Mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä?

  • Viestiketjun aloittaja "Pulassa"
  • Ensimmäinen viesti
Ap pulassa
En herää yli tuntia aikaisemmin. Kello soi minulla 04:45, kotoa lähdemme 05:45.
Lapsen herätän tilanteesta riippuen 05:30-05:40. Välillä hän herää samaan aikaan kanssani.

Puolessa tunnissa en suoriudu mitenkään, en ole ikinä (edes lapsuudessa) kyennyt pikaisiin lähtöihin.
Optimaali on sellainen herätys about 2h ennen lähtöä, eli aika paljon olen onnistunut siitä supistamaan.
Ulkonäöstä en enempää tingi (en ehdi enää urheilla), näytän tarpeeksi karulta näillä uni- ja stressimäärillä ihan jo laitettunakin, saati sitten ilman minkäänlaista ehostamista.
Ja nuutunut ulkomuoto nyt taas romahduttaa mielialan pohjalukemiin, sitten ei ainakaan tule mistään mitään.
 
"vieras"
En ymmärrä, miten edes kykenet opiskelemaan noin vähällä yöunella? Luulisi, ettei päähän mene mitään. Nyt kiireesti hommaamaan apua tuohon nukkumisasiaan, tuo on jo vaarallista.
 
hae ihmeessä apua jo, tuolla menolla uhkaa vatsahaavat eikä sydänkään tykkää.. ja lapsi vaistoaa kyllä että äidillä on nyt jotakin pielessä.. pyydä neuvoja viranomaisilta, miten voisit toimia, mutta tuolla menolla tapat vielä itsesi.. tsemppiä ja valtavan iso hali.. jos asuisit lähelläni, voisin joskus ottaa lapsen yökylään jotta saat nukkua ja tehdä omia juttujasi
 
tuhlaajatytär
Ihmisen on osattava rajata asioita. kaikkei ei tarvitse tehdä samaan aikaa. Kynttilää ei pidä polttaa molemmista päistä.Se on selvä, että tälläin polttaa itsensä loppuun. Burn out sairauslomaa ei kela välttämättä hyväksy, eli voi olla että jää ilman korvausta
 
Mene ihmeessä sinne työterveyslääkärille. Ne on NUKAHTAMISlääkkeitä nykyään, ei unilääkkeitä, eli auttavat nukahtamisessa mutta eivät vaikuta uneen sen enempää.

Lapsenkin kannalta kannattaisi nyt miettiä jomman lopettamista, tai tauolle laittamista, työn tai opiskelun. Pidemmän päälle sulla on muutakin kun univaikeuden, mm. sydänoireita, vatsahaava, mielenterveysongelmia jne.

Tsemppiä.
 
ylisuorittaja
Ollaan näköjään samanlaisia muissakin asioissa :)

Puolessa tunnissa en suoriudu mitenkään, en ole ikinä (edes lapsuudessa) kyennyt pikaisiin lähtöihin. Optimaali on sellainen herätys about 2h ennen lähtöä, eli aika paljon olen onnistunut siitä supistamaan.
Minä myös mielummin herään sen 1-1,5h aikaisemmin jotta saan itseni käytiin ja siitä sitten töihin. Tarvitsen aamulla sen oman hetken ja omat tutut turvalliset rutiinit. Ihmiset on erilaisia, tiedän minäkin ihmisiä jotka herättyään vetävät farkut jalkaansa, pesevät hampaansa ja ovat jo 15min päästä auton ratissa istumassa. Kiva heille :)

Ulkonäöstä en enempää tingi (en ehdi enää urheilla), näytän tarpeeksi karulta näillä uni- ja stressimäärillä ihan jo laitettunakin, saati sitten ilman minkäänlaista ehostamista.
Ja nuutunut ulkomuoto nyt taas romahduttaa mielialan pohjalukemiin, sitten ei ainakaan tule mistään mitään.
Totta! Kyllä se ripsari, kulmakynä, meikkivoide + puuteri + poskikuva täytyy saada aamulla laitettua niin uskaltaa vielä iltapäivästä katsoa peilistä. Valokynää tummille silmänalusille ja pikkuisen poskipunaa tuomaan väriä kasvoille niin tuntee olonsa vielä ihmiseksi :)

Suosittelen ap:lle, että varaat ajan työterveyteen ja pyydät sitä lääkitystä. Sen jälkeen pyydät sukulista/ystävää ottamaan yökylään lapsen edes 1 yöksi esim.viikonloppuna ja vedät nyt alkuun sen yhdet kunnon yöunet. Sen jälkeen kivaa tekemistä/ulkoilua muksun kanssa ja rauhoitatte illan. Hyvissä ajoin nukkumaan, lääke nassuun ja unta palloon. Veikkaan että viikon päästä jo tilanne paljon parempi :)

Tsemppiä!
 
