Sallitko toisten neuvoa, miten lastasi tulisi hoitaa/miten tulisi toimia tilanteessa?

[_Mutsi_]

Ehkä olen tämmöinen pienistä asioista ärsyyntyvä tyyppi ,mutta laitanpas tänne tällaisen turhan aiheen nyt sitten.

Kerron lyhykäisyydessään tapauksen; meillä siis esikoinen pikku vaaveli ihanuus. Meillä oli täällä pari päivää sitten vieraita käymässä, muunmuassa eräs "Maija", jolla ei ole omia lapsia, mutta on erittäin lapsirakas ihminen.

Sanoin Maijalle, kun kello alkoi olla niin paljon, että menen makuuhuoneeseen rauhoittelemaan poitsua pikkuhiljaa unten maille =nukuttamaan , ettei toisen tarvi olla siinä olohuoneen hälinässä. Kaipas kuitenkin jo omaan sänkyynsä. Maija tuli mukaamme makkariin. Syötin poitsun ja kannoin omaan sänkyynsä, vaik oli vielä ihan virkeä. Jäi sinne toljottelemaan hiljaa. Sitten sanoin Maijalle, että jätetään hänet tänne ja ovi kiinni, jos hätä tulee niin menen sitten paikalle... Maija oli sitä mieltä, että minun olisi pitänyt silittää vauva uneen ja olla siinä vierellä, kunnes nukahtaa.

Tuli vähän semmonen olo, että NÄIN EI SAA TEHDÄ, miten minä teen, mutta noin se pitäisi olla.... oon kyllä sitä mieltä, että jos omassa perheessä näin tämä "nukutus" toimii, niin en ala muuttamaan sitä sen takia, että joku Maija niin tahtoo (+tuntuu idioottimaiselle kun minua neuvotaan tuossa, tulee niin "huonoäiti-fiilis" )

 

["vieras"]

Minun mielestä toimit ihan oikein. Ei mitkään maijat voi tulla määrittelemään teidän perheeseen sopivia tapoja.

Minulla on neljä lasta, esikoinen 15-v. Näiden vuosien aikana on kuullut yhtä ja toista yhdeltä jos toiseltakin, erityisesti erityislapsen kohdalla. Periksi en anna, jos olen mielestäni oikeassa ja joskus annan mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Asiasta ja ihmisestä riippuen saatan vastata aika kipakastikin tai jättää kommentoimatta kokonaan.

 

[Lady Gardenea]

Kyllä jos kysyn neuvoa mutta muuten mua ei tarvi tulla neuvomaan.

 

["vieras"]

Miten Maijan mielestä kolmoset silitellään uneen, tuleeko iskä apuun vai ottaako äiti jalan käyttöön?

 

[Ei tietenkään.]

Ei tietenkään kannata muuttaa omaa hyväksi havaittua tapaa, mutta en nyt menisi loukkaantumaaan jos joku neuvoo. Huonot neuvot päästää toisesta korvasta ulos ja hyvistä ottaa mallia. Ei nyt kannata todellakaan ottaa sitä asennetta että kaikkien muiden neuvot on automaattisesti huonoja. Ihme ihmisiä kun neuvot otetaan heti arvosteluna. Kyllä ennen vanhaan se "lapsenkasvatustaito" meni eteenpäin nimenomaan niin, että vanhemmat neuvoo nuorempia. Kumma juttu nykyään kun heti otetaan kaikki arvosteluna eikä voida edes kuunnella toista.

 

["vieras"]

Kuulostaa ihan mun kaverilta.
Ei ole lapsia eikä koskaan ole edes seurustellut, mutta "neuvoo" lähes kaikessa mahdollisessa koskien parisuhdetta ja lastenkasvatusta.
Pitää minua ilmeisesti jotenkin vajaaälyisenä vaikka tutkitustikaan en sitä ole.

 

[Hertta Pesonen]

Voisihan tuohon maijan kommenttiin todeta että joo, toiset lapset tarvii sen silittelyn ja nukutuksen mutta mein lapsi ei tunnu tarviavan sitä, osaa nukahtaa itsekseen. Ja että jos jäisin siihen vierelle silittelemään niin alkais vaan jutella ja kysellä kaikkea...lapsen perusturvallisuus on kunnossa kun pystyy jäämään itse sänkyyn ja nukahtaa itsekseen.

 

[Blue]

Saa neuvoa jos kysyn suoraan neuvoa tai sitten esim. ihmettelen että "miten nyt tämänkin tilanteen hyvin hoitaisin". Mutta jos toimin omalla hyväksi katsomallani tavalla niin en todella siedä sitä että joku tulee sanomaan että "mun mielestä sun pitäisi tehdä noin".

