoitoon jos toinen ei edes myönnä mitään ongelmaa olevan eikä halua hoitoon. Ketään ei voi myöskään pakottaa rakastamaan.
 
Nämä ketjut tarjoavat aina parhaat naurut. Palstaämmät spekuloivat näppäimistöt sauhuten, eroa ehdotellaan, samoin terapioita sun muita. Hirvittävä draama ja vouhotus päällä. Ja mistä aiheesta? Kun ap:n mies pelaa PLEIKKAA.

Suhteellisuudentaju ja looginen ajattelu ovat valovuosien päässä näistä ketjuista. Välillä tekisi mieli tirauttaa itku mutta naurattaa niin paljon ettei pysty.

Voithan vähätellä kun et itse ole kokenut tuota täydellistä elämästä syrjään heittämistä puolisoltasi. Se ei ole vain pleikka. Se on elämäntapa!
 
[QUOTE="vieras";28554692]Kuka sulle ap on tuon miehen valinnut?[/QUOTE]

Minä itse. Eikö tosiaan kellään koskaan mene suhde solmuun vaikka itse on kumppaninsa aikoinaan valinnut? Hassu juttu. Eli en saa olla tyytymätön kun en osannut ennustaa tulevaisuuteen?
 
[QUOTE="aapee";28554784]Minä itse. Eikö tosiaan kellään koskaan mene suhde solmuun vaikka itse on kumppaninsa aikoinaan valinnut? Hassu juttu. Eli en saa olla tyytymätön kun en osannut ennustaa tulevaisuuteen?[/QUOTE]
Saa olla tyytymätön ja saa sen tyytymättömyytensä purkaakin. Itse asiassa on vain hyvä, jos saa puskettua pahimmat höyryt päästään ulos. Mutta sen jälkeen on syytä alkaa miettimään ratkaisuvaihtoehtoja, jotta tyytymättömyys ei jäisi pysyväksi olotilaksi.
 
Nämä ketjut tarjoavat aina parhaat naurut. Palstaämmät spekuloivat näppäimistöt sauhuten, eroa ehdotellaan, samoin terapioita sun muita. Hirvittävä draama ja vouhotus päällä. Ja mistä aiheesta? Kun ap:n mies pelaa PLEIKKAA.

Suhteellisuudentaju ja looginen ajattelu ovat valovuosien päässä näistä ketjuista. Välillä tekisi mieli tirauttaa itku mutta naurattaa niin paljon ettei pysty.

No mitä sitten ehdotat ongelman ratkaisemiseksi? Vai sinustako mitään ongelmaa ei edes ole olemassa :rolleyes:
 
Nämä ketjut tarjoavat aina parhaat naurut. Palstaämmät spekuloivat näppäimistöt sauhuten, eroa ehdotellaan, samoin terapioita sun muita. Hirvittävä draama ja vouhotus päällä. Ja mistä aiheesta? Kun ap:n mies pelaa PLEIKKAA.

Sisälukutaito puuttuu? Ongelma ei ole se että mies pelaa, vaan se ettei tee sen lisäksi mitään muuta, lisäksi kitisee ja valittaa, laittaa naisen huolehtimaan yksin kaikesta.

Minunkin mies pelaa pleikkaa, osti just uuden pelin. Tänään se teki ruokaa ja oli lasten kanssa sillä aikaa kun mä nukuin päiväunet, ei paljon haittaa sen pelaamiset koska ei ole siitä niin riippuvainen ettei kykenisi normaaliin perhe-elämään.

Ap, en minäkään tuota kestäisi, enkä aikoisi kovin pitkään katsella. Antaisin miehelle vaihtoehdoksi joko eron tai sen että asiat muuttuu esim. pariterapian avulla, pohdittaisiin mistä miehen käytös johtuu jos siihen on joku muukin syy kuin riippuvuus ja kusipäisyys.
 
[QUOTE="aapee";28555560]Laittoi pleikkarin kaappiin. Saapa nähdä muuttuuko mikään, siirtyykö vaan tietokoneelle istumaan illat pitkät valittaen kun rajoitan elämäänsä.[/QUOTE]

Itse olet miehesi valinnut joten nyt sún vaan pitää jaksaa.
 
[QUOTE="tiina";28555572]Itse olet miehesi valinnut joten nyt sún vaan pitää jaksaa.[/QUOTE]

sori jos romutan vanhoilliset kuvitelmasi mutta ei pidä jaksaa tänä päivänä jos ei jaksa.
 
