Laitan tähän vielä ne argumentit, joilla historian professori Meinander perusteli näkemystään suomen kielen katoamisesta, mikäli Suomi olisi jäänyt osaksi Ruotsia:
- suomi oli pieni vähemmistökieli, vain 22% tuolloisen Ruotsin valtion kansalaisista puhui suomea (ankarat olot olivat verottaneet väkea ja estäneet väkiluvun nousun muun maan tapaan)
- suomea puhuvat asuivat idässä ja pohjoisessa, periferiassa, pääasiassa kaupunkien ulkopuolella
- ruotsin kieli oli alkanut voittaa alaa 1700-luvulla väestönkasvun ja kielenvaihdon kautta
- 1700-luvulla yhä useampi vaihtoi kieltä kirjallisen kulttuurin yleistyessä ja hakeutumalla koulutukseen
- Ruotsi oli tuolloin hyvin keskusjohtoinen valtio, enemmän jopa kuin muut Euroopan valtiot
- kehitys Itämaassa olisi ollut samankaltainen kuin se oli Torniojoenlaaksossa, Skotlannissa tai Irlannissa
- teollistuminen olisi vielä kiihdyttänyt muutosta
- kuinka moni akateemisemme olisi lähtenyt taistelemaan suomen puolesta, kysyy Meinander ja vastaa, ettei monikaan - Tukholman näkökulmasta tällainen suomen kielen vahvistaminen olisi näyttänyt maanpetokselta, sillä Venäjä olisi varmasti yrittänyt käyttää sitä hyväkseen
Aika pätevä päättely minusta.
Tämän vuoksi on tavattoman epäasiallista perustella suomalaisten pakkoruotsia Irlantilaisten yrityksellä elvyttää iiri. Iiri ei muuten ole yhtä pakollinen Irlannissa kuin meillä. Maahanmuuttajista suuri osa on vapautettu siitä (meillä ei heru vapautuksia pakkoruotsista, koska vapautukset aiheuttaisivat niin suurta kateutta), samoin erityisoppilaat (jos kirja pysyy kädessä, niin meillähän on pakkoruotsi läpi kouluputken myös erityisoppilailla, sitä kutsutaan "tasa-arvoksi").