 

[Phoebsi]

[QUOTE="vieras";28469590]Miten Maijan mielestä kolmoset silitellään uneen, tuleeko iskä apuun vai ottaako äiti jalan käyttöön?[/QUOTE]



Minua ei juuri olla tultu neuvomaan, en tiedä miksi näin. En usko että tapamme tai tapani olisivat mitenkään äärimmäisen hyviä, varmasti moni supisee kotona miehelleen mutta ei uskalla minulle sanoa mitään. Mutta ne kerrat kun on neuvottu, olen joko ottanut neuvosta vaarin tai sitten kohautellut olkiani.

Sinun tilanteessa ap, olisin sanonut että meillä toimitaan näin, toisten luona toisin.

 

[lucifer]

Totta kai minua on saanut neuvoa ja ohjeita antaa. Eriasia on sitten on ollut se olenko niitä noudattanut vai tehnyt niin kuin itse parhaimmaksi näen.

 

["Mie"]

No itse olisin tokaissut Maijalle että "Meillä toimitaan näin, ja tämä toimintatapa on havaittu hyväksi." Vittuillessani olisin saattanut napakasti kysyä Maijalta että minkälaista kokemusta hänellä mahtaa olla lastenhoidosta.

 

[M31]

Minä, lapseton, joudun joka kuukausi antamaan kasvatusneuvoja ihmisille, joilta tuntuvat yksinkertaisimmatkin perusasiat olevan hukassa. Tämä on opettajan työn niitä puolia, joista en hirveästi välittäisi.

"Joo, ei meidän lapsen mukana tullut ohjekirjaa."

Joo, ei tullut ei. Ne pitää ihan itse osata lainata kirjastosta kohdasta "kasvatusoppaat". Niitä on siellä kymmeniä, ja kaikissa hyvissä on ihan oikeaa empiriaan perustuvaa tietoa siitä, miten kannattaa missäkin vanhemmuustilanteessa toimia. Kokeilkaa vaikka lukea sellainen!

Anteeksi avautuminen.

 

[Madicken04]

Sanotaan että itse vältän neuvomasta jos joku ei erikseen neuvoa kysy tai sitten muuten näytä tekevän asiaa vaarallisella tavalla. Ihan jo siksi että nämä on herkkiä asioita ja (varsinkin tuoreet) äidit helposti loukkaantuu ja ottaa arvosteluna kaiken tuollaisen.

Itselleni saa kertoa erilaisia näkemyksiä ja neuvoakin mutta vakavammin otan neuvot lähinnä silloin jos neuvoja on kyseisessä asiassa minua kokeneempi. Se jos joku neuvoo joillain itsestäänselvyyksillä (esim kun fysioterapiassa käyvällä vauvalla motorista viivettä sanotaan että kannattaa pitää paljon lattialla tai puheenkehityksen viivettä omaavasta lapsesta sanotaan että kannattaa puhua ja lukea paljon) kerta toisensa jälkeen vaikka olen jo selittänyt miten meillä toimitaan ja miksi niin se alkaa ärsyttää. Samoin se yleinen tapa että ollaan jatkuvasti neuvomassa kaikesta.

Toisaalta oikeissa asioissa otan mielelläni neuvoja ja vinkkejä vastaan. Esim autistisen tyttäreni avustajilta olen kuullut ihan hyviä huomioita ja vinkkejä vaikka he viettävät aikaa lapseni seurassa paljon vähemmän kuin minä. Heitä kuulen mielelläni ja rohkaisen ottamaan puheeksi jos jotain tulee mieleen.

 

[---]

Minä, lapseton, joudun joka kuukausi antamaan kasvatusneuvoja ihmisille, joilta tuntuvat yksinkertaisimmatkin perusasiat olevan hukassa. Tämä on opettajan työn niitä puolia, joista en hirveästi välittäisi.

"Joo, ei meidän lapsen mukana tullut ohjekirjaa."

Joo, ei tullut ei. Ne pitää ihan itse osata lainata kirjastosta kohdasta "kasvatusoppaat". Niitä on siellä kymmeniä, ja kaikissa hyvissä on ihan oikeaa empiriaan perustuvaa tietoa siitä, miten kannattaa missäkin vanhemmuustilanteessa toimia. Kokeilkaa vaikka lukea sellainen!

Anteeksi avautuminen.

No ei niistä kirjoista ihan joka tilanteeseen löydy reseptiä sentään Kyllä ne pitää jokaisen vanhemman ihan omakohtaisesti keksiä, eikä sama keino toimi joka lapseen niinkuin lääke. Varmaan niistä kirjoista jotain vinkkejä silti voi saada.