Ei hittolainen, kuinka samankaltaisessa jamassa voi ihmiset olla. Mulla yhtäaikaa päällä yritys stresseineen, lääkikseen pyrkiminen, avioero ja tukiverkkojen hajoaminen ympäriltä. Kroppa (ja pää) alkoi antaa periksi, niin pakko lykätä tuota kouluun pyrkimistä vuodella ja hoitaa muu ensin alta pois. En nähnyt muuta vaihtoehtoa enää.

Jos olisin sinun housuissasi, niin jättäisin työn ja ottaisin sen lainan. Ainakin kuulostaisi järkevimmältä ihan noin kokonaisuutta ajatellen, ja ennen muuta lasta ajatellen. Mieluummin jaksavampi äiti, kuin hermoheikko.
 
Ap pulassa
Kiitos vielä vastauksista kaikille ja erityisesti "ylisuorittajalle" vertaistuesta!

Mietin tätä asiaa ja keskustelin aiheesta muutaman ystävän kanssa, joilta seuraavanlaisia ideoita tilanteen ratkaisemiseksi: minä jättäydyn jollain rahalla (millä?) kotiin ja opiskelen samalla/menen kouluun sillä samalla jollain mystisellä rahalla, minä ja muksu muutetaan opintojen ajaksi vanhempieni luo (stressaavaa muuten, mutta ilmaista) tai muksu muuttaa opintojeni ajaksi vanhempieni luo ja minä käyn koulun loppuun samalla töitä tehden.

Nyt pitää vain miettiä, mikä nuista vaihtoehdoista olisi se parhain. Vai onko jollakulla vielä ideoita?
 
dfg
Kuinka kauan kestää ennen kuin valmistut? Jos opiskelisit kokopäiväisesti?
Lopetat työt ja otat opintolainan. Opiskelet mahdollisimman nopeasti ja sitten kun saat töitä, pystyt kyllä lainan maksamaan.
 
Ap pulassa
Kuinka kauan kestää ennen kuin valmistut? Jos opiskelisit kokopäiväisesti?
Lopetat työt ja otat opintolainan. Opiskelet mahdollisimman nopeasti ja sitten kun saat töitä, pystyt kyllä lainan maksamaan.
1-2 vuotta, riippuen työskentelytahdistani. Mahdollista vuodessakin, jos reipas on.

Sen jälkeen vielä edessä opiskelua, joten tuota lainaa haluaisin sen vuoksi välttää vielä tässä vaiheessa viimeiseen saakka.
Minulle ja lapsellehan se olisi muuten paras vaihtoehto, mutta talouspuoli kusee pahemman kerran.
 
Ap pulassa
Ratkaisu on tehty. Lapsi lähtee määrittelemättömäksi ajaksi (mahdollisesti koko nykyisen opiskelun ajaksi) vanhempieni hoiviin.
Sosiaalipuolelta kyselin ja heillä ainoa apu tarjota on kodinhoitajan käynti 4 tuntia kuukaudessa, eli sieltä ei käytännössä apua saa.
Onneksi vanhemmilleni sopii tuollainen järjestely, vaikka niin pahalta tämä itsestäni tuntuukin.
Pahemmalta, kuin yhdenkään läheisen kuolema ikinä. Tähän astisen elämäni hirvein päivä ja päätös.
 
Ap pulassa
[QUOTE="vieras";28480755]Nyt provon lykkäsit. Että muutamien tonnien opintolainaa ei voi ottaa, mutta lapsi laitetaan viime vuosisadan malliin melkein kasvattilapseksi isovanhemmille.[/QUOTE]

Ei valitettavasti ole provo. Ei minulla ole varaa ottaa lainaa, etenkään tässä vaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa on pakko sitä ottaa.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";28480769]No kaikilla on. Miksei olisi? Puhut puutaheinää. Jos joku mielenterveydellinen asia estää velkaantumisen, niin lopetat opiskelun.[/QUOTE]
Siis, että jos olet niin neuroottinen velkaantumisen suhteen.
 
"vieras"
Voisitko opiskella työmarkkinatuella? Moni pärjää opintolainalla ja opintotuella, sossun tuilla ym. opiskeluajan, joten ihan varmasti sinäkin pärjäisit.

