Kuinka todesta otatte esim. freudin teorian esikoispojasta?

[Chala]

Eli jos ei ole esikoispoikaa, ei ole rakkautta lapsiinkaan..
( pitäisikö kertoa tämä heti huomenna tyttärilleni )

Voihan perse, meilläkin ilmeisesti pikkuneitien kanssa vakavan keskustelun paikka huomenissa : /

 

[Ultramariini]

Voihan perse, meilläkin ilmeisesti pikkuneitien kanssa vakavan keskustelun paikka huomenissa : /

tytärparat. Enkä ole edes tajunnut lapsilisiä tallettaa, sitä varten, että nilllä rahoittaisin psykoterapiaistunnot, joita tarvitaan tämän traumatisoivan tiedon paljastuttua.

 

[Mythago]

Eli jos ei ole esikoispoikaa, ei ole rakkautta lapsiinkaan..
( pitäisikö kertoa tämä heti huomenna tyttärilleni )

"Äiti rakastaa teitä kyllä lapset, mutta se on vain semmoista kakkosluokan rakkautta, ihan toista olisi jos teillä olisi isoveli."



Aapee, elä usko kaikkea minkä luet/kuulet. Freudilaisuus on tosiaan vain yksi suuntaus, eikä edes nykyään kovin suosittu.

 

[Saraldo]

Psykologia ja filosofia on musta sellaisia tieteenlajeja, joista jokainen voi valita itselleen sopivimmat totuudet. Onhan siellä tietysti ihan selvää faktaakin, kuten että tietyt lapsuudessa koetut asiat aiheuttavat ongelmia aikuisuudessa. Mutta en kyllä itse ottaisi noita "totuuksia" niin kovin henkilökohtaisesti. Mä en ole koskaan ollut ihastunut isääni enkä ole koskaan tuntenut kateutta äitiäni kohtaan. Toisaalta mä voisin hyvin omalta kohdaltani kuvitella todeksi sen, etten välttämättä rakastaisi muita lapsiani yhtä paljon kuin esikoistani. Ehkä se on yksi syy siihen ettei meillä ole kuin yksi lapsi. Mutta toisaalta taas mun on hyvin vaikea uskoa, että kaikissa niissä perheissä, missä on useampia lapsia, se esikoinen veisi kaiken rakkauden muilta. Meillähän olisi muuten koko maa täynnä oirehtivia lapsia...

 

[Chala]

"Äiti rakastaa teitä kyllä lapset, mutta se on vain semmoista kakkosluokan rakkautta, ihan toista olisi jos teillä olisi isoveli."



Aapee, elä usko kaikkea minkä luet/kuulet. Freudilaisuus on tosiaan vain yksi suuntaus, eikä edes nykyään kovin suosittu.

Mä ajattelin lähestyä asiaa ihan suoraan faktoina. Erityisesti isompi tyttö tulee usein muikistelemaan kainaloon ja sanoo 'äiti, sä rakastat meitä', johon tietenkin olen aiemmin valheellisesti vastannut 'aina ja eniten maailmassa pikku ihanuudet' tai jotain vastaavaa imelyyttä. Nyt ei auta kuin todeta että 'sori pikkuinen, mutta rakkautta ei ole kun ei ole esikoispoikaa' : /





Okei. Yritin pokkana pystyä heittämään asian vitsiksi mutta tuli ihan oikeasti paha olo. Voiko joku todella uskoa tuollaista paskaa?!

 

[Chala]

Menen nyt itku silmässä silittelemään nukkuvia maailman rakkaimpia tyttäriäni, joita en yhteenkään poikaan koskaan vaihtaisi koska en ole poikia koskaan edes halunnut, ja toivon ettei kukaan äiti koskaan pidä lastaan toista huonompana koska tämä on väärää sukupuolta tai väärässä järjestyksessä syntynyt (tai jotain yhtä täydellisen turhaa ja lapsesta riippumatonta).

Hyvää yötä.

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";28454318]Mulle opetettiin koulussa, että Neuvostoliitto on maailman vilja-aitta, erittäin hyvin toimiva yhteiskunta ja ihmiset ovat kommunismiin tyytyväisiä....

Maailma muuttuu, tutkimus etenee ja "totuudet" vaihtelevat. Ei muitakaan lähes sata vuotta sitten esitettyjä "totuuksia" pidetä enää oikeina - varsinkaan lääketieteessä.

Ja Freudia ei kyllä minulle koskaan opetettu minään "totuutena" - tuskin sellaisia voi edes psykologiassa olla - vaan kerrottiin psykoanalyysista omana "haaranaan" ihan samoin kuin esim. behaviorismista.

Vai koetko jatkuvasti kadehtivasi miehesi penistä? (S. Freud - peniskateus)[/QUOTE]

KYLLÄ!! Kahdehdin.

 

["Vieras"]

Psykologia ja filosofia on musta sellaisia tieteenlajeja, joista jokainen voi valita itselleen sopivimmat totuudet. Onhan siellä tietysti ihan selvää faktaakin, kuten että tietyt lapsuudessa koetut asiat aiheuttavat ongelmia aikuisuudessa. Mutta en kyllä itse ottaisi noita "totuuksia" niin kovin henkilökohtaisesti. Mä en ole koskaan ollut ihastunut isääni enkä ole koskaan tuntenut kateutta äitiäni kohtaan. Toisaalta mä voisin hyvin omalta kohdaltani kuvitella todeksi sen, etten välttämättä rakastaisi muita lapsiani yhtä paljon kuin esikoistani. Ehkä se on yksi syy siihen ettei meillä ole kuin yksi lapsi. Mutta toisaalta taas mun on hyvin vaikea uskoa, että kaikissa niissä perheissä, missä on useampia lapsia, se esikoinen veisi kaiken rakkauden muilta. Meillähän olisi muuten koko maa täynnä oirehtivia lapsia...

Mä olen!

 

["vieras"]

4. En usko. Freud oli ehkä tunnettu, mutta se ei tarkoita, että hän olisi ollut oikeassa.

 

[Mörköäiti]

Hän oli ihan ns. oikea psykologi, ja oikeasti. Kuinka kukaan uskaltaa tehdä enemmän lapsia jos tuo onkin totta? Onko ihmisillä oikeasti niin hyvä itseluottamus, että ajattelevat, että tietävät itse paremmin? Ja miksi koulussa silti opetettiin mm. oidipuskompleksi, jos se ei ole totta?

Koulussa opetetaan paljon asioita, jotka ns. "on hyvä tietää ja ymmärtää", mutta kaikkia näitä ei opeteta "totuutena". Ja mitä Freudiin tulee, hän perusti naiskäsityksensä omiin potilaihinsa, jotka olivat neuroottisia naisia. Neuroottisuus puolestaan johtui monelta osin sen aikaisesta naiskuvasta ja yhteiskunnan kaksinaismoralistisuudesta, ahdasmielisestä suhtautumisesta (naisen) seksuaalisuuteen ja esim. naisten ammatillisiin pyrkimyksiin.

Minäkin suosittelisin uudempaan tutkimukseen perehtymistä... Ja kysymykseen itseluottamuksesta: kyllä, ihmisillä on niin hyvä itseluottamus, että uskovat tietävänsä omat asiansa paremmin kuin Sigmund Freud. Freudin alitajuntaan liittyvät teoriat olivat merkittävä anti psykologialle, mutta noihin seksuaalisuus- ja sukupuoliteorioihin voi suhtautua samalla lailla kuin muihinkin hassuihin, höperöihin oppeihin.