 

[-]

Mua tultiin taas kritisoimaan, kun silittelin lapseni uneen. Se on kuulemma aivan väärin tehty.
Itse en halua lapsiani huudattaa omassa sängyssään, enkä missään nimessä halua, että nukahtavat itkien. He eivät sielä yksin viihtyneet. Jos olisivat viihtyneet ja osanneet nukahtaa yksin, niin toki olisin heidän antanut aivan rauhassa sinne nukahtaa.

 

["vieras"]

Minä, lapseton, joudun joka kuukausi antamaan kasvatusneuvoja ihmisille, joilta tuntuvat yksinkertaisimmatkin perusasiat olevan hukassa. Tämä on opettajan työn niitä puolia, joista en hirveästi välittäisi.

"Joo, ei meidän lapsen mukana tullut ohjekirjaa."

Joo, ei tullut ei. Ne pitää ihan itse osata lainata kirjastosta kohdasta "kasvatusoppaat". Niitä on siellä kymmeniä, ja kaikissa hyvissä on ihan oikeaa empiriaan perustuvaa tietoa siitä, miten kannattaa missäkin vanhemmuustilanteessa toimia. Kokeilkaa vaikka lukea sellainen!

Anteeksi avautuminen.

No sanoisitko jonkun esimerkin, jossa olet joutunut neuvomaan ihmisiä? Jos olet kasvatusalan ammattilainen, eikö ole ihan automaattista, että osaat asiat, kuten kirjoissa sanotaan. Kenellekään äidille ei anneta "näin kasvatat lapsesi" kirjaa käteen, kun äidiksi tullaan. Eikä se kasvatus ole niin yksinkertaista tai toimi aina niin kuten kirjoissa sanotaan. Mielestäni äidin ei automaattisesti kuulu ostaa kasvatusoppaita. Ainoastaan ongelmatilanteessa on hyvä kääntyä jonkun toisen, netin tai kirjojen puoleen.

Kasvatus ei ole niin yksiselitteinen ja helppo asia, että siihen olisi vain yksi ohje. Kasvatus on monimutkaista ja yksilöllistä. Kaikkia ei voi kasvattaa samalla tavalla. JOitain lapsia on helppo kasvattaa, joitain vaikea.

 

["vieras"]

Mua tultiin taas kritisoimaan, kun silittelin lapseni uneen. Se on kuulemma aivan väärin tehty.
Itse en halua lapsiani huudattaa omassa sängyssään, enkä missään nimessä halua, että nukahtavat itkien. He eivät sielä yksin viihtyneet. Jos olisivat viihtyneet ja osanneet nukahtaa yksin, niin toki olisin heidän antanut aivan rauhassa sinne nukahtaa.

Tästä vaan voi tulla myöhemmin ongelmia, ettei lapsi osaa nukahtaa ilman silitystä. Mitään vahinkoa tietenkään sillä lapselle tee. Haluavat vain auttaa. Ei meilläkään kyllä lasta ole itketetty uneen. Olen saattanut istua lapsen vieressä, välillä silittää. poistua huoneesta, palata takaisin jos lapsi itkee enemmän kuin pari minuuttia poistumisen jälkeen tms. Näin siis vauvalle. Lapsen saa sitten jättää toki itkemään, koska heidän syynsä itkuun on usein kiukku siitä, ettei haluta mennä nukkumaan. Jos lapsi pelkää, on joku hätä, niin tottakai kuuluu vastata ja yrittää keksiä keino, jolla lapsi ei pelkäisi huoneessaan. Vauva ei vaan osaa kiukutella, joten itkuun on aina joku syy. Mutta vauva ei saa traumoja siitä, että itkee 5 minuuttia, kun äiti on vaikka suihkussa, ei ole heti herännyt tms.

 

[leijona76]

Sulla on ap kaksi korvaa. Teillä toimii tuo tyyli ja hyvä niin. Itse en suuremmin puutu toisten lapsenhoitoon mutta kerran sanoin perheen isännälle kuopuksen itkettyä yksin sängyssään kauan. Ei mitään 5 tai 10min vaan todella itki ja itki. Siinä kohtaa mulla meni hermo ja sanoin että kävisi edes siellä lapsen luona. Sielä 3v meni nukkumaan omin päin, huupoili nukkuma-aikaan ympäri taloa kun aikuset istu pihalla.

 

[leijona76]

Ja joo, olen saanu kommenttia, jätän ne omaan arvoonsa.

 

[Nuoriäiti?]

Itseäni ottaa päähän se että olen ilmeisesti nuori ihmisten silmissä. Olen siis 21 ja vauva 3kk. Sitten tullaan neuvomaan ties missä!! Vauvani ei tykkää tutista, ihmiset tulevat neuvomaan että "anna nyt se tutti!" Vaikka olen sanonut ettei hän tykkää. Toinen asia on se että joudun välillä antamaan korviketta kun olen jo imeytynyt molemmista rinnoista eikä vauva ole täynnä. Siis joskus käy näinkin. Ja sitten tullaan sanomaan "hei älä anna korviketta et imetä mielummin" argh! Aina selitän tilanteen mutta silti sama toistuu. Vauvani ei myöskään tykkää olla ns. "vauva-asennossa" eli makuullaan sylissä. No senkin olen kuulemma opettanut hänelle ja se on huono.