mies pelaa kaiken hereilläoloajan jonka on kotona.Meillä lapset jo isompia eikä tarvitse sillä tavalla niitä vahdata kunhan on ruokaa ja paikalla tarvittaessa ja kaikki hoituu läksyt ym. pitää vahtia. Olen ratkaissut asian niin, etten kiinnitä koko asiaan mitään huomiota. Urheilen ja teen töitä, olen ottanut jopa ylimääräsiä keikkatöitä arkeen ja viikonloppuunkin, kun mies ei kiinnitä minun olemiseeni mitään huomiota. Olen yrittänyt normlia puhumista ilman syyllistämistä, lähettänyt s.postia siitä kuinka tuntuu ettei välitä minusta mitenkään mutta millään ei ole ollut kuin ihan hetkellistä vaikutusta. Aamula kun herää ennen kuutta ihan siksi, että ehtii pelata ennen töihin lähtöään, viikonloppuisin sama juttu, naama ruudussa kiinni tunnista toiseen.
Tarvitseeko erikseen mainita ettei meillä ole myöskään seksielämää? Ei ole millän tasolla kiinnostunut minusta ja on ärtyisä välinpitämätön jos vaikka jotain koitan omasta päivästäni kertoa.Olenkin nyt keskittynyt asten kanssa jutteluun, aktellaan telkkaria, harrastan ja touhuan omiani. Vikko sitten, kun olin menossa sänkyyn lukemaan kirjaa ennen nukkumaanmenoa koitin miestä lähetyä, ajattelin vaan huvikseen pussata niin ei varmaan edesa tajunnut mutta työnsi mua pois ruudun edestä. Sanoin siiehn vaan ihan rauhalisesti että no itepä tiedät paremmin itä teet ja tää vaan jatko pelaamista. En enää yhtään ihmettele, miksi jengi pttää jossain laivalla tai pikkujouluissa, jos kotona on täysin välinpitämätön kumppani joka ei laita tikkua ristiin parisuhteen eteen.
Katselen nyt tässä rauhassa, tapahtuuko miehen päässä mitään missää vaiheessa, koska en voi häntä muuttaa ja olen tuonut mieiiteeni esille hänen vlinpitäättömyydestään minua kohtaan ja kertonut kuinka paljon häntä rakastan ja haluan hänen kanssaan elää.
RATKAISUEHDOTUS SINULLE : keskity vain omiin tekemiiisi. Puuhaile lasten kanssa ja nauti niistä, mene uos kodista, tapaa ihmisiä, ala harrastaa esim. liikuntaa ja sano vaan miehelle että lähdet nyt lenkille sen kummempia kyselemättä. Ei sun tarvitse elää toisen asettamilla säännöillä.Kato muuttuuko tilanne ollenkaan miksikään. Toista ei voi muuttaa, omia valintoja tulee tehdä. Ero ei aina ole ratkaisu vaan liitto on kestävyysjuoksua. Kaikki ne askeleet pitää kuitenkin itse juosta ja sille ei voi mitään, jos toinen ei halua koko kilpailuun osallistua.
 
[QUOTE="aapee";28554633]Voithan vähätellä kun et itse ole kokenut tuota täydellistä elämästä syrjään heittämistä puolisoltasi. Se ei ole vain pleikka. Se on elämäntapa![/QUOTE]Mäkä mäkä mäkä. Tyypilliseen naisten tyyliin tarina on höystetty draamalla ja täällä toiset samanlaiset huutavat kuorossa tukea.

Jos sinä opettelisit hillitsemään kontrollintarvettasi niin mitään ongelmaa ei varmasti olisi. Jostain syystä useimmat naiset luulevat jollain tapaa omistavansa miehensä ja olevansa siksi oikeutettuja määräämään mitä ja milloin mies saa ja ei saa tehdä.

Voithan toki laittaa miehen vaihtoon ja yrittää etsiä tilalle sellaisen jonka voit polkea tossun alle. Kukaan järkevä itsenäinen mies ei sellaiseen lähde. Toinen vaihtoehto on nalkuttaa ja valittaa kunnes nykyinen miehesi ymmärtää nostaa kytkintä ja häipyä.
 
[QUOTE="aapee";28555560]Laittoi pleikkarin kaappiin. Saapa nähdä muuttuuko mikään, siirtyykö vaan tietokoneelle istumaan illat pitkät valittaen kun rajoitan elämäänsä.[/QUOTE]Upeaa. Kylvit juuri eron siemenet. Toivottavasti olet ylpeä saavutuksestasi. Miten ajattelit tuon parantavan tilannetta sinun eduksesi? Käytännössä ammuit itseäsi tuossa jalkaan samalla.

Miten vaikeaa se on perus palstaämmälle tajuta että jos aikuista ihmistä yrittää kontrolloida kuin lasta niin siitä ei voi seurata mitään hyvää? Mutta tältä palstalta toki saa varmasti vertaistukea tuollaiseenkin idiotismiin. Ei ole mikään ihme että erotilastot ovat mitä ovat kun voimaistuneet ämmät ottavat ohjat omiin käsiinsä ja yrittävät jyrätä miestensä yli vaikka väkisin.
 
Kiitos edelliselle ratkaisuehdotuksesta. Kuulosti moni asia hyvin tutulta. Meilläkään ei ole seksiä, miestä ei kiinnosta enää sekään. Vielä ei herää ennen töitä pelaamaan mut en usko että sekään mahdotonta olisi. Enköhän ole kantani nyt tehnyt hyvin selväksi. Sille en voi enää mitään jos ei ymmärrä tai halua edelleenkään hoitaa suhdettamme kuntoon. Pallo on nyt miehellä, katsotaan muuttuuko mikään. Jos ei niin eiköhän tämä ole tässä. Ei mulla ole juurikaan aikaa itselleni ollut puoleen vuoteen. Siksikin nämä seinät ja asiat kaatuu nyt just päälle.
 

Similar threads

A
Viestiä
8
Luettu
227
A
V
Viestiä
51
Luettu
1K
Aihe vapaa
The titityy
T
S
Viestiä
36
Luettu
3K
Aihe vapaa
kaalimaan vartija ejk
K
E
Viestiä
21
Luettu
973
Aihe vapaa
ihme kommentti
I

Yhteistyössä