Hakeudu ensimmäisenä työterveydenhuoltoon, jos saisit saikkua ja jotain lääkettä (esim. melatoniini on vaaraton ja luonnollinen valmiste, saa ilman reseptiäkin nykyään, mutta ei välttämättä toimi) niin että saisit nukkua univelkoja pois. Mieti sitten levänneenä jatkoa, sulla on varmasti pää nyt niin pehmennyt valvomisesta, että tulee tehtyä älyttömiä päätöksiä.
 
Ap pulassa
[QUOTE="vieras";28480769]No kaikilla on. Miksei olisi? Puhut puutaheinää. Jos joku mielenterveydellinen asia estää velkaantumisen, niin lopetat opiskelun.[/QUOTE]

Juu ja sitten lapsen ollessa teini-ikäinen, kun sitä rahaa rupeaa oikeasti palamaan, olisin hillittömät velat niskassa.
Mieluiten olisin lapsen kanssa kotona ja siinä samalla opiskelisin, mutta se ei ole taloudellisesti mahdollista.
Eikä muiden ihmisten pidäkään maksaa minun loisimistani.
 
"vieras"
Olet jättänyt kaikki järkevät mahdollisuudet käyttämättä ja nyt muka meinaat lykätä lapsen vanhemmillesi. Mielenterveystoimistoon kannattaa varmaan mennä juttelemaan, myös siinä tapauksessa, että jaksat tällaisen kanssa provoilla.
 
Ap pulassa
[QUOTE="vieras";28480778]Voisitko opiskella työmarkkinatuella? Moni pärjää opintolainalla ja opintotuella, sossun tuilla ym. opiskeluajan, joten ihan varmasti sinäkin pärjäisit.

Hakeudu ensimmäisenä työterveydenhuoltoon, jos saisit saikkua ja jotain lääkettä (esim. melatoniini on vaaraton ja luonnollinen valmiste, saa ilman reseptiäkin nykyään, mutta ei välttämättä toimi) niin että saisit nukkua univelkoja pois. Mieti sitten levänneenä jatkoa, sulla on varmasti pää nyt niin pehmennyt valvomisesta, että tulee tehtyä älyttömiä päätöksiä.[/QUOTE]

Olen menossa huomenna työterveyteen.
Neuvoivat sosiaalipäivystyksestä menemään sinne ja sen jälkeen vanhempieni luo.
Hirvittää ja tuntuu niin väärältä, mutta kai se on pakko nyt tehdä näin radikaali ratkaisu.
Ei se ole lapselle hyväksi olla kanssani nyt täällä. Alkoi tänäänkin niin säälittään tuo pieni, kun itkin sohvalla ja hän haki omatoimisesti keittiön yläkaapista nessuja ja pyyhki silmiäni niillä.

Vanhempani alkoivat jo puhumaan jostain huoltajuusasioista, mutta sellaiseen mä en suostu.
Jos päätös lapsen viemisestä isovanhemmilleen käy sietämättömäksi, sen voi tietenkin perua.
 
Ap pulassa
[QUOTE="vieras";28480806]Olet jättänyt kaikki järkevät mahdollisuudet käyttämättä ja nyt muka meinaat lykätä lapsen vanhemmillesi. Mielenterveystoimistoon kannattaa varmaan mennä juttelemaan, myös siinä tapauksessa, että jaksat tällaisen kanssa provoilla.[/QUOTE]

Mitkä järkevät mahdollisuudet? Tuleeko sinulle mieleen vielä jotain lisää, mitä tässä ketjussa ei ole esitetty?

Lapsen isovanhemmille väliaikaisesti laittaminen ei rasita vanhempiani (itse ehdottivat asiaa ennen kuin kerkesin edes kunnolla avautua) ja lapsi tykkää olla siellä. Usein ikävöikin mummolaan. Tietysti pitäisi varmasti minut vierellään.
Minulle tämä ratkaisu on kaikista hirvein, minulle ei jää "mitään". Toistaiseksi.
 
"Maira"
Opintolaina on halpaa lainaa ja sen lyhennykset saa ihan naurettavan pieniksi, ei pitäis tuottaa ongelmia.
Saikkua saa kun on noin ahtaalla, se antaa lisäaikaa miettiä ratkaisua.



Mä en missään tapauksessa laittas lastani ulkomaille pitemmäks aikaa, se ei ole kenenkää edunmukaista.
 

Yhteistyössä