Minä tiedän mikä vauvalleni on hyvin ja mikä ei. Miksi joku neuvoo joka ei edes tiedä vauvastani mitään?

Ah.. Olipas hyvä purkautua

 

[leijona76]

Itseäni ottaa päähän se että olen ilmeisesti nuori ihmisten silmissä. Olen siis 21 ja vauva 3kk. Sitten tullaan neuvomaan ties missä!! Vauvani ei tykkää tutista, ihmiset tulevat neuvomaan että "anna nyt se tutti!" Vaikka olen sanonut ettei hän tykkää. Toinen asia on se että joudun välillä antamaan korviketta kun olen jo imeytynyt molemmista rinnoista eikä vauva ole täynnä. Siis joskus käy näinkin. Ja sitten tullaan sanomaan "hei älä anna korviketta et imetä mielummin" argh! Aina selitän tilanteen mutta silti sama toistuu. Vauvani ei myöskään tykkää olla ns. "vauva-asennossa" eli makuullaan sylissä. No senkin olen kuulemma opettanut hänelle ja se on huono.

Minä tiedän mikä vauvalleni on hyvin ja mikä ei. Miksi joku neuvoo joka ei edes tiedä vauvastani mitään?

Ah.. Olipas hyvä purkautua

Tervetuloa vanhemmuuden maailmaan. Tulet huomaaamaan että aina joku neuvoo ja tietää paremmin. Ei se meinaa sitä ettetkö tuntisi lapsesi parhaiten. Ihmisten vaa pitää tupata ja aukoa suutaan vaikkeivat edes tilannetta tiedä.

 

[no tuota]

Itseäni ottaa päähän se että olen ilmeisesti nuori ihmisten silmissä. Olen siis 21 ja vauva 3kk. Sitten tullaan neuvomaan ties missä!! Vauvani ei tykkää tutista, ihmiset tulevat neuvomaan että "anna nyt se tutti!" Vaikka olen sanonut ettei hän tykkää. Toinen asia on se että joudun välillä antamaan korviketta kun olen jo imeytynyt molemmista rinnoista eikä vauva ole täynnä. Siis joskus käy näinkin. Ja sitten tullaan sanomaan "hei älä anna korviketta et imetä mielummin" argh! Aina selitän tilanteen mutta silti sama toistuu. Vauvani ei myöskään tykkää olla ns. "vauva-asennossa" eli makuullaan sylissä. No senkin olen kuulemma opettanut hänelle ja se on huono.

Minä tiedän mikä vauvalleni on hyvin ja mikä ei. Miksi joku neuvoo joka ei edes tiedä vauvastani mitään?

Ah.. Olipas hyvä purkautua

Olen saanut aikoinani esikoiseni sinun iässäsi ja teiniäitinä minuakin pidettiin melkein. Ja edelleen kahdeksan lapsen jälkeen, minulle huomautellaan tutittomuudesta (kun ei sitä käytetä) ja kaikenmaailman asioista. Se on tätä, elämää...

 

[Phoebsi]

Tervetuloa vanhemmuuden maailmaan. Tulet huomaaamaan että aina joku neuvoo ja tietää paremmin. Ei se meinaa sitä ettetkö tuntisi lapsesi parhaiten. Ihmisten vaa pitää tupata ja aukoa suutaan vaikkeivat edes tilannetta tiedä.

Minä olen nyt tosi hämmentynyt tästä. Minun elämääni ei nimittäin juuri tupata, ainakaan kommentein ja neuvoin.

 

[leijona76]

Olen saanut aikoinani esikoiseni sinun iässäsi ja teiniäitinä minuakin pidettiin melkein. Ja edelleen kahdeksan lapsen jälkeen, minulle huomautellaan tutittomuudesta (kun ei sitä käytetä) ja kaikenmaailman asioista. Se on tätä, elämää...

Minä yli 30v äidiksi tullut olen saanut osani huomutteluista. Olen nukuttanu väärin ja väärässä paikassa, en osannu opettaa kuivaksi oikein ja ajoissa jne....Oppi siis tssan 2v kuivaksi ja nukutin pienenä+pidin vauvana vieressä.

 

[KoomaPetteri]

Mä en todellakaan ota vastaan minkäänlaisia huomautuksia tai kritiikkiä siitä mitän MINä itse OMAA lastani hoidan tai kasvatan! Jos neuvoja kaipaan, kysyn niitä ihan oma-aloitteisesti luotettavalta henkilöltä.